Julkaisimme tämän artikkelin alun perin 4. tammikuuta 2016 selityksenä siitä, miksi päätimme pitää viikoittaisen jumalanpalveluksemme lauantai-iltapäivisin. Syyskuussa 2019 olemme siirtymässä sunnuntaiaamuihin keskittyäksemme seurakuntana paremmin opetuslapseuteen. Jos painiskelet sunnuntain jumalanpalveluksen teologian kanssa tai sen kanssa, minä viikonpäivänä sinun pitäisi palvoa, lue tämä artikkeli sekä Herran päivä: Terry Ilesin kirjoittamasta kirjasta Biblical, Historical, and Theological Foundations for Sunday Worship. Mielestämme molemmat artikkelit ovat hyödyllisiä harkitun keskustelun kannalta. In Christ, the Cornerstone Elders
Introduction
Me Cornerstonessa jumalanpalvelamme lauantaisin klo 17.00. Jotkut ovat kysyneet, miksi hartaudumme lauantaina eikä sunnuntaina. Lyhyt vastaus on, että meillä seurakuntana on missio tavoittaa Westfordin kirkkoon kuulumattomat, erityisesti lapsiperheet, ja uskomme, että kokoontuminen lauantaina, kuuliaisina vapaudelle, joka meillä on Kristuksessa, on osa tämän mission toteuttamista.
Uuden testamentin jumalanpalvelus ja vapaus
Katsoessamme Jumalan sanaa näissä kysymyksissä tunnustamme, että jos Kristus olisi halunnut nostaa sunnuntain jumalanpalveluksen määräyksen tasolle, kuten Herran ehtoollisen tai kasteen, hän olisi voinut tehdä sen selvästi. Mutta hän ei tehnyt niin. Kun tarkastelemme Jumalan sanaa ja Kristuksen sanomaa siinä, tunnistamme vapauden, joka meillä on hänessä.
Apostoli Paavali ei pitänyt kiinni tiukasta aamuhartaudesta sunnuntaisin. Apostolien teot 20:7 sanoo: ”Viikon ensimmäisenä päivänä kokoonnuimme yhteen murtamaan leipää. Paavali puhui kansalle, ja koska hän aikoi lähteä seuraavana päivänä, hän jatkoi puhetta keskiyöhön asti.” (NIV) Samoin Apostolien tekojen kirjoittaja pitää Jerusalemin seurakuntaa jumalallisena esimerkkinä seurakunnasta, joka tunsi olevansa vapaa harjoittamaan jumalanpalvelusta silloin, kun halusi: ”Joka päivä he jatkoivat kokoontumista yhdessä temppelipihoilla…”. (Apt.2:46 NIV) Se, mitä Luukas korostaa, ei ole heidän kokoontumisaikansa, vaan heidän sydämen asenteensa ja heidän ylenpalttinen rakkautensa Jumalaa ja toisiaan kohtaan. Noudattamamme lain moraalinen näkökohta ei ole se, ”milloin” palvomme, vaan se, ”ketä” ja ”miten” palvomme.
Paavali opettaa rohkeasti sen vapauden syvyydestä, joka meillä on Kristuksessa. Room. 14:5-6a sanoo: ”Joku pitää yhtä päivää pyhempänä kuin toista; toinen pitää jokaista päivää samanlaisena. Kunkin tulisi olla täysin vakuuttunut omassa mielessään. Jokainen, joka pitää jotakin päivää erityisenä, tekee sen Herralle…”. Jälleen Kolossalaiskirjeessä 2:16-17: ”Älkää siis antako kenenkään tuomita teitä sen perusteella, mitä syötte tai juotte, älkääkä uskonnollisen juhlan, uuden kuun juhlan tai sapattipäivän perusteella. Nämä ovat varjo tulevasta; todellisuus kuitenkin löytyy Kristuksessa.” Paavali rohkaisee ensimmäisiä uskovia seuraamaan vakaumustaan Kristuksessa.
Sabbatinpäivän jumalanpalvelus
Vanhan testamentin laki auttaa meitä ymmärtämään Uuden testamentin vapautta jumalanpalveluspäivän suhteen. Laki voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: 1) siviililakeihin, jotka hallitsevat Israelin kansaa; 2) seremoniallisiin lakeihin, jotka Jumala antoi Israelille hänen palvomistaan varten; ja 3) moraalilakeihin, jotka heijastavat Jumalan luonnetta ja koskevat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Sapatti (nykypäivän lauantaimme) oli juutalaisille määrätty päivä, joka piti pyhittää, ja se on itse asiassa kaikki kolme (2. Moos. 20:8, 5. Moos. 5:12). Jumala antoi sapatin ainutlaatuisesti Israelin kansalle erottaakseen heidät kansakuntana toisistaan (siviili, seremoniallinen), mutta itse käsky edeltää kymmentä käskyä (moraalinen). 1. Moos. 2:1-2:ssa, ennen lain antamista, Jumala mallintaa ”päivän” tai ”ajan” lepoaikaa koko luomakunnalle.
Juutalaisena Jeesus noudatti sapatin lakia täydellisesti, antaen meille siviili-, seremoniallisen ja moraalisen täyttymyksen (Matt. 11:28, 12:8, Hebr. 4:10, 14). Hän teki tämän odottamattomilla tavoilla, joita uskonnolliset johtajat eivät ymmärtäneet tai joista he eivät pitäneet (Matt 12:1-14, Mark 2:23-27, Luuk 6:1-11). Jeesuksella oli oikeus tulkita sapatti uudelleen kertomalla meille, miten se oli tarkoitettu siunaamaan eikä sitomaan meitä: ”Sapatti on luotu ihmistä varten, ei ihminen sapattia varten”. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin Herra.” (Mark. 2:27b NIV) Jeesus kehotti seuraajiaan tekemään hyvää tuona päivänä (Joh. 5:16-18, Matt. 12:11-12).
Jeesus asetti opetuslastensa tarpeet sekä oman palvelutyönsä tarpeet etusijalle sen sijaan, että hän olisi asettanut etusijalle rajoitukset, jotka koskivat sitä, mitä sai ja mitä ei saanut tehdä sapattina. Kristus antoi suoraan mallin siitä, että sapatin tarkoitus oli tehdä hyvää.
Vapaus tehdä hyvää Herran päivänä
Varhaseurakunnasta lähtien Kristuksen ruumis on erottanut sunnuntain lauantaipäivän sijasta erityiseksi päiväksi, jolloin Jumalaa palvotaan yhdessä (Joh. 20:19; Ap. t. 20:7; 1. Kor. 16:2). Sitä kohdellaan kunnialla ja kunnioituksella, koska se on ajallisesti lähellä ylösnousemusta. Me kutsumme sitä ”Herran päiväksi”, koska Johannes kutsuu sitä niin Ilmestyskirjan 1:10:ssä. Koska sapatti on täyttynyt Kristuksessa (Hebr. 10:1, Kol. 2:17), emme usko, että lauantain sapatti on siirtynyt sunnuntaille. Pikemminkin sapatin täyttyminen Kristuksessa antaa meille vapauden kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen tehtävämme kannalta parhaiten sopivana ajankohtana.
Cornerstonen strategisena tehtävänä on tehdä, kypsyttää ja moninkertaistaa opetuslapsia Westfordissa ja sitä ympäröivissä kaupungeissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että voimme parhaiten olla evankeliumikeskeinen seurakunta, joka muuttaa elämiä jakamalla sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta sanoin ja teoin asettamalla yhteisen jumalanpalveluksen ajan lauantai-illaksi. Monien perheiden on vaikea päästä kirkkoon aamulla, olipa syynä sitten lasten herättäminen sängystä tai sunnuntaiaamun aktiviteetteihin sitoutuminen. Haluamme, että kirkkoon kuulumattomat tulevat tuntemaan Kristuksen.
Sunnuntaina haluamme kunnioittaa ylösnousemusta viettämällä aikaa palvomalla Jumalaa yksityisesti, perheenä ja lähetystyössä. Haluamme levätä ja Pyhän Hengen salliessa tavoittaa ja rakastaa naapureita tai ystäviä, jotka eivät yleensä käy kirkossa. Tämä aikataulu auttaa meitä tavoittamaan eksyneet yhteisössämme lauantaina, sunnuntaina ja muina viikonpäivinä.
Olemme varovaisia, ettemme muuta evankeliumin ydintä, vaan olemme halukkaita Paavalin tavoin ”…tulemaan kaikki kaikelle kansalle, jotta kaikin mahdollisin keinoin voisin pelastaa joitakin” (ks. 1. Kor. 9:19-23 NIV). Paavalin tavoin me tarkoituksellisesti ja rukoillen kontekstualisoimme palvelutyötämme tavoittaaksemme eksyneet. Toivomme, että liityt seuraamme.