Tähtienvälinen matkustaja:

author
2 minutes, 19 seconds Read

Nyt kun NASAn Voyager 1 -luotain on poistunut aurinkokunnasta, sen seuraava suuri avaruuslennon virstanpylväs on toisen tähden ohilento – 40 000 vuoden kuluttua.

Voyager 1 astui tähtienväliseen avaruuteen elokuussa 2012, melkein 35 vuotta sen jälkeen, kun se oli lähtenyt liikkeelle, tiedemiehet ilmoittivat torstaina (12.9.). Jätettyään aurinkokuntamme taakseen robottiavaruusalus syöksyy kohti kohtaamista tähteä nimeltä AC +79 3888, joka sijaitsee 17,6 valovuoden päässä Maasta.

Tähtikenttäkuvassa näkyy Voyager 1 -avaruusaluksen seuraava kohde maailmankaikkeudessa (ympyröity). NASAn mukaan ”noin 40 000 vuoden kuluttua Voyager 1 ajautuu 1,6 valovuoden (9,3 biljoonan kilometrin) päähän AC+79 3888:sta, Camelopardalis-tähdestä, joka on matkalla kohti Ophiuchuksen tähdistöä”. Kuva julkaistu 12. syyskuuta 2013. (Kuvan luotto: NASA TV)

”Voyager on matkalla lähelle sitä noin 40 000 vuoden kuluttua”, Voyager-projektin projektipäällikkö Suzanne Dodd Nasan Jet Propulsion -laboratoriosta Pasadenasta Kaliforniasta kertoi torstaina toimittajille. ”Se tulee 1,7 valovuoden päähän tästä tähdestä – ja se kiertää sen ohi ja jatkaa kiertoaan Linnunratagalaksimme keskipisteen ympärillä.”

Luotain ei tietenkään lähetä kotiin mitään tietoja AC +79 3888:n naapurustosta. Voyager 1:n heikkenevä virtalähde pakottaa tutkimusryhmän sammuttamaan sen ensimmäisen instrumentin vuonna 2020, ja kaikki tiedelaitteet lakkaavat toimimasta vuoteen 2025 mennessä, Dodd sanoi.

Tämä aikaikkuna antaa Voyager 1:lle vielä kymmenkunta vuotta aikaa tutkia tähtienvälistä avaruutta lähietäisyydeltä, eivätkä tutkijat malta odottaa, mitä luotain havaitsee tässä tutkimattomassa valtakunnassa.

Avaruusaluksen tietojen pitäisi esimerkiksi valaista sitä, miten tähtienvälinen plasma virtaa heliosfäärin ympärillä – se on valtava kupla varattuja hiukkasia ja magneettikenttiä, jonka aurinko paisuttaa ympärilleen – sanoo Voyagerin johtava tutkija Ed Stone, Kalifornian teknologiainstituutissa Pasadenassa työskentelevä fyysikko.

Miehittämättömät avaruusluotaimet Voyager 1 ja 2 laukaistiin avaruuteen vuonna 1977 tehtäväksi vierailla kaikilla aurinkokunnan uloimmilla planeettamaissa. Katso täältä SPACE.comin infograafista, miten Voyager-avaruusalukset toimivat. (Image credit: Karl Tate, SPACE.com)

”Nyt pystymme siis ymmärtämään, mittaamaan ja havainnoimaan tätä vuorovaikutusta, joka on hyvin tärkeä osa sitä, miten aurinko on vuorovaikutuksessa sen ympärillä olevien asioiden kanssa”, Stone kertoi SPACE.comille.

Voyager 1 ja sen kaksonen Voyager 2 laukaistiin muutamien viikkojen välein vuonna 1977 tutkimaan Jupiteria, Saturnusta, Uranusta ja Neptunusta. Kaksikko sai tämän ennennäkemättömän ”suuren kiertomatkan” päätökseen vuonna 1989 ja lähti sitten uudelle tehtävälle tutkimaan aurinkokunnan uloimpia alueita ja tähtienvälistä avaruutta.

Voyager 1, joka kiihtyy vauhdilla 61 000 kilometriä tunnissa, on tällä hetkellä 11,7 miljardin mailin (18,8 miljardin kilometrin) päässä Maasta. Voyager 2 kulki eri reittiä aurinkokunnan läpi ja on nyt 9,5 miljardin mailin (15,3 miljardin kilometrin) päässä kotoa.

Voyager 2 saattaa liittyä kaksoisolentoonsa tähtienvälisessä avaruudessa kolmen tai neljän vuoden kuluttua, Stone sanoi korostaen, että lähtöpäivää on vaikea ennustaa etukäteen.

Seuraa Mike Wallia Twitterissä @michaeldwall ja Google+:ssa. Seuraa meitä @Spacedotcom, Facebook tai Google+. Julkaistu alun perin SPACE.com-sivustolla.

Uudemmat uutiset

{{ artikkelin nimi }}

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.