Koronavirustalous: Kuinka pahaksi se menee?

author
9 minutes, 38 seconds Read

Paina play kuunnellaksesi tätä artikkelia

Voiced by Amazon Polly

Ei kannata luottaa siihen, että rokote pelastaa maailmantalouden.

Koronaviruskriisin alkukuukausina poliittiset päättäjät toivoivat V-muotoista elpymistä – että pandemia voitaisiin tyrmätä tai tukahduttaa, jolloin taloudellinen toimeliaisuus voisi palautua nopeasti.

Tänään, kun maat eri puolilla maailmaa kohtaavat uuden tartunta-aallon ja pohtivat mahdollisuutta uusiin, luultavasti paikallisiin lukituksiin, monet taloustieteilijät odottavat asioiden pahenevan ennen kuin ne paranevat.

”Se tulee varmasti tuntumaan masennukselta”, sanoi Albert Edwards, Société Généralen investointipankkiosaston tunnetusti karhumielinen strategi, joka tuli kuuluisaksi vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin ennakoinnista.

Maailman talous on saattanut taittua, toistaiseksi, kun maat ovat tulleet räpsyttelemään lukituksesta. Mutta koska pandemiaan ei ole nopeaa ratkaisua – onnistuneen rokotteen laajamittainen käyttöönotto on kuukausien, ellei jopa vuosien päässä – koronavirus tulee jatkossakin rasittamaan taloutta, kun yritykset sulkevat ovensa, työntekijät menettävät työpaikkansa ja pankit joutuvat kohtaamaan kasvavia luottotappioita.

”Elpyminen hiipuu, vaikka emme ajaudukaan työttömyyden takia uuteen suoranaiseen taantumaan”, Edwards sanoi.

Yhdysvaltalaisen investointipankin JPMorgan Chasen mukaan maailman bruttokansantuotteen arvioidaan laskeneen 15,6 prosenttia vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2008. Osa tuosta laskusta on jo saatu takaisin, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa maailmantalouden supistuvan 4,9 prosenttia koko vuoden 2020 aikana, vaikka hallitukset alkavat vähentää tukiohjelmia. Euroalueen ja Ison-Britannian bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 10,2 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain talous supistuu 8 prosenttia.

Jos coronavirus-kriisin ensimmäisen vaiheen saivat aikaan valtion määräämät lukitukset, tuleville kuukausille on todennäköisesti ominaista kuluttajien pelko ja hallitusten asettamat rajoitukset, jotka kohdistuvat matkailun, turismin, viihteen, hotelli- ja ravintola-alan sekä vähittäiskaupan kaltaisiin toimialoihin.

Vähemmistö asiantuntijoista, mukaan lukien Englannin keskuspankin ja Euroopan keskuspankin asiantuntijat, eivät odota maailmanlaajuisen tuotannon palautuvan kriisiä edeltävälle tasolleen ennen vuoden 2021 loppua – ellei tänä talvena tule suurta toista virusaaltoa, ja silloin kaikki vedot ovat poissa.

Keskiviikkona EU:n markkinasääntelyviranomaiset varoittivat, että sijoittajat saattavat aliarvioida talouspettymyksen riskiä. Kurssit näyttävät irtaantuneen taloudellisesta todellisuudesta, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen totesi.

Virasto totesi, että eurooppalaiset osakkeet ovat nousseet yli 40 prosenttia sen jälkeen, kun ne syöksyivät maaliskuussa koronaviruksen aiheuttamaan syöksyyn, vaikka joidenkin ennusteiden mukaan maanosan talous voi toipua täysin vasta vuonna 2023. Tämä saa delin liiketoiminnan romahtamaan siinä määrin, ettei se pysty kattamaan kulujaan. Muutaman kuukauden kuluttua, eikä loppua ongelmalle ole näköpiirissä, delin omistajat päättelevät, ettei heillä ole varaa odottaa matkustajien paluuta.

Yritys tekee konkurssin, sen työntekijät saavat potkut ja sen tavarantoimittajilla on yksi asiakas vähemmän. Lentoaseman on vaikea vuokrata liiketilaa, ja arvoketjun loppupäässä myös jakelijat, vihannesten viljelijät, leipurit, juustontekijät ja lihakauppiaat näkevät tulojensa laskevan ja joutuvat tekemään leikkauksia.

Tämmöisiä tarinoita toistuu kaikkialla maailmassa maissa, joissa matkailu on keskeinen tulonlähde. Euroopan lipunmyyntitiedot osoittavat, että lentoyhtiöt myivät elokuussa alle viidenneksen vähemmän lentomatkoja kuin vuotta aiemmin. Japanissa saapumiset vähenivät 99,9 prosenttia.

Kaikki kärsivät yritykset – ajattele hotelleja, ravintoloita, kuntosaleja, joogastudioita, konserttisaleja, elokuvateattereita, risteilyjä, elokuvastudioita, taksiyhtiöitä, kokouskeskuksia, urheilukeskuksia ja huvipuistoja – toistavat tätä kaavaa, mikä lisää paineita talouteen, muuttaa kokonaisten asuinalueiden kasvot ja pakottaa toimialat sopeutumaan tai kuolemaan.

Lähikuukausien aikana pienyritykset joutuvat todennäköisesti kärsimään erityisen raskaasti, kun valtion tukijärjestelmiä supistetaan tai ne lakkautetaan. Kansainvälisen valuuttarahaston analyysin mukaan konkurssiluvut voivat kolminkertaistua 12 prosenttiin vuonna 2020, kun ne ennen pandemiaa olivat keskimäärin 4 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

”Työttömyyden aallot”

Talousasiantuntijat ovat huolissaan siitä, että suuryritykset ilmoittavat jo nyt irtisanomisista, vaikka lomautusohjelmat ja muut valtion tukimuodot ovat edelleen voimassa.

Lomautukset kohdistuvat sekä korkeasti koulutettuihin toimihenkilöihin että vähemmän ammattitaitoisiin työntekijöihin. Nämä toimet viittaavat siihen, että monikansalliset yritykset arvioivat uudelleen pitkän aikavälin henkilöstötarpeensa pandemian jälkeen, mikä tekee epävarmuuden ja synkkyyden pitkittyneen ajanjakson todennäköisemmäksi.

”Jotkut yritykset ajattelevat, että tämä on vahingoittanut pysyvästi niiden liiketoimintamallia”, sanoo John Wraith, sveitsiläisen pankin UBS:n ekonomisti. ”Monet uhreista eivät toivu, vaikka tulisi lääketieteellinen läpimurto”, kuten rokote.

Virallisten lukujen mukaan euroalueella 4,5 miljoonaa ihmistä putosi työelämästä kesäkuuhun päättyneinä kolmena kuukautena, pandemian ollessa pahimmillaan. Filippiineillä työttömyys saavutti ennätyshuipun 45,5 prosentissa heinäkuussa.

Yhdysvalloissa työttömyys oli huipussaan 14,7 prosenttia huhtikuussa, ja heinäkuun työttömyysaste oli 10,2 prosenttia. Britanniassa suuryritykset ovat Sky Newsin keräämien tietojen mukaan ilmoittaneet yli 120 000 työpaikan vähentämisestä kriisin alun jälkeen. Pahiten kärsineet alat olivat vähittäiskauppa ja ilmailu.

Lisää on todennäköisesti tulossa. Maailmalla on odotettavissa ”erilaisia työttömyyden aaltoja”, kun sulkemiset, strategiset muutokset ja irtisanomiset jossakin talouden osassa pakottavat muut yritykset vähentämään tai jäädyttämään palkkaamisen, sanoi Gerard Lyons, Netwealthin ekonomisti ja Boris Johnsonin entinen neuvonantaja, kun tämä oli Lontoon pormestari.

Työpaikat Lontoon keskustassa kärsivät esimerkiksi sen jälkeen, kun Schrodersin, HSBC:n ja PwC:n kaltaiset yritysjätit ilmoittivat suunnitelmistaan sallia suurelle osalle, ellei jopa koko henkilöstölle, jatkaa työskentelyä kotoa käsin toistaiseksi.

Toimistotilojen vapaiden paikkojen määrän odotetaan nousevan korkealle tasolle, jota ei ole nähty sitten vuoden 2008, mikä johtaa Lontoon toimistotilojen omistajien vuokratulojen 12 prosentin laskuun ja keskustan päivätyöntekijöille suunnattujen yritysten liiketoiminnan jyrkkään laskuun.

Lyons ennustaa maailmantalouden elpyvän hitaasti ja kurovan umpeen tappionsa pandemian vuoksi vuoden 2021 loppuun mennessä, mutta hän myönsi, että ensi vuonna tapahtuvan toisenkin taantumapyrähdyksen mahdollisuus on ”aiheellinen huolenaihe”.”

Silmät pankkeihin

Reaalitalouden laskusuhdanteilla on tapana näkyä rahoitusjärjestelmässä, eikä sepelvaltimotautikriisi todennäköisesti ole poikkeus.”

Lomautetut työntekijät kamppailevat vastaavanlaisten töiden löytämiseksi, kun taantuma koskettaa kokonaisia aloja. Uudelleenkoulutus vie aikaa, eivätkä työttömyyskorvaukset riitä asuntolainan tai vuokran kattamiseen. Kun ”velkavapaat” umpeutuvat, maksuja jää maksamatta, ja pankit luokittelevat lainat uudelleen ”järjestämättömiksi”, mikä voi velvoittaa ne olemaan varovaisempia tulevien lainojen myöntämisessä, mikä aiheuttaa luottokriisin.

Pandemian alkukuukausina pankeilla oli olennainen rooli siinä, että talous ei romahtanut, sillä ne tarjosivat valtion takaamia lainoja ja antoivat lainanottajille mahdollisuuden lykätä takaisinmaksua. Mutta kun suuri osa näistä hätätoimista on nyt haihtunut, jotkut sisäpiiriläiset sanovat, että pankit itse tarvitsevat pian valtion tukea.

Suljettuja kauppoja Barcelonan keskustassa | Josep Lago/AFP via Getty Images

Sääntelyviranomaiset eri puolilla maailmaa ovat luottavaisia sen suhteen, että vuoden 2008 tapahtumat eivät toistu, jolloin suurimmat pankit olivat vaarassa romahtaa romahdusvaarassa, koska niillä oli paljon pienemmät taloudelliset puskurit. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joitakin pienempiä lainanantajia tarvitsisi pelastaa tai etteivät ne vähentäisi luoton tarjontaa täyttääkseen finanssikriisin jälkimainingeissa asetetut pääomavaatimukset.

”Pelkään, että luottojen tarjonta todellakin hidastuu, mikä jo itsessään edistää hyvin hidasta elpymistä”, sanoi portugalilainen taloustieteilijä Vítor Constâncio, joka toimi Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajana vuosina 2010-2018.

”Tilanne voi jopa pahentua”, hän sanoi ja varoitti, että EU saattaa joutua keskeyttämään sääntönsä, jotka kieltävät pankkien pelastamisen veronmaksajien rahoilla. Luottokriisi toteutuisi vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla, ja se on vielä vältettävissä, hän sanoi.

Toimien rajat

Mitä kurssia talous ottaa, riippuu siitä, miten nopeasti lääketiede kykenee torjumaan pandemiaa – ja millaisiin toimenpiteisiin hallitukset ryhtyvät sen vaikutusten lieventämiseksi.

Rokotteen kehittäminen auttaisi, mutta se ei ole se talouden ihmelääke, jota poliittiset päättäjät toivovat. ”Maailmantalouden näkökulmasta kysymys ei ole niin yksinkertainen kuin se, onko rokotetta vai ei”, sanoi lontoolaisen Capital Economicsin pääekonomisti Neil Shearing.

Vaikka kuusi rokotetta on myöhäisessä kehitysvaiheessa, samoin kuin Venäjällä kehitteillä oleva rokote, Shearing sanoi, että millään niistä ei todennäköisesti ole dramaattista vaikutusta vuonna 2021. Sellaiset kysymykset kuin teho, leviämisnopeus, vaikutuksen kesto ja viruksen mahdolliset mutaatiot eivät todennäköisesti tee elämästä rokotteen kanssa juurikaan erilaista kuin ilman sitä, ainakaan lähitulevaisuudessa.

Erityisesti Iso-Britanniassa on nähtävissä merkkejä siitä, että maa alkaa hyväksyä sen tosiasian, että pysyviä vaurioita on väistämättä odotettavissa ja että siihen on sopeuduttava uudelleen.

Välillä hallituksilla on rajansa.

Maailman maat ympäri maailmaa ovat IMF:n mukaan ilmoittaneet 11 biljoonan dollarin avustuskeinoista pandemian torjumiseksi, jotka rahoitetaan enimmäkseen lainanotolla – tämä vastaa kahdeksan kertaa Espanjan bruttokansantuotetta vuonna 2019. Keskuspankit ovat myöntäneet miljardien arvosta yritysrahoitusta omaan lukuunsa, erillään joukkovelkakirjojen osto-ohjelmistaan.

Mutta avustusohjelmia ei voida ylläpitää ikuisesti – ja niin kauan kuin tavaroiden ja palveluiden kysyntä pysyy alhaisena, ohjelmilla, kuten lomautuksilla, lainatakuilla tai Ison-Britannian ”syökää pois auttaaksenne” -ravintola-avustuksilla, on vain rajallinen määrä saavutettavaa.

”Iäkkäänä ihmisenä en ole kovinkaan taipuvainen menemään ulos ravintoloihin, eivätkä monet muutkaan ihmiset aio luopua estoistaan”, sanoi lontoolaisen TS Lombardin pääekonomisti Charles Dumas.

Suljettu baarialue Lontoon Cityssä | Peter Summers/Getty Images

Toinen keino, jolla hallitukset voivat luoda kysyntää ja vauhdittaa kasvua, on suuret infrastruktuurihankkeet, joista monista odotetaan ilmoitusta Britanniassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa tämän vuoden lopusta alkaen. Niiden haittapuolena on kuitenkin se, että niiden läpimeno koko talouteen kestää vuosia, Dumas sanoi.

Etenkin Iso-Britanniassa on nähtävissä merkkejä siitä, että maa on alkanut hyväksyä sen tosiasian, että pysyvät vahingot ovat väistämättömiä ja että tarvitaan uudelleen sopeutumista. Liittokansleri Rishi Sunak on usein toistanut, että hän ”ei voi pelastaa jokaista työpaikkaa.”

”Jotkin taloudelliset toiminnot ovat jopa vaarassa yksinkertaisesti lopettaa toimintansa”, sanoi Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsihteeri Luca Visentini ja arvioi, että 45 miljoonaa eurooppalaista on tällä hetkellä lomalla. ”Siksi vaadimme kaikissa maissa, että lomaa on jatkettava ainakin vuoden loppuun asti.”

Italiassa ja Saksassa on tehty ehdotuksia lomautusohjelman jatkamiseksi, mutta Iso-Britannia aikoo lopettaa ohjelmansa lokakuussa.

”Ogre” kyttäämässä

Kriisin pahimmat seuraukset voivat tuntua vasta vuosien kuluttua vuoden 2020 välittömien tappioiden lisäksi. Suuren laman sytytti lokakuun 1929 pörssiromahdus, mutta talouden pohjakosketus alkoi vasta maaliskuussa 1933, jolloin Yhdysvaltain pankkijärjestelmä romahti.

Pelästyneet yritykset karttavat riskejä vielä pitkään taantuman puhkeamisen jälkeenkin, todetaan kansainvälisessä keskuspankkiirikonferenssissa viime kuussa esitellyssä paperissa. ”Uskon arpeutuminen tulee painamaan tuotantoa ja investointeja merkittävästi … vuosikymmeniksi eteenpäin”, toinen kirjoittaja Laura Veldkamp, Columbian yliopiston rahoituksen professori, sanoi esitelmässään.

Yksiselitteisin uhka tällä kertaa on Société Généralen Edwardsin mukaan deflaatio – ilmiö, jota EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kuvaili aikoinaan ”hirviöksi”.”

Rooman uusi metroasema Colosseo-Fori Imperiali | Andreas Solaro/AFP via Getty Images

Deflaatio, kun tavaroiden ja palveluiden hinta laskee, ei ole mikään myyttinen hirviö. EU:n tilastoviraston varhaisen arvion mukaan hinnat laskivat elokuussa 0,2 prosenttia. Ja vaikka alhaiset hinnat voivat olla hienoja kuluttajille, joilla on rahaa taskussaan, laajemmalle taloudelle se on erittäin tuhoisa voima, koska se rohkaisee ihmisiä ja yrityksiä lykkäämään ostoksia alempien hintojen odotuksen vuoksi.

Tämä sysää taloutta syöksykierteeseen. Se tekee myös lainojen takaisinmaksun kalliimmaksi, koska yritysten ja hallitusten on vaikeampi kerätä tuloja velkataakkojensa maksamiseksi.

Italian, Kreikan, Yhdysvaltojen tai Japanin kaltaisille maille – jotka kasaavat uusia koronaviruksesta johtuvia velkoja taseeseensa, joka on jo ennestään syvällä miinuksella – tulokset voivat olla katastrofaalisia. ”Meillä ei ole koskaan ollut deflaatiota näin suuren velkamäärän päällä, se voi kuristaa taloudellisen toiminnan”, Edwards sanoi.

Société Généralen strategi ennusti deflaatiovaihetta tulevina kahtena vuotena erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jota seuraa inflaation kiihtyminen noin 5-6 prosentin tasolle. ”Tästä ei ole kivutonta ulospääsyä”, hän sanoi.

Want more analysis from POLITICO? POLITICO Pro on premium-tiedustelupalvelumme ammattilaisille. Rahoituspalveluista kauppaan, teknologiaan, kyberturvallisuuteen ja muuhun, Pro tarjoaa reaaliaikaista tiedustelutietoa, syvällisiä oivalluksia ja uutiskuoria, joita tarvitset pysyäksesi askeleen edellä. Lähetä sähköpostia ja pyydä maksutonta kokeilujaksoa.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.