Kova lapsuus? Trauman vaikutukset aivoihin

By: Keoni Cabral

Lapsuuden trauman vaikutukset ovat hyvin todellisia ja voivat jatkua pitkään aikuisuuteen asti, jos asianmukaista tukea ei haeta.

Etkö usko sitä? Tiede osoittaa nyt, että lapsuuden traumat todella vaikuttavat aivoihin.

Miten aivot kehittyvät

Vaikka suurin osa niistä kehittyy kohdussa, aivosi jatkavat kasvuaan ja rakentuvat itsestään. Hermoyhteyksiä muodostuu koko elämäsi ajan.

Tutkijat eivät osaa sanoa tarkalleen, kuinka suuri osa aivoista on kehittynyt mihin ikävuoteen mennessä. Mutta se on varmaa, että lapsuus on ratkaiseva kasvun ajanjakso. On arvioitu, että ensimmäisten elinvuosien aikana aivosi muodostavat 700-1000 hermoyhteyttä joka sekunti. Ja nämä yhteydet muodostavat perustan aivojen myöhemmälle kehitykselle.

Millaiset lapsuuden traumat vaikuttavat aivoihin?

Kaikenlainen kaltoinkohtelu – fyysinen kaltoinkohtelu, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja emotionaalinen kaltoinkohtelu – on lapselle hyvin traumaattista ja vaikuttaa aivojen kehitykseen.

Muita kokemuksia, jotka ovat hyvin traumaattisia lapsille, ovat:

• hylkääminen ja/tai äärimmäinen köyhyys
• väkivaltainen koti
• vanhemman tai sisaruksen menettäminen
• mielenterveysongelmainen tai päihderiippuvainen vanhempi
• luonnonmullistuksen tai sodan kokeminen.

Mitä jos olet kasvanut ”hyvässä perhekodissa”, mutta sinulla on kaikki trauman merkit? Et ehkä ole saanut sitä, mitä psykologiassa kutsutaan ’kunnolliseksi kiintymyssuhteeksi’. Lapselle on hyvin traumaattista, jos hän ei tunne itseään rakastetuksi, tuetuksi ja turvalliseksi.

Kunnollisen kiintymyssuhteen puute ja aivojen kehitys

By: Neil Conway

Kiintymyssuhdeteorian mukaan lapsi tarvitsee ensimmäisten elinvuosiensa aikana vahvan ja luotettavan siteen huoltajaan, jotta hänestä voi kasvaa aikuinen, joka pystyy luottavaisesti muodostamaan terveitä ihmissuhteita.

Tämä tarkoittaa, että kun lapsena itkit tai elehti tai yritit muulla tavoin ilmaista tarpeitasi, aikuinen reagoi siihen sopivalla tavalla.

Ehkä hän ehkä otti sinut syliin ja piti sinua sylissään tai puhui sinulle tai muuten antoi sinun tietää, että tarpeisiisi vastataan ja että olet turvassa.

Tällaista lapsen ja aikuisen välistä tukevaa edestakaista vuorovaikutusta kutsutaan ”palvelevaksi ja vastavuoroiseksi vuorovaikutukseksi”, eikä se ole tärkeää vain psykologiselle kehityksellesi pikkulapsena – se on ratkaisevan tärkeää aivojesi terveelle kehitykselle. Aina kun lapsen ja aikuisen välillä tapahtuu myönteistä vuorovaikutusta, syntyy hermoyhteyksiä.

Jos näitä terveitä vuorovaikutussuhteita ei ole tapahtunut – jos sinua hoitava henkilö oli epäluotettava, kyvytön rakastamaan ja huolehtimaan sinusta tai huonosti voiva – se tarkoittaa, että nämä hermoradat eivät ehkä muodostu yhtä voimakkaasti, mikä tarkoittaa, että mielenterveytesi ja tunneterveytesi voi heikentyä aikuisena.

Jos vanhempani olivat silloin tällöin kauheita, se vaikutti aivoihini?

Kukaan vanhempi ei ole täydellinen, ja jotkut tutkimukset osoittavat, että lapsi tarvitsee vaihtelua aikuisilta saamassaan reaktiossa ymmärtääkseen olevansa erillinen ihminen ja siirtyäkseen kohti ongelmanratkaisun ja itsenäisyyden oppimista. Jonkin verran stressiä kuuluu terveeseen kehitykseen.

Vain silloin, kun stressireaktio laukeaa liian usein tai kun sillä on harvoin mahdollisuus sulkeutua, elimistön fysiologisista reaktioista voi tulla uhka aivojen kehitykselle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lapset eivät tarvitse ”täydellistä lapsuutta”. Lapset tarvitsevat kuitenkin tuntea itsensä rakastetuiksi ja hyväksytyiksi käytöksestään riippumatta, ja he tarvitsevat tukea stressin käsittelyyn. He tarvitsevat myös rutiineja, leikkiä, terveitä sosiaalisia yhteyksiä ja hyviä roolimalleja.

Miten lapsuuden traumat vaikuttavat aivoihin?

By: NICHD

Kuten edellä todettiin, lapsuuden trauma vaikuttaa siihen, miten hermoradat muodostuvat tai eivät muodostu.

Trauma voi siis aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen stressiä käsittelevillä alueilla eli amygdalassa, hippokampuksessa ja prefrontaalisessa aivokuoressa. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin myös, että trauma itse asiassa vaurioitti neuroneja.

Eikä lapsena tarvitsemasi huolenpito ja hellyydentunteen saamatta jääminen aiheuttaisi myös stressin fysiologisia vaikutuksia.

Yksi elimistön alkuvaiheen stressireaktion sivuvaikutuksista on hormonien tulviminen kaikkialle elimistöön, kuten kohonneet kortisoli- ja noradrenaliinitasot. Nämä hormonit voivat joskus olla toinen haittojen lähde lapsen aivojen arkkitehtuurille.

Mitkä ovat oireita siitä, että lapsuuden trauma on vaikuttanut aivoihin?

Oireita aikuisena, jotka voivat tarkoittaa, että lapsuuden trauma on vaikuttanut aivojesi kehitykseen, voivat olla esimerkiksi:

• oppimisvaikeudet, mukaan lukien keskittymisvaikeudet
• käyttäytymisongelmat
• itsesäätely (kyky hallita itseään)
• emotionaalinen ja psyykkinen terveys. ongelmat
• muistiongelmat
• heikko suunnittelu- ja priorisointikyky
• prokrastinaatio
• kestävyyden puute
• sosiaalisiin taitoihin ja toisiin ihmisiin suhtautumiseen liittyvät ongelmat.

Traumojen kokeminen lapsena voi myös tarkoittaa, että aikuisena kehosi reagoi stressiin fyysisesti enemmän kuin sen pitäisi. Tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin traumaattisen stressin vaikutuksia aivoihin, havaittiin, että PTSD:tä sairastavilla henkilöillä oli tavanomaista korkeammat hormonitasot vastauksena stressiin eli ”säätelyhäiriö”, mukaan lukien kohonneet kortisolitasot.

Lapsuuden traumaan liittyvät psykologiset ongelmat

Psykologisia ongelmia, jotka on liitetty trauman vaikutuksiin aivoissa, ovat mm. seuraavat:

• Aikuisten ADHD
• Ahdistuneisuus
• masennus
• dissosiaatio
• impulsiivisuus
• matala itsetunto

.itsetunto

• PTSD
• korkea stressitaso
• persoonallisuushäiriöt kuten BPD
• päihteiden väärinkäyttö.

Johtuvatko kaikki ongelmani lapsuuden traumoista?

Ei, myös DNA:lla on merkitystä. Synnytään tietyillä aivopiireillä. Mutta se, miten nämä aivopiirit kehittyvät, riippuu kuitenkin kokemastasi palvelusta ja paluuvuorovaikutuksesta.

Sinä synnyt periaatteessa potentiaalilla kehittää käyttäytymistä ja taitoja, mutta se, kehittyvätkö nämä taidot sinulle ja miten ne kehittyvät, on riippuvainen siitä, miten sinua on kasvatettu ja millaisia lapsuudenkokemuksesi ovat. Se on siis osaksi kokemuksiasi, osaksi geneettistä perimääsi.

Tämän vuoksi kaksi lasta voi kokea saman trauman, mutta toinen onnistuu olemaan kestävä, kun taas toinen kärsii oireista koko elämänsä ajan.

Mitä voin tehdä, jos luulen, että aivoihini on kohdistunut vaikutuksia?

Jos edellä mainittua lukiessasi tunnistat ongelmat ja oireet ja sen tyyppiset kokemukset, jotka rekisteröityvät aivoissa traumaksi, on tärkeää hakea ammattiapua.

Psykoterapia ja neuvonta voivat auttaa sinua hallitsemaan lapsuuden traumojen vaikutuksia aikuiselämässäsi, mikä tarkoittaa, että sinulla on parempia ihmissuhteita, mielialasi kohenevat ja tunnet hallitsevasi elämääsi paremmin.

Näyttää siltä, että terapia voi jopa uudelleenkoodata aivosi. Esimerkiksi lontoolaisen King Collegen vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa käytettiin aivokuvantamista osoittamaan, että kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) lisäsi aivojen liitettävyyttä pitkällä aikavälillä.

Tarvitsetko apua lapsuuden traumojen hallintaan? Harley Therapy yhdistää sinut erittäin kokeneisiin, ystävällisiin terapeutteihin kolmessa Lontoon toimipisteessä sekä maailmanlaajuisesti Skype-terapian kautta.