Äänestyskäytäntö ja usein kysytyt kysymykset

Me FiveThirtyEightissa pyrimme keräämään ja analysoimaan mielipidetietoja rehellisesti, asiantuntevasti, kattavasti ja tarkasti. Vaikka teetämmekin toisinaan mielipidetutkimuksia, suurin osa amerikkalaista yleistä mielipidettä koskevasta ymmärryksestämme on peräisin muiden yritysten ja organisaatioiden tekemien mielipidetutkimusten kokoamista tiedoista. Nämä tiedot muodostavat pohjan mielipidemittausten keskiarvoillemme, vaaliennusteillemme ja suurelle osalle poliittisesta uutisoinnistamme.

Kehittäessämme mielipidemittaustietokantaamme pyrimme olemaan mahdollisimman kattava. Tämä tarkoittaa, että keräämme kaikki mielipidetutkimukset, jotka on julkaistu julkisesti ja jotka täyttävät muutamat perusvaatimukset:

1. Tutkimuksesta on käytävä ilmi mielipidetutkimuksen tekijän nimi, tutkimuspäivämäärät, otoskoko ja tiedot otokseen valitusta väestöstä. Jos nämä tiedot eivät sisälly mielipidetutkimuksen julkaisuun, meidän on pystyttävä hankkimaan ne voidaksemme sisällyttää mielipidetutkimuksen julkaisuun.
2. Kyselytutkimuksen tekijöiden on myös pystyttävä vastaamaan peruskysymyksiin, jotka koskevat heidän menetelmäänsä, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, välineeseen, jolla heidän mielipidetutkimuksensa on suoritettu (esim, lankapuhelut, tekstiviestit jne.), äänestäjätiedostojen lähde ja painotusperusteet.

On kuitenkin olemassa tietyntyyppisiä mielipidetutkimuksia, joita emme ota mukaan, kuten:

1. ”Epätieteelliset” mielipidetutkimukset, joissa ei pyritä tutkimaan edustavaa otosta väestöstä tai äänestäjistä.
2. Kyselyt, kuten Civiqs tai Microsoft Newsin seurantakyselyt, jotka on tuotettu käyttämällä MRP:tä (lyhenne sanoista ”multilevel regression with poststratification”, monitasoinen regressio poststratifikaatiolla), mallinnustekniikkaa, jossa tuotetaan kyselyhaastatteluihin perustuvia estimaatteja, joita sitten käytetään todennäköisyyksien laskemiseen; nämä todennäköisyydet projisioidaan sitten kyseisen väestön koostumukseen. Vaikka tämä on pätevä tekniikka yleisen mielipiteen tietojen ymmärtämiseksi, jätämme ne pois, koska pidämme niitä enemmänkin malleina kuin yksittäisinä kyselytutkimuksina. (Vertailun vuoksi ajattelemme, että tämä on kuin käyttäisi jonkun toisen grillikastiketta oman grillikastikkeesi ainesosana.)

Lisäluettelo ääritapauksista, joissa voimme sulkea pois mielipidetutkimukset, löytyy tästä artikkelista. Esimerkiksi jätämme pois sellaiset mielipidetutkimukset, joissa äänestäjiltä kysytään, ketä he kannattavat, vasta sen jälkeen, kun ehdokkaista on paljastettu johtavaa tietoa.

Luemme mukaan julkisesti saatavilla olevat sisäiset mielipidetutkimukset lukuun ottamatta yhtä epätavallista tapausta (ehdokkaan kilpailijan esivaaleissa sponsoroima yleisten vaalien mielipidetutkimus.1) Sisäiset ja puoluekannattavat mielipidetutkimukset on merkitty tähdellä mielipidekyselytutkimuksen laatijan nimen viereen. Tähti ei osoita, onko mielipidetutkimuksen tekijä itse puolueellinen, vaan sitä, onko mielipidetutkimus maksettu puolueellisesta lähteestä. Mielipidemittauksia pidetään puolueellisina, jos ne on toteutettu sellaisen poliittisen puolueen, kampanjakomitean, kampanjakomitean, PAC:n, super PAC:n, 501(c)(4), 501(c)(5) tai 501(c)(6):n puolesta, joka harjoittaa suurinta osaa poliittisesta toiminnastaan yhden poliittisen puolueen puolesta. Lisäksi tapauksissa, joissa mielipidetutkimusyritys tekee rutiininomaisesti mielipidetutkimuksia puoluepoliittisille sponsoreille ja saamme tietää, että se ei ole avoin sponsoroinnin suhteen, laskemme kaikki sen tekemät mielipidetutkimukset puoluepoliittisiksi.

Lisäksi jos huomaamme, että sponsorointiorganisaatio julkaisee valikoivasti mielipidetutkimuksia, jotka ovat suotuisia jollekin tietylle ehdokkaalle tai puolueelle, saatamme myös luokitella kyseisen organisaation puolueelliseksi. Yleensä pyrimme olemaan luonnehtimatta uutisorganisaatioita puolueellisiksi, vaikka ne olisivatkin liberaaleja tai konservatiiveja. Mutta yhtä puoluetta suosivien tietojen valikoiva julkaiseminen on puolueellista toimintaa, ja tällaisia kyselytutkimuksia käsitellään sellaisina. Luokittelua voidaan tarkastella uudelleen, jos sponsori lopettaa tällaisen toiminnan.

Kyselyitä, joiden epäilemme olevan väärennettyjä, ei myöskään oteta mukaan, ennen kuin teemme perusteellisen tutkimuksen ja voimme vahvistaa niiden todenperäisyyden. Kiellämme pysyvästi kaikki mielipidekyselytoimittajat, joiden havaitaan väärentävän tietoja tai hyödyntävän vedonlyöntimarkkinoita perustuen tietoon siitä, miten heidän kyselytutkimuksensa saattaa vaikuttaa näihin markkinoihin. Lisäksi pidätämme oikeuden kieltää tietyn organisaation sponsoroimat mielipidetutkimukset, jotka jatkuvasti syyllistyvät epärehelliseen tai läpinäkymättömään käytökseen, joka on muutakin kuin toimituksellista ja poliittista kikkailua.

Sisällyttämistä koskevat ohjeemme ovat tarkoituksellisesti sallivia. Pyrimme ottamaan mukaan kaikki julkisesti saatavilla olevat mielipidetutkimukset, jotka on tehty hyvässä uskossa. Vaikka joillakin kyselytutkimuksilla on vakiintuneempi tarkkuus kuin toisilla – ja otamme tämän huomioon malleissamme ja poliittisissa analyyseissämme – jätämme kyselytutkimuksia pois aineistostamme vain poikkeustapauksissa.

Alhaalla on joitakin kysymyksiä, joita meiltä on vuosien varrella usein kysytty keräämiemme kyselytutkimusten tyypeistä. Tutustu, ja jos sinulla on vielä kysyttävää tai löydät gallupin, jota meillä ei ole, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Tiheästi kysytyt kysymykset

Q: Minkälaisista kilpailuista keräätte galluppeja?

A: Keräämme galluppeja presidentin-, senaatti-, edustajainhuone- ja kuvernöörinvaalikilpailuihin presidentin hyväksyntäkyselyjen ja kansallisesti kongressin yleisten vaalien äänestysprosenttiäänestysten lisäksi. Tällä hetkellä emme kerää ennakkoäänestyksiä muissa kuin presidenttiehdokkuutta koskevissa vaaleissa – lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse ”viidakon ennakkoäänestyksestä”, sillä ehdokkaan on mahdollista voittaa paikka suoraan. Uusimmat mielipidemittaukset -sivu sisältää kaikki mielipidemittaukset, jotka on julkaistu julkisesti kahden vuoden kuluessa vaaleista. Jos meillä ei ole yhtään mielipidekyselyä tiettyä osavaltiota koskevasta kilpailusta, se tarkoittaa, ettemme olleet tietoisia mistään mielipidekyselyistä kyseisessä osavaltiossa.

Q: Voinko ladata nämä tiedot?

A: Kyllä! Viimeisimmät gallupit -sivun alareunassa on linkkejä, mutta voit myös ladata näitä ja muita tietoja kaikkien gallupiemme, ennusteidemme ja muiden datahankkeidemme tietovarastostamme. Valitettavasti emme kuitenkaan pysty jakamaan historiallisia tietoja presidenttien kannatusluvuista. Löydät lisätietoja presidenttien historiallisista kannatusluvuista ja ohjeet kyseisen tietokannan hankkimiseksi Roper Centerin verkkosivuilta.

K: Miten otatte huomioon mielipidetutkimuksen tekijän, joka julkaisee useita tuloksia samasta kysymyksestä?

A: Kun mielipidetutkimuksen tekijä julkaisee useita osaotoksia (esimerkiksi kaikki aikuiset, vain rekisteröidyt äänestäjät ja vain todennäköiset äänestäjät), otamme ne kaikki mukaan tietokantaamme. Vastaavasti, jos mielipidetutkimuksen tekijä esittää hevoskilpailukysymyksen eri ehdokasjoukoilla – esimerkiksi kolmannen osapuolen ehdokkaan kanssa ja ilman – sisällytämme tietokantaamme kaikki versiot tästä kysymyksestä. Jos mielipidetutkimus sisältää useita todennäköisiä äänestäjämalleja, kuten tässä Monmouthin kyselyssä, tarkistamme ensin, onko mielipidetutkimuksen tekijä ilmoittanut, että jokin versioista on sen ensisijainen vaihtoehto. Jos näin on, käytämme kyseistä versiota, muussa tapauksessa otamme kaikki versiot mukaan tietokantaamme.

K: Miten otatte huomioon mielipidetutkimuksen, joka julkaisee lukuja, joissa on ”leaners” ja joissa ei ole ”leaners”?

A: Kun mielipidetutkimuksen tekijä julkaisee kysymyksestä yhden version, jossa on ”leaners” – vastaajat, jotka eivät ole varmoja äänestämisestään, mutta jotka sanovat taipuvaisuutensa tiettyyn ehdokkaaseen tai osapuoleen -, ja toisen version, jossa ei ole ”leaners” -vastaajia – otamme mukaan vain ”leaners” -version. Jos kysymys, joka sisältää kallistujia, on ”pakotettu valinta”-kysymys, jossa vastaajille ei anneta mahdollisuutta sanoa, että he ovat epävarmoja, kun heiltä kysytään, mihin suuntaan he kallistuvat, otamme silti mukaan vain tämän version kysymyksestä sen sijaan, että ottaisimme mukaan sen version, jossa ei ole kallistujia.

K: Miksi lisäätte toisinaan vanhoja mielipidekyselyitä uusimmat mielipidekyselyt -sivulle?

A: Mielipidekyselyt lisätään uusimmat mielipidekyselyt -sivullemme heti, kun ne on lisätty tietokantaamme. Jos vanhoja mielipidetutkimuksia näkyy gallupit-sivulla, se johtuu siitä, että ne on hiljattain lisätty tietokantaamme – joko siksi, että saimme vasta nyt tietää niistä, tai siksi, että niitä ei ollut aiemmin julkaistu.

Q: Mitä mielipidetutkimusten arvosanat tarkoittavat?

A: Laskemme arvosanan kullekin mielipidetutkimuksen tekijälle analysoimalla sen historiallista tarkkuutta ja menetelmiä. Voit lukea täydelliset luokituksemme ja metodologiamme ymmärtääksesi paremmin, miten laskemme arvosanat.

Q: Mitä tarkoittaa, kun mielipidetutkimuksen tekijällä on luokitus, kuten ”A/B”, tai pisteytetty ympyrä luokituksen ympärillä?

A: Niiden mielipidetutkimusten tekijöiden kohdalla, joilla on suhteellisen pieni otos mielipidetutkimuksia kolmen viikon sisällä vaaleista, näytämme tarkan kirjainarvosanan sijaan alustavan luokituksen (”A/B”, ”B/C” tai ”C/D”) ja käytämme pisteytettyä ympyrää korostaaksemme luokituksen alustavuutta.

K: Miksi joillakin mielipidetutkimuksen tekijöillä ei ole arvosanaa?

A: Joillakin mielipidetutkimuksen tekijöillä ei ole yhtään mielipidetutkimusta vaalijakson kolmelta viimeiseltä viikolta, joten emme voi arvioida heidän historiallista suoritustaan. Sisällytämme näiden mielipidetutkimusten tekijöiden mielipidetutkimukset mielipidekeskiarvoihimme ja -malleihimme, mutta emme voi antaa niille arvosanaa niiden historiallisen suorituskyvyn perusteella; siksi ne saavat vähemmän painoarvoa keskiarvoissamme ja malleissamme.

Q: Painotatteko tai muokkaatteko mielipidetutkimuksia?

A: Kyllä. Kun laskemme gallup-keskiarvojamme, jotkin gallupit saavat enemmän painoarvoa kuin toiset. Esimerkiksi mielipidetutkimukset, joissa on tutkittu enemmän ihmisiä tai joilla on historiallinen näyttö tarkkuudesta, otetaan keskiarvoa laskettaessa paremmin huomioon kuin mielipidetutkimukset, joiden otoskoko on pieni, tai mielipidetutkimukset, jotka ovat historiallisesti olleet vähemmän tarkkoja. Lisäksi mielipidekyselyjen keskiarvoissa otetaan huomioon esimerkiksi mielipidetutkimuksen tekijöiden talovaikutus (mittari, jolla mitataan, kuinka johdonmukaisesti mielipidetutkimuksen tekijä kallistuu yhtä puoluetta tai ehdokasta kohtaan) tai samankaltaisten osavaltioiden mielipidetutkimusten suuntaukset. Lisätietoja siitä, miten painotamme ja muokkaamme mielipidetutkimuksia keskiarvoja varten, on tässä yksityiskohtaisessa selityksessä vuoden 2020 menetelmistämme.

K: Milloin näytätte kolmansien puolueiden ehdokkaat uusimmat mielipidetutkimukset -sivulla tai mielipidetutkimusten keskiarvoissa?
A: Sisällytämme kolmansien puolueiden ehdokkaat niihin mielipidetutkimuksiin, joissa heistä kysytään. Löydät nämä mielipidemittaukset syöttämällä ehdokkaan sukunimen uusimmat mielipidemittaukset -sivumme hakukenttään. Mitä tulee keskiarvoihimme, jos tarpeeksi moni mielipidetutkija kysyy kysymyksiä, jotka sisältävät tietyn kolmannen osapuolen ehdokkaan, otamme kyseisen ehdokkaan mukaan.

K: Miksi otoskoko puuttuu toisinaan mielipidetutkimuksista?

A: Jos mielipidetutkimuksen otoskokoa ei ole ilmoitettu, mielipidetutkija tai sponsori ei ole ilmoittanut sitä, ja teemme aktiivisesti töitä sen hankkimiseksi. Nämä mielipidetutkimukset sisällytetään edelleen keskiarvoihimme ja malleihimme laskennallisella otoskoolla, kunnes saamme todellisen otoskoon.

Q: Miksi joidenkin mielipidetutkimusten arvot ovat yli 100 prosenttia?

A: Joidenkin mielipidetutkimusten arvot voivat pyöristämisen vuoksi olla yli 100 prosenttia. Jos esimerkiksi mielipidetutkimuksen tekijä julkaisee mielipidetutkimuksen, jonka hyväksymisaste on 46,5 prosenttia ja paheksumisaste 53,5 prosenttia, molemmat vaihtoehdot pyöristyvät automaattisesti 47 prosenttiin ja 54 prosenttiin.

K: Miksi joidenkin mielipidetutkimusten marginaalit eivät vastaa sitä, mitä mielipidetutkimuksen tekijä raportoi?

V: Tämäkin johtuu pyöristämisestä. Jos esimerkiksi mielipidetutkimuksen mukaan yksi ehdokas saa 45,2 prosenttia ja toinen 45,6 prosenttia, näytämme näille kahdelle ehdokkaalle 45 prosenttia ja 46 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että näytämme heidän marginaalinsa erona 0, vaikka todellinen marginaali on 0,4.

Onko vielä kysyttävää? Lähetä meille sähköpostia, niin teemme parhaamme selvittääksemme asian.