Arnikaan liittyviä terveysväitteitä on monia. Lääkärikunnan suuren skeptisyyden ja sen vuoksi, että useimmat alkuperäiset tutkimukset osoittivat vähäistä tehoa, kirjallisuudessa on vain vähän nykyaikaisia tutkimuksia.
Kivunhoito
Arnica tunnetaan hyvin tulehdusta ehkäisevistä ominaisuuksistaan. Se sisältää monenlaisia tulehdusta torjuvia kasviyhdisteitä, kuten seskiterpeenilaktoneja, flavonoideja ja fenolihappoja. Sellaisena sen uskotaan auttavan kivunhoidossa (1).
Vuonna 2014 tehdyssä katsaustutkimuksessa paikallisesti käytettävän arnikageelin käytön todettiin olevan yhtä tehokasta kuin paikallisesti käytettävän ibuprofeenin, yleisen kipulääkkeen, vähentämään nivelrikkokipua ja parantamaan fyysistä toimintakykyä (6).
Toisessa vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 5 pillerin arnica D30 -annoksen ottaminen kahdesti päivässä paransi merkittävästi lihaskipua (7).
Monissa tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu parannuksia, kun käytettiin C30-annoksia, vaikkakin osa tutkimuksista on vanhempien puolella (8, 9).
Mielenkiintoista on, että vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että paikallisesti käytettävä arnica, jonka teho oli 7 % D1-geeliä, johti vasikkakivun merkittävään lisääntymiseen 24 tuntia vasikkaharjoitusten suorittamisen jälkeen, mikä kyseenalaistaa entisestään homeopaattisen arnican tehon (10).
Tämän lisäksi valtaosassa tutkimuksia ja katsauksia on päädytty johtopäätökseen, että arnica ei ole tehokasta kivunhoidossa etenkään tabletteina annosteltuna. Tästä huolimatta suuret epäjohdonmukaisuudet annosteluissa ja puutteet tutkimussuunnittelussa edellyttävät ajantasaista, laadukkaampaa tutkimusta (11, 12, 13).
Ihon mustelmat
Mustelmia syntyy, kun pienet verisuonet puhkeavat jonkinlaisen trauman, kuten leikkauksen tai ihon lyömisen jotakin esinettä vasten, seurauksena. Historiallisesti homeopaattista arnikaa on käytetty mustelmien hoitoon, vaikka tutkimustulokset ovatkin vaihtelevia.
Esimmäisessä tutkimuksessa osallistujia, joilla oli pieniä mustelmia, hoidettiin joko 20-prosenttisella arnikageelillä, 5-prosenttisella K-vitamiinilla, 1-prosenttisen K-vitamiinin ja 0,3-prosenttisen retinolin yhdistelmällä tai plasebolla. 14 päivän kuluttua arnica-ryhmässä oli huomattavasti vähemmän mustelmia kuin plasebo- ja yhdistelmäryhmässä (14).
Toisessa 10 päivän tutkimuksessa havaittiin merkittäviä parannuksia mustelmiin ja turvotukseen nenäleikkauksen jälkeen, kun arnica-voidetta (D1-homeopaattista liuosta) käytettiin paikallisesti verrattuna plaseboryhmään. Kuitenkin toinen hoito (mukopolysakkaridipolysulfaattivoide) oli yhtä tehokas (15).
Lukuiset vanhemmat tutkimukset eivät kuitenkaan ole osoittaneet mitään hyötyä arnican käytöstä mustelmien hoidossa. Tosin näissä tutkimuksissa käytettiin paljon pienempiä arnika-annoksia, mikä viittaa siihen, että vahvasti laimennettu arnika – homeopatian tavoite – on tehoton (16, 17, 18, 19).
Hiustenlähtö
Arnikkaa käytetään laajalti homeopaattisessa lääkinnässä edistämään hiusten kasvua, ehkäisemään hiustenlähtöä ja hoitamaan hilseilyä. Sitä esiintyy yleisesti öljynä, shampoona tai hydrogeelinä, joka on 99-prosenttisesti vesipohjainen tuote.
Lukuisista anekdoottisista väitteistä huolimatta rajoitettu tutkimus tukee sen kykyä hoitaa hiustenlähtöä ja edistää hiusten kasvua. Itse asiassa eräässä tapaustutkimuksessa 26-vuotiaalla naisella, jolla oli hiustenlähtö, raportoitiin, että hiusten kasvu ei parantunut homeopaattisen arnica-öljyn käytön jälkeen (20).
Teoriassa arnica-öljyn levittäminen voi auttaa vähentämään hiuspohjan ärsytystä ja tulehdusta sen anti-inflammatoristen ominaisuuksien vuoksi, mikä voi mahdollistaa paremman ympäristön hiusten kasvulle. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia.
Yhteenveto
Topikaalinen arnica-geeli voi parantaa ihon mustelmia ja vähentää nivelrikkokipua ja tulehdusta. Tämän lisäksi rajalliset tutkimukset tukevat homeopaattisen arnikan käyttöä hiusten kasvuun, lihaskipuun ja muihin käyttötarkoituksiin.