Useimmat mielipidekyselyt ennustivat oikein vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajakandidaatin – mutta keskimäärin ne yliarvioivat marginaalin, jolla demokraatti Joe Biden voittaisi republikaanien Donald Trumpin.
Tutkimuksessamme mielipidemittausmenetelmistä on havaittu, että mielipidemittaajien ennusteet voivat olla tarkempia, jos he katsovat perinteisiä kysymyksiä pidemmälle. Perinteiset mielipidetutkimukset kysyvät ihmisiltä, ketä he äänestäisivät, jos vaalit olisivat tänään, tai prosentuaalista todennäköisyyttä sille, että he äänestäisivät tiettyjä ehdokkaita.
Mutta tutkimuksemme ihmisten odotuksista ja sosiaalisista arvostuksista sai meidät ja yhteistyökumppanimme Henrik Olssonin Santa Fe -instituutista ja Drazen Prelecin MIT:stä miettimään, voisivatko erilaisilla kysymyksillä saada tarkempia tuloksia.
Erityisesti halusimme tietää, voisiko se, että kysyisimme ihmisiltä heidän sosiaalisissa piireissään ja osavaltioissaan olevien muiden poliittisia mieltymyksiä, auttaa piirtämään täydellisemmän kuvan amerikkalaisesta äänestäjäkunnasta. Useimmat ihmiset tietävät melko paljon ystäviensä ja perheenjäsentensä elämänkokemuksista, kuten siitä, kuinka onnellisia ja terveitä he ovat ja kuinka paljon rahaa he suunnilleen tienaavat. Suunnittelimme kyselytutkimuskysymyksiä selvittääksemme, ulottuuko tämä tieto muista ihmisistä myös politiikkaan – ja olemme havainneet, että näin on.
Kyselytutkimuksen tekijät, totesimme, voisivat saada enemmän tietoa, jos he hyödyntäisivät tämäntyyppistä tietoa. Kyselemällä ihmisiltä, miten muut heidän lähipiirissään aikovat äänestää, ja yhdistämällä heidän vastauksensa suureen kansalliseen otokseen mielipidetutkimusten tekijät voivat hyödyntää sitä, mitä usein kutsutaan ”väkijoukkojen viisaudeksi”.
Mitkä ovat uudet ”väkijoukkojen viisauden” kysymykset?
Yhdysvaltojen presidentinvaalikaudesta 2016 lähtien olemme kyselleet osallistujilta erilaisissa vaalikyselyissä: ”Kuinka monta prosenttia sosiaalisista kontakteistasi äänestää kutakin ehdokasta?”.
Yhdysvaltojen vuoden 2016 vaaleissa tämä kysymys ennusti Trumpin voiton, ja se teki sen tarkemmin kuin kysymykset, joissa kysyttiin kyselyyn vastanneiden omia äänestysaikeita.
Kysymys osallistujien sosiaalisista kontakteista ennusti vastaavasti perinteistä kysymystä tarkemmin Ranskan vuoden 2017 presidentinvaalien, Alankomaiden vuoden 2017 parlamenttivaalien, Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalien ja Yhdysvaltojen vuoden 2018 edustajainhuoneen vaalien tulokset.
Joissain näistä mielipidetutkimuksista kysyimme myös: ”Kuinka monta prosenttia osavaltiossasi asuvista ihmisistä äänestää kutakin ehdokasta”? Tämä kysymys hyödyntää myös osallistujien tietämystä heidän lähipiiristään, mutta laajemmassa piirissä. Tämän kysymyksen muunnelmat ovat toimineet hyvin aiemmissa vaaleissa.
Miten hyvin uudet kyselytutkimuskysymykset toimivat?
Vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ”wisdom-of-crowds”-kysymyksemme ennustivat jälleen kerran perinteisiä kysymyksiä paremmin valtakunnallisen kansanäänestyksen tulosta. USC Dornsife Daybreak Poll -tutkimuksessa kysyimme yli 4000 osallistujalta, miten he odottavat sosiaalisten kontaktiensa äänestävän ja minkä ehdokkaan he uskovat voittavan osavaltiossaan. Heiltä kysyttiin myös, miten he itse aikovat äänestää.
Tämänhetkiset vaalitulokset osoittavat Bidenin 3,7 prosenttiyksikön johtoa kansanäänestyksessä. Kansallisten mielipidemittausten keskiarvo ennusti 8,4 prosenttiyksikön johtoa. Vertailun vuoksi kysymys sosiaalisista kontakteista ennusti 3,4 prosenttiyksikön Bidenin johtoa. Osavaltiovoittajakysymys ennusti Bidenin johtoa 1,5 prosenttiyksikköä. Sen sijaan perinteinen kysymys, jossa kysyttiin äänestäjien omia aikomuksia samassa kyselyssä, ennusti 9,3 prosenttiyksikön johtoa.
Miksi uudet kyselytutkimuskysymykset toimivat?
Luulemme, että on kolme syytä siihen, että kyselyyn osallistujien kysyminen muista heidän sosiaalisissa piireissään olevista henkilöistä ja heidän osavaltiostaan on lopulta tarkempaa kuin kyselyyn osallistujien itsensä kysyminen.
Ensiksikin, kun kysytään ihmisiltä muista henkilöistä, kyselytutkimuksen otoskoko kasvaa tehokkaasti. Se antaa mielipidetutkimuksen tekijöille ainakin jonkin verran tietoa sellaisten ihmisten äänestysaikeista, joiden tiedot olisivat muuten saattaneet jäädä kokonaan pois. Kyselytutkimuksen tekijät eivät esimerkiksi ottaneet yhteyttä moniin tai ovat saattaneet kieltäytyä osallistumasta. Vaikka gallupin vastaajilla ei ole täydellistä tietoa kaikista ympärillään olevista ihmisistä, käy ilmi, että he tietävät tarpeeksi antaakseen hyödyllisiä vastauksia.
Toiseksi epäilemme, että ihmisten on ehkä helpompi kertoa siitä, miten he uskovat muiden äänestävän, kuin myöntää, miten he itse äänestävät. Jotkut saattavat nolostua myöntämään, kuka on heidän suosikkiehdokkaansa. Toiset saattavat pelätä häirintää. Ja jotkut saattavat valehdella, koska he haluavat estää mielipidetutkimusten tekijöitä. Omat havaintomme viittaavat siihen, että Trumpin äänestäjät saattoivat olla Bidenin äänestäjiä todennäköisempiä salaamaan äänestysaikeensa kaikista näistä syistä.
Kolmanneksi, useimpiin ihmisiin vaikuttavat muut heidän ympärillään olevat ihmiset. Ihmiset saavat usein tietoa poliittisista asioista ystäviltä ja perheeltä – ja nämä keskustelut saattavat vaikuttaa heidän äänestysvalintoihinsa. Kyselytutkimuskysymykset, joissa kysytään osallistujilta, miten he aikovat äänestää, eivät ota huomioon tätä sosiaalista vaikutusta. Mutta kysymällä osallistujilta, miten he uskovat muiden lähipiirinsä äänestävän, mielipidetutkimuksen tekijät voivat saada jonkinlaisen käsityksen siitä, ketkä osallistujat saattavat vielä muuttaa mieltään.
Muut tutkittavat menetelmät
Tämän havainnon pohjalta tutkimme tapoja integroida näistä ja muista kysymyksistä saatua tietoa algoritmeihin, jotka voisivat ennustaa vaalituloksia vielä paremmin.
Ensimmäinen algoritmi, jota kutsutaan ”Bayesin totuusseerumiksi”, antaa enemmän painoarvoa sellaisten osallistujien vastauksille, jotka sanovat, että heidän ja heidän sosiaalisten piiriensä äänestysaikeet ovat suhteellisesti yleisempiä kuin ihmiset kyseisessä osavaltiossa luulevat. Toinen algoritmi, jota kutsutaan ”täydeksi informaatioennusteeksi”, yhdistää osallistujien vastaukset useiden kyselykysymysten välillä sisällyttääkseen niihin tietoa jokaisesta kysymyksestä. Molemmat menetelmät päihittivät suurelta osin perinteisen mielipidekyselyn kysymyksen ja mielipidekyselyjen keskiarvosta saadut ennusteet.
Kyselyssämme ei ollut tarpeeksi osallistujia kussakin osavaltiossa, jotta olisimme voineet tehdä hyviä osavaltiotasoisia ennusteita, joiden avulla olisi voitu ennustaa ääniä vaalikollegiossa. Sellaisenaan kysymyksemme sosiaalisista piireistä ja osavaltioiden odotetuista voittajista ennustivat, että Trump saattaisi voittaa vaalipiirikollegion niukasti. Se oli väärin, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että näillä kysymyksillä oli keskimäärin pienempi virhe kuin perinteisillä kysymyksillä ennustettaessa Bidenin ja Trumpin äänten eroa osavaltioittain.
Vaikka emme vieläkään tiedä vuoden 2020 vaalien lopullista äänimäärää, tiedämme tarpeeksi nähdaksemme, että mielipidekyselytoimittajat voisivat parantaa ennusteitaan kysymällä osanottajilta, miten he uskovat muiden äänestävän.