Seuraavia Kärpästen herraa koskevia sitaatteja ei selitetä tässä, vaikka suurin osa niiden merkityksistä on melko ilmeisiä. Joidenkin lainausten edessä on lyhyt selitys. Jos sitaatti on puhuttu, puhuja tunnistetaan ennen sitaattia se. Jos lainaus on pelkkää kolmannen persoonan kerrontaa, puhujaa ei yksilöidä. Kaikki nämä lainaukset käsittelevät teemaa tai symboliikkaa. Vaikka tästä romaanista on olemassa useita painoksia, yleisin näyttää olevan Berkley Publishing Groupin julkaisema Perigee-kirjan paperikirja (jonka kannessa on piirros pojasta, jolla on lehtiä hiuksissaan), ja kaikki sivunumerot viittaavat tähän painokseen.
Sivu 15:
Tässä oli vihdoin kuviteltu mutta koskaan täysin toteutumaton paikka hyppäämässä todelliseen elämään.
Sivu 21:
Pojat olivat hetken ajan suljettu myötätuntopiiri, jonka ulkopuolella oli Possu…
Sivu 29:
Silmät kiiltävinä, suut auki, voitonriemuisesti he nauttivat oikeudesta hallita.
Sivu 31:
He tiesivät hyvin, miksi hän ei ollut tehnyt sitä : koska veitsi laskeutui alas ja leikkasi elävää lihaa, koska veri oli sietämätöntä.
Sivu 37:
Ralphin tuntemuksesta petoa kohtaan:
Hän tunsi kohtaavansa jotakin käsittämätöntä.
Sivu 38:
Silloin hän, marttyyrimaisella ilmeellä kuin vanhempi, jonka on pysyttävä lasten järjettömän kiihkeän innostuksen perässä, otti käpykapulan käteensä, kääntyi metsään päin ja alkoi raivata tietään kaatuneen arpen yli.
Sivu 42:
Jack: Olen samaa mieltä Ralfin kanssa. Meillä pitää olla säännöt ja niitä pitää noudattaa. Emmehän me sentään ole villejä. Olemme englantilaisia, ja englantilaiset ovat parhaita kaikessa. Meidän on siis tehtävä oikeita asioita.
Sivu 51:
Jackista:
Hän yritti välittää häntä nielevää jäljittämisen ja tappamisen pakkoa.
Sivu 53:
Jack: Jos joskus metsästää… voi tuntua siltä, että ei ole metsästämässä, vaan — metsästetään, kuin jokin olisi koko ajan takanasi viidakossa.
Sivu 61:
Henrystä:
Hän uppoutui pelkkää onnea syvemmälle, kun hän tunsi hallitsevansa eläviä olentoja.
Sivu 62:
Rogerista heittelemässä kiviä:
…Henryn ympärillä oli ehkä kuuden metrin halkaisijaltaan oleva tila, johon hän ei uskaltanut heittää. Tässä, näkymättömänä mutta vahvana, oli vanhan elämän tabu. Kyykyttävän lapsen ympärillä oli vanhempien ja koulun ja poliisien ja lain suoja. Rogerin käsivarren edellytti sivistys, joka ei tiennyt hänestä mitään ja joka oli raunioina.
Sivu 64:
Jackin ”naamiosta”:
…naamio oli asia sinänsä, jonka taakse Jack kätkeytyi, vapautuneena häpeästä ja itsetietoisuudesta.
Sivu 70:
Jackin ajatukset ensimmäisestä taposta:
Hänen mielensä oli täynnä muistoja; muistoja siitä tiedosta, joka oli tullut heille, kun he olivat sulkeutuneet kamppailevaan sikaan, tieto siitä, että he olivat päihittäneet elävän olennon, pakottaneet sille tahtonsa, vieneet sen elämän pois kuin pitkäksi venyneen tyydyttävän juoman.
Sivu 71:
Jackista ja Ralphista:
Tässä oli metsästyksen loistava maailma, taktiikka, hurja riemu, taito; ja siinä oli kaipauksen ja hämmentyneen järjen maailma.
Sivu 73:
Laivan mentyä ohi:
Ei edes Ralph tiennyt, miten hänen ja Jackin välinen yhteys oli katkennut ja kiinnittynyt muualle.
Sivu 76:
Ralphin ajatuksia:
Hän huomasi ymmärtävänsä tämän elämän väsyttävyyden, jossa jokainen polku oli improvisointia ja huomattava osa valveillaolosta kului jalkojen vahtimisessa.
Sivu 78:
Ralphin ajatuksia:
Jos kasvot olivat erilaiset, kun ne valaistiin ylhäältä tai alhaalta – mitä kasvot olivat? Mitä oli mikään?
Sivu 81:
Ralph:
Sivu 82:
Ralph: Ralf: Asiat ovat hajoamassa. En ymmärrä miksi. Aloitimme hyvin; olimme onnellisia. Ja sitten — …Sitten ihmiset alkoivat pelätä.
Sivu 84:
Piggy: Minä tiedän, ettei siellä ole mitään petoa — ei siis kynsiä ja kaikkea sellaista — mutta tiedän, ettei siellä ole myöskään pelkoa…Ellei–…Ellei me pelätä ihmisiä.
Sivu 89:
Simon, Hirviöstä:
”Tarkoitan… Ehkä se on vain meitä.”…. Simon muuttui sanattomaksi yrittäessään ilmaista ihmiskunnan olennaista sairautta.
Sivu 91:
Maailma, tuo ymmärrettävä ja laillinen sana, oli liukumassa pois. Kerran oli sitä ja tätä, ja nyt — ja laiva oli mennyt.
Sivu 93:
Piggy, On Jack
Minä pelkään häntä, ja siksi tunnen hänet. Jos pelkäät jotakuta, vihaat häntä, mutta et voi lakata ajattelemasta häntä. Uskottelet itsellesi, että hän on oikeasti kunnossa, ja sitten kun näet hänet uudestaan, se on kuin astma, etkä saa henkeä.”
Sivu 103:
Mitä tahansa Simon ajattelikin pedosta, hänen sisäisen näkönsä eteen nousi kuva ihmisestä, joka oli yhtä aikaa sankarillinen ja sairas.
Sivu 115:
Ralfin ensimmäisellä ”tanssilla”:
Ralphkin taisteli päästäkseen lähelle, saadakseen kourallisen tuota ruskeaa, haavoittuvaa lihaa. Halu puristaa ja satuttaa oli ylivoimainen.
Sivu 117:
Nyt Ralphilla ei ollut enää itsetietoisuutta julkisessa ajattelussa, vaan hän käsitteli päivän päätöksiä kuin pelaisi shakkia. Ainoa harmi oli se, ettei hänestä koskaan tulisi kovin hyvää shakinpelaajaa.
Sivu 126:
Jack, Hirviöstä:
Petoa metsästää… emme voineet tappaa sitä.
Sivu 127:
Jack, Poistuessaan ryhmästä:
Minä en aio leikkiä enää. En sinun kanssasi.
Sivu 137:
Kärpästen herran kuvaaminen:
Puolisuljetut silmät olivat himmeät aikuiselämän äärettömästä kyynisyydestä. Ne vakuuttivat Simonille, että kaikki oli huonoa puuhaa.
Sivu 139:
Ralph, Nuotiosta:
Me emme voi pitää yhtä tulta yllä. Eivätkä he välitä. Ja mikä parasta, minä en joskus.
Sivu 142:
Kärpästen herra: Ei ole ketään, joka auttaisi sinua. Vain minä. Ja minä olen Peto… Luuletko, että Peto on jotain, jota voi metsästää ja tappaa?! Sinä tiesit, etkö tiennytkin? Olen osa sinua? Lähelle, lähelle, lähelle! Minäkö olen syy, miksi se ei onnistu? Miksi asiat ovat niin kuin ovat?
Sivu 142:
Simonin tieto:
Peto oli vaaraton ja kammottava, ja uutinen on saatava muiden tietoon mahdollisimman pian.
Sivu 152:
Simonin kuoleman aikana:
Piggy ja Ralph huomasivat taivaan uhan alla olevansa innokkaita ottamaan paikkansa tässä dementoituneessa mutta osittain turvallisessa yhteiskunnassa. He koskettivat mielellään aidan ruskeita selkämyksiä, jotka saartoivat kauhua ja tekivät siitä hallittavissa olevan.
Sivu 163:
Ralphin ajatuksia:
Tulessa oli jotain hyvää. Jotain ylivoimaisen hyvää.
Sivu 170:
Ralphin ajatuksia:
Emmehän me oikeasti ole villejä emmekä pelastaminen ole leikkiä.
Sivu 178:
Ralphin tekoja:
Hän… tuijotti edessään olevaa vihreänmustaa naamiota yrittäen muistella, miltä Jack näyttää.
Sivu 202:
…Ralph itki viattomuuden loppua, ihmissydämen pimeyttä ja todellisen, viisaan ystävän nimeltä Piggyn putoamista ilmojen halki.