'
Articles

Kliinisen pulssipaineen viitearvot valikoimattomassa väestössä

author
9 minutes, 6 seconds Read

Abstract

Suuri pulssipaine (PP) voi olla riippumaton kardiovaskulaarisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden ennustaja. Arvioimme brachiaalisen kliinisen PP:n viitearvoja iän ja sukupuolen mukaan valikoimattomassa väestössä (61 724 koehenkilöä), joka kävi rutiininomaisessa järjestelmällisessä terveystarkastuksessa. Keskiarvojen mukaan 50 mmHg on todennäköisesti kliinisen PP:n viitearvo sekä miehillä että naisilla. Kliinisen PP:n diagnostiset kynnysarvot (≥65 mmHg), jotka määritettiin joko lisäämällä 2 SD:tä keskiarvoihin tai 95. persentiileistä, ovat läheisessä sopusoinnussa niiden kliinisen PP:n arvojen kanssa, joiden on aiemmin raportoitu olevan yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Am J Hypertens 2001;14:415-418 © 2001 American Journal of Hypertension, Ltd.

Kertyvät tiedot tukevat hypoteesia, jonka mukaan pulssipaine (PP) voi olla yhteydessä sydän- ja verisuonitautitapahtumiin ja siten muodostaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijän riippumatta systolisesta (SBP), diastolisesta (DBP) ja keskimääräisestä (MBP) verenpaineesta. Laajan PP:n on osoitettu merkitsevän lisääntynyttä konduktiovaltimoiden jäykkyyttä1-3 , ja tutkimuksissa on todettu, että se on läheisessä yhteydessä kaulavaltimon intima-mediapaksuuteen, kaulavaltimon ateroskleroosiin2,4,5 ja vasemman kammion massaan.6 Kliininen brachiaalinen PP voi myös olla itsenäinen sydäninfarktin7,8 tai kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan9 ennustaja, ja se näyttäisi joissakin väestöryhmissä ennustavan tarkemmin kardiovaskulaarista kuolemantapausta kuin pelkkä SBP:n tai MBP:n arvot.10 .-12

Näissä tutkimuksissa tutkittavat ryhmiteltiin PP:n tritiilien,8 kvartiilien,10 tai kvintiilien13 mukaan, ja jotkin näistä tutkimuksista tehtiin pääasiassa miehillä10 tai naisilla14 , ja tiedot viittaavat siihen, että tuloksissa on eroja miesten ja naisten välillä. Tietojemme mukaan PP:n normaaleja viitearvoja ei ole määritetty. Tämän laajamittaisen tutkimuksen tavoitteena oli sen vuoksi arvioida brachiaaliklinikan PP:n viitearvoja yleisessä väestössä sukupuolen ja iän mukaan.

Menetelmät

Tutkimuspopulaatio koostui 61 724 peräkkäisestä 16-90-vuotiaasta koehenkilöstä, joista 51 % oli miehiä ja jotka kävivät helmikuun 1995 ja syyskuun 1996 välisenä aikana Ranskan läntisessä keskisessä Ranskassa sijaitsevan Institut inter Régional pour la Santé -instituutin (Institut inter Régional pour la Santé (IRSA)) terveyskeskuksissa Ranskan kansanterveysjärjestelmän (Sécurité Sociale) liittyneille työntekijöilleen joka viides vuosi ehdottamassa maksuttomassa systemaattisessa tarkastuksessa.

Kukin koehenkilö kävi läpi IRSA:n vakiomenettelyn ja täytti standardoidun, itse laaditun kyselylomakkeen, josta saatiin tietoja koulutus- ja ammattiasemasta, tupakointitottumuksista sekä alkoholin ja huumeiden käytöstä. Kliininen tutkimus sisälsi antropometriset mittaukset, painon, pituuden sekä vyötärön ja lonkan ympärysmitat. Vyötärön ja lantion suhde (WHR) ja painoindeksi (BMI) laskettiin. Kaikilta osallistujilta mitattiin verenpaine ja syke lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Verenpaine mitattiin käyttäen standardoitua protokollaa Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisesti. Kaikki mittaukset suoritti koulutettu lääkäri. Verenpaine mitattiin elohopeapitoisella verenpainemittarilla, jonka mansetti oli sovitettu käsivarren ympärysmittaan, kun tutkittava oli makuuasennossa levossa. Mansetti tyhjennettiin 2 mmHg/sekunnissa. Systolinen verenpaine määriteltiin ensimmäiseksi kuultavaksi säännölliseksi Korotkoffin ääneksi ja DBP viimeiseksi kuultavaksi säännölliseksi ääneksi (Korotkoffin vaihe V).

PP laskettiin jokaiselle tutkittavalle SBP:n ja DBP:n aritmeettisena erotuksena. Saapumisen yhteydessä otettiin paastoverinäyte, ja kaikki mittaukset suoritettiin seerumista samassa keskuslaboratoriossa (Direction Départementale des Affaires Sanitaires et Sociales) sopimusnumero 3221, ja ne validoitiin kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) 9001- ja ISO 9002 -normien mukaisesti. Seerumin kokonaiskolesteroli, triglyseridit ja paastoglukoosi mitattiin entsymaattisilla menetelmillä, jotka oli mukautettu Dax 24 Techniconiin (Puteaux, Ranska). Noudatetut menettelyt olivat laitoksen ohjeiden mukaisia.

Tilastollinen analyysi

Kaikki tilastolliset analyysit suoritettiin NCSS 6.0 -ohjelmalla (Number Cruncher Statistical System, Kaysville, UT). Tiedot esitetään keskiarvoina ± SD ja 95. persentiilien keskiarvoina 5 vuoden ikävälillä.

Tulokset

Taulukoissa 1 ja 2 esitetään PP:n keskiarvot ja 25., 50., 75. ja 95. persentiilit sekä SBP:n ja DBP:n keskiarvot iän ja sukupuolen mukaan Keskimääräinen kliininen PP oli miehillä 52 ± 10 ja naisilla 49 ± 10 mmHg. Molemmilla sukupuolilla keskimääräinen kliininen PP nousi iän myötä, mutta 16-50 ikävuoden välillä oli ilmeinen tasanko. Tämä tasanko oli ilmeinen miehillä ja naisilla, joilla PP pysyi vakaana (δ 1-2 mmHg) 16-50 ikävuoden välillä, kun taas yli 50-vuotiailla koehenkilöillä se kasvoi 4 mmHg vuosikymmentä kohti. Kliininen PP oli korkeampi miehillä kuin naisilla nuorimmassa ryhmässä (<45-vuotiaat). Miesten ja naisten välinen ero pieneni 45 ikävuoden jälkeen. Kliinisen PP:n kynnysarvot, jotka määritettiin 95. persentiilistä (70 ja 65 mmHg miehillä ja naisilla) ja lisäämällä 2 SD:tä keskiarvoihin (72 ja 69 mmHg), vastasivat toisiaan 2/4 mmHg:n tarkkuudella (taulukot 1 ja 2) ja (kuvat 1 ja 2). 1 ja 2)

Taulukko 1

Klinikan PP:n keskiarvot ja persentiilit sekä SBP:n ja DBP:n keskiarvot iän mukaan miehillä

. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 1894 53 ± 10 50 60 60 70 127 ± 11 73 ± 8
21-25 1838 53 ± 10 50 50 60 70 128 ± 11 75 ± 9
6-30 3267 52 ± 9 50 50 60 70 128 ± 11 77 ± 8
31-35 3934 51 ± 9 45 50 60 70 128 ± 12 77 ± 9
36-40 4277 51 ± 9 45 50 60 70 129 ± 12 79 ± 9
41-45 4393 51 ± 9 45 50 60 70 132 ± 13 80 ± 10
46-50 3989 52 ± 10 45 50 60 70 134 ± 14 82 ± 10
51-55 2452 54 ± 10 50 50 60 70 137 ± 14 83 ± 10
56-60 2005 56 ± 11 50 55 60 75 139 ± 16 84 ± 10
61-65 1142 57 ± 11 50 55 60 80 142 ± 17 84 ± 10
66-70 329 60 ± 13 50 60 70 80 144 ± 18 84 ± 11
>70 172 63 ± 12 55 60 70 85 148 ± 15 85 ± 9
yhteensä 29692 52 ± 10 45 50 60 70 132 ± 14 79 ± 10
. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 1894 53 ± 10 50 60 60 70 127 ± 11 73 ± 8
21-25 1838 53 ± 10 50 50 60 70 128 ± 11 75 ± 9
6-30 3267 52 ± 9 50 50 60 70 128 ± 11 77 ± 8
31-35 3934 51 ± 9 45 50 60 70 128 ± 12 77 ± 9
36-40 4277 51 ± 9 45 50 60 70 129 ± 12 79 ± 9
41-45 4393 51 ± 9 45 50 60 70 132 ± 13 80 ± 10
46-50 3989 52 ± 10 45 50 60 70 134 ± 14 82 ± 10
51-55 2452 54 ± 10 50 50 60 70 137 ± 14 83 ± 10
56-60 2005 56 ± 11 50 55 60 75 139 ± 16 84 ± 10
61-65 1142 57 ± 11 50 55 60 80 142 ± 17 84 ± 10
66-70 329 60 ± 13 50 60 70 80 144 ± 18 84 ± 11
>70 172 63 ± 12 55 60 70 85 148 ± 15 85 ± 9
yhteensä 29692 52 ± 10 45 50 60 70 132 ± 14 79 ± 10

PP = pulssipaine; SBP = systolinen verenpaine; DBP = diastolinen verenpaine.

Taulukko 1

Klinikan PP:n ja SBP:n ja DBP:n keskiarvojen keskiarvot ja persentiilit iän mukaan miehillä

. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 1894 53 ± 10 50 60 60 70 127 ± 11 73 ± 8
21-25 1838 53 ± 10 50 50 60 70 128 ± 11 75 ± 9
6-30 3267 52 ± 9 50 50 60 70 128 ± 11 77 ± 8
31-35 3934 51 ± 9 45 50 60 70 128 ± 12 77 ± 9
36-40 4277 51 ± 9 45 50 60 70 129 ± 12 79 ± 9
41-45 4393 51 ± 9 45 50 60 70 132 ± 13 80 ± 10
46-50 3989 52 ± 10 45 50 60 70 134 ± 14 82 ± 10
51-55 2452 54 ± 10 50 50 60 70 137 ± 14 83 ± 10
56-60 2005 56 ± 11 50 55 60 75 139 ± 16 84 ± 10
61-65 1142 57 ± 11 50 55 60 80 142 ± 17 84 ± 10
66-70 329 60 ± 13 50 60 70 80 144 ± 18 84 ± 11
>70 172 63 ± 12 55 60 70 85 148 ± 15 85 ± 9
yhteensä 29692 52 ± 10 45 50 60 70 132 ± 14 79 ± 10
. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 1894 53 ± 10 50 60 60 70 127 ± 11 73 ± 8
21-25 1838 53 ± 10 50 50 60 70 128 ± 11 75 ± 9
6-30 3267 52 ± 9 50 50 60 70 128 ± 11 77 ± 8
31-35 3934 51 ± 9 45 50 60 70 128 ± 12 77 ± 9
36-40 4277 51 ± 9 45 50 60 70 129 ± 12 79 ± 9
41-45 4393 51 ± 9 45 50 60 70 132 ± 13 80 ± 10
46-50 3989 52 ± 10 45 50 60 70 134 ± 14 82 ± 10
51-55 2452 54 ± 10 50 50 60 70 137 ± 14 83 ± 10
56-60 2005 56 ± 11 50 55 60 75 139 ± 16 84 ± 10
61-65 1142 57 ± 11 50 55 60 80 142 ± 17 84 ± 10
66-70 329 60 ± 13 50 60 70 80 144 ± 18 84 ± 11
>70 172 63 ± 12 55 60 70 85 148 ± 15 85 ± 9
yhteensä 29692 52 ± 10 45 50 60 70 132 ± 14 79 ± 10

PP = pulssipaine; SBP = systolinen verenpaine; DBP = diastolinen verenpaine.

Miesten kliinisen pulssipaineen keskiarvot, keskiarvot ± 2 SD:n raja-arvot ja 95. persentiilit (katkoviiva).

Kuvio 1.

Kuvio 1.
Miesten kliinisen pulssipaineen keskiarvot, keskiarvot ± 2 SD:n raja-arvot ja 95. persentiilit (katkoviiva).
Taulukko 2

Klinikkapulssipaineen PP:n keskiarvot ja persentiilit (katkoviiva) sekä SBP:n ja DBP:n keskiarvot ikäryhmittäin naisilla

. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 2502 49 ± 9 40 50 50 60 120 ± 10 71 ± 8
21-25 2475 48 ± 8 40 50 50 60 120 ± 10 72 ± 9
26-30 2874 47 ± 8 40 50 50 60 119 ± 11 73 ± 9
31-35 3789 47 ± 8 40 50 50 60 120 ± 11 73 ± 9
36-40 4340 47 ± 9 40 50 50 60 121 ± 12 74 ± 9
41-45 4818 48 ± 9 40 50 50 60 124 ± 13 76 ± 9
46-50 4229 50 ± 9 40 50 55 65 128 ± 14 78 ± 10
51-55 2494 52 ± 10 45 50 60 70 131 ± 15 79 ± 9
56-60 2025 54 ± 11 50 50 60 70 134 ± 15 80 ± 9
61-65 1218 55 ± 11 50 55 60 75 137 ± 16 81 ± 9
66-70 419 58 ± 12 50 60 65 80 141 ± 16 82 ± 10
>70 233 64 ± 15 55 60 70 90 146 ± 19 82 ± 11
yhteenlaskettu 31416 49 ± 10 40 50 55 65 125 ± 14 75 ± 10
. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 2502 49 ± 9 40 50 50 60 120 ± 10 71 ± 8
21-25 2475 48 ± 8 40 50 50 60 120 ± 10 72 ± 9
26-30 2874 47 ± 8 40 50 50 60 119 ± 11 73 ± 9
31-35 3789 47 ± 8 40 50 50 60 120 ± 11 73 ± 9
36-40 4340 47 ± 9 40 50 50 60 121 ± 12 74 ± 9
41-45 4818 48 ± 9 40 50 50 60 124 ± 13 76 ± 9
46-50 4229 50 ± 9 40 50 55 65 128 ± 14 78 ± 10
51-55 2494 52 ± 10 45 50 60 70 131 ± 15 79 ± 9
56-60 2025 54 ± 11 50 50 60 70 134 ± 15 80 ± 9
61-65 1218 55 ± 11 50 55 60 75 137 ± 16 81 ± 9
66-70 419 58 ± 12 50 60 65 80 141 ± 16 82 ± 10
>70 233 64 ± 15 55 60 70 90 146 ± 19 82 ± 11
yhteenlaskettu 31416 49 ± 10 40 50 55 65 125 ± 14 75 ± 10

Lyhenteet kuten taulukossa 1.

Taulukko 2

Klinikan PP:n keskiarvot ja persentiilit sekä SBP:n ja DBP:n keskiarvot iän mukaan naisilla

. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 2502 49 ± 9 40 50 50 60 120 ± 10 71 ± 8
21-25 2475 48 ± 8 40 50 50 60 120 ± 10 72 ± 9
26-30 2874 47 ± 8 40 50 50 60 119 ± 11 73 ± 9
31-35 3789 47 ± 8 40 50 50 60 120 ± 11 73 ± 9
36-40 4340 47 ± 9 40 50 50 60 121 ± 12 74 ± 9
41-45 4818 48 ± 9 40 50 50 60 124 ± 13 76 ± 9
46-50 4229 50 ± 9 40 50 55 65 128 ± 14 78 ± 10
51-55 2494 52 ± 10 45 50 60 70 131 ± 15 79 ± 9
56-60 2025 54 ± 11 50 50 60 70 134 ± 15 80 ± 9
61-65 1218 55 ± 11 50 55 60 75 137 ± 16 81 ± 9
66-70 419 58 ± 12 50 60 65 80 141 ± 16 82 ± 10
>70 233 64 ± 15 55 60 70 90 146 ± 19 82 ± 11
Total 31416 49 ± 10 40 50 55 65 125 ± 14 75 ± 10
. . PP (mm Hg) . . .
. . . Percentiles . . .
Ikäalue (y) . Miesten lukumäärä . Keskiarvo ± SD . 25. . 50. . 75. . 95. . SBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) . DBP (mm Hg) (keskiarvo ± SD) .
16-20 2502 49 ± 9 40 50 50 60 120 ± 10 71 ± 8
21-25 2475 48 ± 8 40 50 50 60 120 ± 10 72 ± 9
26-30 2874 47 ± 8 40 50 50 60 119 ± 11 73 ± 9
31-35 3789 47 ± 8 40 50 50 60 120 ± 11 73 ± 9
36-40 4340 47 ± 9 40 50 50 60 121 ± 12 74 ± 9
41-45 4818 48 ± 9 40 50 50 60 124 ± 13 76 ± 9
46-50 4229 50 ± 9 40 50 55 65 128 ± 14 78 ± 10
51-55 2494 52 ± 10 45 50 60 70 131 ± 15 79 ± 9
56-60 2025 54 ± 11 50 50 60 70 134 ± 15 80 ± 9
61-65 1218 55 ± 11 50 55 60 75 137 ± 16 81 ± 9
66-70 419 58 ± 12 50 60 65 80 141 ± 16 82 ± 10
>70 233 64 ± 15 55 60 70 90 146 ± 19 82 ± 11
Total 31416 49 ± 10 40 50 55 65 125 ± 14 75 ± 10

Lyhenteet kuten taulukossa 1.

Klinikkapulssipaineen keskiarvot, keskiarvot ± 2 SD:n raja-arvot ja 95. persentiilit (katkoviivat) naisilla.

Kuvio 2.
Klinikkapulssipaineen keskiarvot, keskiarvot ± 2 SD-rajat ja 95. persentiilit (katkoviivat) naisilla.

Keskustelu

Tämän epidemiologisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että klinikkapulssipaine (PP) oli valikoimattomassa populaatiossa naisilla keskimäärin 49 ja miehillä keskimäärin 52 mmHg. Koska miesten ja naisten välinen ero on ± 3 mmHg:n sisällä, nämä tiedot viittaavat siihen, että 50 mmHg voidaan pitää kliinisen PP:n normaaliarvona. Epälineaarinen iästä riippuvainen rannevaltimon kliinisen PP:n kasvu voitaisiin selittää iästä riippuvilla eroilla PP:n vahvistumisessa aortan ja rannevaltimon välillä. Nuoremmilla koehenkilöillä valtimopaineaallon voimistuminen nousevan aortan ja rannevaltimon välillä on huomattavaa, ja se vähenee iän myötä valtimoiden jäykistyessä. Tämän ilmiön, jossa paineaallon voimistuminen yläraajassa vähenee, on ehdotettu selittävän aortan PP:n tasaista lisääntymistä iän myötä lapsuudesta lähtien, mutta se on havaittavissa vasta 40-50 vuoden iästä alkaen olkavarren valtimotutkimuksissa. Kliinisen PP:n diagnostiset kynnysarvot, jotka määritettiin joko lisäämällä 2 SD:tä keskiarvoihin tai PP:n jakauman 95. persentiilistä, olivat yhteneväiset. Tämä kynnysarvo (≥65 mmHg), joka määritettiin sekä miehille että naisille, on läheisessä sopusoinnussa niiden kliinisten PP-arvojen kanssa (≥63 mmHg, ≥65 mmHg10 tai ≥68 mmHg13 ), joiden on aiemmin raportoitu olevan yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Nämä kirjallisuudessa kuvatut ja tässä tutkimuksessa todetut arvot ovat päteviä, kun verenpaine mitataan satunnaisesti klinikalla. Itse asiassa ambulatorisia verenpaineen mittauksia käytettäessä on raportoitu alhaisempia raja-arvoja.1,15 Kliinisten ja ambulatoristen PP-arvojen välillä havaitun eron selittämiseksi voidaan esittää erilainen hypoteesi. Niistä valkotakki-ilmiöllä voi olla tärkeä rooli, sillä tutkimuksessamme arvot kirjattiin vain yhdellä käyntikerralla. Kuten aiemmin on ehdotettu,15,16 toimistokäynnin PP-mittaukset saattavat yliarvioida tavanomaisia PP-tasoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että nämä alustavat tulokset viittaavat siihen asti, kunnes kaikki prospektiivinen näyttö on saatavilla, että 50 mmHg:n arvoa voidaan pitää kliinisen PP:n normaaliarvona sekä miehillä että naisilla.

James
MA

,

Watt
PAC

,

Potter
JF

,

Thurston
H

,

Swales
JD

:

Pulssipaine ja vastusvaltimon rakenne iäkkäillä

.

Hypertension
1995

;

26

:

301

–

306

.

Franklin
SS

,

Gustin
W

,

W

,

Wong
ND

,

Larson
MG

,

Webe
MA

,

Kannel
WB

,

Levy
D

:

Hemodynaamiset mallit ikään liittyvistä verenpaineen muutoksista: The Framingham Heart Study

.

Circulation
1997

;

96

:

308

–

315

.

Asmar
R

,

Topouchian
JA

,

Benetos
A

,

Sayegh
FA

,

Mourad
JJ

,

Safar
ME

:

Hypertensiopotilaiden valtimoiden poikkeavuuksien ei-invasiivinen arviointi

.

J Hypertens
1997

;

15

(

suppl 2

):

S99

–

S107

.

Witteman
JCM

,

Grobee
DE

,

Valkenburg
HA

,

Van Hemert
AM

,

Stijnen
T

,

Burger
H

,

Hofman
A

:

J-muotoinen yhteys diastolisen verenpaineen muutoksen ja aortan ateroskleroosin etenemisen välillä

.

Lancet
1994

;

343

:

504

–

507

.

Matthews
KA

,

Owens
JF

,

Kuller
LH

,

Sutton-Tyrrell
K

,

Lassila
HC

,

Wolfson
SK

:

Stressin aiheuttama pulssipaineen muutos ennustaa naisten kaulavaltimon ateroskleroosia

.

Stroke
1998

;

29

:

1525

–

1530

.

Pannier
B

,

Brunel
P
P

,

El Aroussy
W

,

Lacolley
P

,

Safar
M

:

Pulssipaine ja kaikukardiografiset löydökset essentiaalisessa hypertensiossa

.

J Hypertens
1989

;

7

:

127

–

132

.

Fang
J

,

Madhavan
S

,

Cohen
H

,

Alderman
MH

:

Mittaukset verenpaineesta ja sydäninfarktista hoidetuilla hypertensiivisillä potilailla

.

J Hypertens
1995

;

13

:

413

–

419

.

Mitchell
GF

,

Moyé
LA
,

Braunwald
E

,

Rouleau
JL

,

Bernstein
V

,

Geltman
EM

,

Flaker
GC

,

Pfeffer
MA

the SAVE Investigators
Sphygmomanometrisesti määritetty pulssipaine on voimakas itsenäinen ennustaja toistuville tapahtumille sydäninfarktin jälkeen potilailla, joilla on heikentynyt vasemman kammion toimintakyky

.

Circulation
1997

;

96

:

4254

–

4260

.

Chae
CU

,

Pfeffer
MA
,

Glynn
RJ

,

Mitchell
GF

,

Taylor
JO

,

Hennekens
CH

:

Nouseva pulssipaine ja sydämen vajaatoiminnan riski iäkkäillä

.

JAMA
1999

;

281

:

634

–

639

.

Benetos
A

,

Safar
M

,

Rudnichi
A

,

Smulyan
H

,

Richard
JL

,

Ducimetière
P

,

Guize
L

:

Pulssipaine. Pitkän aikavälin sydän- ja verisuonikuolleisuuden ennustaja ranskalaisessa miesväestössä

.

Hypertension
1997

;

30

:

1410

–

1415

.

Domanski
MJ

,

Mitchell
GF

,

Norman
JE

,

Exner
DV

,

Pitt
B

,

Pfeffer
MA

:

Sfygmomanometrisesti määritetyn pulssipaineen ja valtimoiden keskipaineen antamat riippumattomat pronostiset tiedot potilailla, joilla on vasemman kammion toimintahäiriö

.

J Am Coll Cardiol
1999

;

33

:

951

–

958

.

Lee
MLT

,

Rosner
BA

,

Weiss
ST

:

Verpaineen yhteys sydän- ja verisuonitautikuolemaan: pulssipaineen vaikutukset vanhuksilla

.

Ann Epidemiol
1999

;

9

:

101

–

107

.

Pedrinelli
R

,

Dell’Omo
G

,

Penno
G

,

Mikroalbuminuria ja pulssipaine hypertensiivisillä ja ateroskleroottisilla miehillä

.

Hypertension
2000

;

35

:

48

–

54

.

Darne
B

,

Girerd
X

,

Safar
M

,

Cambien
F

,

Guise
L

:

Verenpaineen pulssimainen vs. tasainen komponentti: A cross-sectional analysis and a prospective analysis on cardiovascular mortality

.

Hypertension
1989

;

13

:

392

–

400

.

Verdecchia
P

,

Schillaci
G

,

Borgioni
C

,

Ciucci
A

,

Pede
S

,

Porcellati
C

:

Ambulatorinen pulssipaine: A potential predictor of total cardiovascular risk in hypertension

.

Hypertension
1998

;

32

:

983

–

988

.

Mancia
G

,

Bertinieri
G

,

Grassi
G

,

Parati
G

,

Pomidossi
G

,

Ferrari
A

,

Gregorini
L

,

Zanchetti
A

:

Lääkärin mittaaman verenpaineen vaikutus potilaan verenpaineeseen ja sykkeeseen

.

Lancet
1983

;

2

:

695

–

698

.

.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.