The CancerConnect Colon Cancer Newsletter

Tohtori C.H. Weaver M.D. päivitetty 5/2020

Naisilla, jotka ottavat pienen annoksen aspiriinia joka toinen päivä, on pienempi paksusuolensyövän riski. Tuorein sen käyttöä tukeva näyttö on 18 vuoden seuranta Women’s Health Study -tutkimuksessa, joka oli 10-vuotinen satunnaistettu tutkimus, jossa arvioitiin aspiriinin ja E-vitamiinin vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ja syövän riskiin. Tutkimukseen osallistui 35 876 vähintään 45-vuotiasta naista, joilla ei ollut sydän- ja verisuonitauteja tai syöpää. Naiset määrättiin satunnaisesti ottamaan 100 mg aspiriinia tai lumelääkettä joka toinen päivä 10 vuoden ajan. Laajennettuun seurantaan sisältyy tietoja 33 682 naisesta.

Kokonaisuudessaan vahvistettuja syöpätapauksia oli 5 071 (joista 2 070 rinta-, 451 paksu- ja peräsuolen ja 431 keuhkosyöpää). Syöpäkuolemia oli 1 391. Aspiriiniryhmään kuuluvilla naisilla oli 20 prosenttia pienempi paksusuolen syövän riski, mutta hyöty ilmeni vasta vuosikymmenen kuluttua. Lisäksi aspiriiniryhmässä esiintyi enemmän ruoansulatuskanavan verenvuotoja ja mahahaavoja. Yleinen syöpäriski tai keuhko- ja rintasyöpäriski ei pienentynyt aspiriinia käyttäneillä naisilla.

Tuore useiden tutkimusten katsaus vahvistaa, että pienen päivittäisen aspiriiniannoksen ottaminen vähentää merkittävästi riskiä sairastua – tai kuolla useisiin syöpiin.1-13. Tutkijat analysoivat tätä tarkemmin tutkiakseen kaikki saatavilla olevat todisteet tutkimuksista ja kliinisistä kokeista, joissa arvioitiin aspiriinin ottamista päivittäin 10 vuoden ajan, ja vahvistivat, että päivittäinen aspiriini voisi vähentää suolistosyöpätapauksia noin 35 prosentilla ja tautiin liittyviä kuolemantapauksia 40 prosentilla. Nämä tulokset julkaistiin Annals of Oncology -lehdessä. (11)

Aspiriini, jonka on alun perin kehittänyt saksalainen Bayer-lääkevalmistaja, on halpa, käsikauppalääke, jota käytetään yleensä kivun torjuntaan tai kuumeen alentamiseen. Lääke pienempinä annoksina 75-100 milligrammaa päivässä otettuna vähentää verisuoniin muodostuvien hyytymien riskiä ja voi siten suojata sydänkohtauksilta ja aivohalvauksilta, joten sitä määrätään usein henkilöille, jotka kärsivät jo sydänsairaudesta ja ovat jo saaneet yhden tai useamman sydänkohtauksen.

Tekijät havaitsivat, että paksusuolensyövän sairastumisriskin pienenemisen lisäksi myös ruokatorven- ja mahasyöpään sairastumisen riski pieneni 30 prosentilla ja näistä syövistä johtuvat kuolemantapaukset vähenivät 35-50 prosentilla. Tämän tutkimuksen tekijät totesivat, että jos kaikki 50-65-vuotiaat alkaisivat käyttää aspiriinia päivittäin vähintään 10 vuoden ajan, syöpien, aivohalvausten ja sydänkohtausten määrä vähenisi miehillä kaiken kaikkiaan 9 prosenttia ja naisilla noin 7 prosenttia.

Aspiriinilla on kuitenkin joitakin vakavia sivuvaikutuksia, joihin kuuluu muun muassa mahalaukun verenvuotoriski. Niiden 60-vuotiaiden keskuudessa, jotka käyttävät päivittäin aspiriinia 10 vuoden ajan, ruoansulatuskanavan verenvuodon riski kasvaa 2,2 prosentista 3,6 prosenttiin, ja tämä voi olla hengenvaarallista pienellä osalla ihmisistä. Verenvuotoriski on estänyt joitakin lääkäreitä neuvomasta potilaita ottamaan aspiriinia yhtä säännöllisesti kuin joka päivä. Tämä verenvuotoriski on hyvin tiedossa, eikä sitä pitäisi jättää huomiotta varsinkaan henkilöillä, joilla on suuri riski. Tänä hyvinvoinnin aikakautena, jolloin monet ihmiset kuitenkin etsivät vaihtoehtoisia lääkkeitä, ravintolisiä ja runsaasti antioksidantteja ja muita ravintoaineita sisältäviä elintarvikkeita vähentääkseen syöpäriskiä, aspiriini päivässä saattaa olla yksinkertaisin ja kustannustehokkain tapa vähentää ruoansulatuskanavan syöpäriskiä.

Aspiriini ja paksusuolisyöpä

Suoli- ja peräsuolisyöpä on toiseksi yleisin syöpään liittyvien kuolemantapausten aiheuttaja USA:ssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aspiriini voi vähentää paksusuolen polyyppien esiintyvyyttä, estää syöpää edeltävien leesioiden kehittymistä ja vähentää paksusuolen syövän uusiutumisen riskiä hoidon jälkeen. Tässä on, mitä tutkimus osoittaa….

Aspiriini auttaa ehkäisemään paksusuolen adenoomia

Monissa kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu, että aspiriinin säännöllinen käyttö näyttää vähentävän riskiä sairastua paksusuolen adenoomiin. Ensimmäisen tutkimuksen tekivät Cancer and Leukemia Group B:hen (CALGB) liittyvät tutkijat, jotka arvioivat aspiriinin käyttöä yli 630 potilaalla, joilla oli aiemmin diagnosoitu paksusuolen syöpä. Kaikilta näiltä potilailta oli poistettu syöpä kirurgisesti. (1) Potilaat saivat joko 325 milligrammaa aspiriinia päivässä tai lumelääkettä (inaktiivinen korvike), ja heitä seurattiin kolonoskopiaseulonnoilla.

Aspiriinia saaneiden potilaiden ryhmässä vain 17 prosentille kehittyi yksi tai useampi adenooma, kun taas lumelääkettä saaneiden potilaiden ryhmässä vastaava luku oli 27 prosenttia. Lisäksi adenoomien kehittyminen tapahtui myöhemmin aspiriinia saaneiden potilaiden ryhmässä.

Toinen tutkimus oli suuri monikeskustutkimus, jota johtivat New Hampshiressa sijaitsevan Norris Cotton Cancer Centerin tutkijat. Tähän tutkimukseen osallistui noin 1 120 potilasta, joilla oli diagnosoitu keskimäärin noin 2 paksusuolen adenoomaa. Potilaat valittiin satunnaisesti saamaan matala-annoksista aspiriinia (81 mg), normaaliannoksista aspiriinia (325 mg) tai lumelääkettä (inaktiivinen korvike), ja heitä seurattiin kolonoskopiaseulonnalla yhden ja kahden vuoden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta.

Vähintään yksi adenooma kehittyi tutkimuksen aikana 38,3 %:lla matala-annoksisella aspiriinilla hoidetuista potilaista, 45,1 %:lla normaaliannoksisella aspiriinilla hoidetuista potilaista ja 47,1 %:lla lumelääkettä saaneista potilaista. Nämä tutkijat päättelivät, että päivittäisellä aspiriinilla, erityisesti pienellä annoksella aspiriinia, on kohtalainen ennaltaehkäisevä vaikutus adenoomien kehittymiseen potilailla, joilla on aiemmin diagnosoitu paksusuolen adenooma.

Tutkijat tekivät meta-analyysin kaikista satunnaistetuista, kaksoissokkoutetuista, lumekontrolloiduista tutkimuksista saaduista tiedoista, joissa on arvioitu aspiriinin käyttöä paksusuolen adenoomien ennaltaehkäisemiseksi. Tietoihin sisältyi neljä kliinistä tutkimusta, joissa oli yhteensä 2967 osallistujaa; nämä osallistujat saivat 81-325 mg aspiriinia päivässä. Niistä 2698 osallistujasta, joille tehtiin kolonoskopinen seuranta satunnaistamisen jälkeen, löytyi adenoomia 37 %:lla lumelääkettä saaneista ja 33 %:lla mitä tahansa aspiriiniannosta saaneista (pitkälle edenneitä leesioita löytyi 12 %:lla 12 %:lla ja 9 %:lla 9 %:lla).(3)

Saatavilla olevat tutkimustulokset viittaavat selvästi siihen, että aspiriini on tehokas paksusuolen adenoomien ehkäisyssä. Potilaiden, joilla on aiemmin diagnosoitu paksusuolen syöpä tai paksusuolen adenooma, tulisi keskustella lääkärinsä kanssa päivittäisen aspiriinin käytön riskeistä ja hyödyistä. Koska aspiriinin käyttöön liittyy kuitenkin omat riskinsä, on tärkeää, että potilaat keskustelevat aspiriinin käytöstä lääkärinsä kanssa.

Aspiriini voi vähentää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että aspiriini voi vähentää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään.4,5 Arvioidakseen aspiriinin ja muiden tulehduskipulääkkeiden (NSAID-valmisteiden) käytön suhdetta paksusuolisyöpään sairastumisriskin riskiin tutkijat analysoivat tietoja, jotka saatiin tutkimuksesta, jossa oli tutkittuna yli 82 000 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajat antoivat tietoja lääkekäytöstään kahden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen. Sairaanhoitajista 962 sairastui 20 vuoden aikana paksu- ja peräsuolen syöpään. Pienin riski sairastua paksusuolensyöpään oli naisilla, jotka olivat ottaneet yli 14 tavallista (325 mg) aspiriinitablettia viikossa yli 10 vuoden ajan. Näillä naisilla oli noin puolet pienempi riski sairastua paksusuolensyöpään kuin naisilla, jotka eivät käyttäneet säännöllisesti aspiriinia. Muita tulehduskipulääkkeitä käyttäviä naisia oli vähemmän, mutta muiden tulehduskipulääkkeiden suuret annokset näyttivät vähentävän paksusuolen syöpäriskiä samalla tavalla. Paracetamolia (kipulääke, joka ei ole tulehduskipulääke) säännöllisesti käyttävillä naisilla paksusuolen syövän riski ei pienentynyt.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että aspiriinin ja muiden steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden (NSAID-lääkkeiden), kuten ibuprofeenin, käyttö voi suojata paksusuolen syövältä. Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole määritetty pienintä mahdollista tehokasta annosta paksusuolen syövän ehkäisemiseksi tai sitä, kuinka kauan aspiriinia tai muita tulehduskipulääkkeitä on käytettävä, jotta niillä olisi suojavaikutus.

Kaksikymmenvuotiset seurantatiedot, jotka on kerätty yli 14 000 henkilöltä, osoittavat, että vähintään 75 mg:n päivittäinen aspiriiniannos, jota käytetään viiden tai useamman vuoden ajan, vähentää paksusuolen syövän pitkäaikaista ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta. (5)

Tutkimuksessa arvioitiin neljän satunnaistetun tutkimuksen potilastietoja, jotta voitiin määrittää aspiriinin ehkäisevä vaikutus paksusuolen ja peräsuolen syöpään 20 vuoden ajan. Näihin tutkimuksiin osallistuneet potilaat satunnaistettiin joko saamaan aspiriinia tai olemaan saamatta aspiriinia. Suunnitelmallisen hoidon keskimääräinen kesto oli kuusi vuotta.

• Potilaat, jotka saivat aspiriinia, sairastuivat harvemmin paksusuolisyöpään 20 vuoden seurannan aikana ”aspiriinin saannin ja sen ennaltaehkäisevän vaikutuksen välisenä latenttina aikana, joka oli 7-8 vuotta.”
• Potilaat, jotka käyttivät aspiriinia viisi vuotta tai pidempään, näyttivät hyötyvän eniten, sillä heidän riskinsä sairastua paksusuolen ylemmässä suolenosassa olevaan proksimaaliseen paksusuolisyöpään oli 70 % pienempi.
• Yli 75 mg:n päivittäisiä aspiriiniannoksia suuremmat annokset eivät osoittaneet parannusta paksusuolensyövän sairastumisriskin pienentämisessä; 30 mg:n päivittäiset annokset näyttivät kuitenkin olevan vähemmän tehokkaita.

Tutkijat päättelivät, että 75 mg:n päivittäinen (tai sitä suurempi) aspiriini, jota otettiin vähintään viiden vuoden ajan, pienensi pitkällä aikavälillä riskiä sairastua paksusuolensyöpään ja kuolla siihen. Yksilöt voivat halutessaan keskustella lääkärinsä kanssa päivittäisen aspiriinin käytön riskeistä ja hyödyistä paksusuolen ja peräsuolen syövän riskin pienentämiseksi.

• Mikä on ei-steroidisten tulehduskipulääkkeiden (NSAID) tilanne?

Lynchin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä päivittäinen aspiriinin käyttö saattaa puolittaa paksusuolen ja peräsuolen syövän riskin.

Lynchin oireyhtymä, joka tunnetaan myös nimellä perinnöllinen ei-polypositiivinen paksusuolen ja peräsuolen syöpä (Hereditary non-polyposis colorectal cancer, HNPCC), johtuu perinnöllisistä mutaatioista DNA:n epäsopivuuden korjaukseen liittyvissä geeneissä. Nämä mutaatiot lisäävät huomattavasti riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Lynchin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä keski-ikä paksu- ja peräsuolisyövän toteamishetkellä on noin 44 vuotta, kun se väestössä on 64 vuotta. Kaiken kaikkiaan noin 3-5 prosenttia kaikista paksusuolen ja peräsuolen syövistä johtunee Lynchin oireyhtymästä. Tutkimusten mukaan Lynchin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä

• Päivittäinen aspiriini vähensi paksusuolen ja peräsuolen syövän riskiä 44 %.
• Tutkimukseen osallistuneilla, jotka käyttivät aspiriinia vähintään kahden vuoden ajan, paksusuolen ja peräsuolen syövän riski pieneni yli puolella.(6)

Aspiriini voi ehkäistä paksusuolen syövän uusiutumista hoidon jälkeen

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että leikkauksella ja solunsalpaajahoidolla hoidetuilla paksusuolen syöpäpotilailla esiintyy vähemmän uusiutumisia ja kuolemantapauksia, jos he käyttävät säännöllisesti aspiriinia. Journal of the National Cancer Institute -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulosten mukaan III-vaiheen paksusuolisyöpää sairastavilla potilailla, jotka käyttävät aspiriinia tai muita syklo-oksigenaasi-2:ta estäviä aineita lähellä adjuvantti-sytostaattihoitoa, näyttäisi olevan pienempi syövän uusiutumisriski.

Tutkijat analysoivat tietoja potilailta, jotka olivat mukana syöpä- ja leukemiaryhmässä B:ssä tehdyssä tutkimuksessa, jossa oli aiemmin vertailtu III-vaiheen paksusuolisyövän erilaisia sytostaattihoito-ohjelmia. Kaiken kaikkiaan 9,4 % potilaista, joilla oli asiaankuuluvia tietoja, oli aspiriinin käyttäjiä ja 7,0 % COX-2-estäjien käyttäjiä. Käyttäjiksi määriteltiin henkilöt, jotka ilmoittivat käyttävänsä lääkkeitä sekä kemoterapian aikana että 6 kuukautta sen jälkeen.

6,5 vuoden mediaaniseurannassa joko COX-2:n estäjien tai aspiriinin käyttäjillä oli suurempi todennäköisyys viivästyttää syövän uusiutumista ja pidentää eloonjäämisikää kuin ei-käyttäjillä. Analyysit viittasivat myös mahdolliseen annos-vastesuhteeseen aspiriinin osalta, jolloin hyöty kasvoi viikoittaisen annoksen myötä. Kumpaankaan lääkitysluokkaan ei liittynyt lisääntynyttä sydän- ja verisuonitapahtumien tai muiden haittavaikutusten riskiä.

Monet yksilöt voivat varmasti hyötyä päivittäisestä aspiriinista muista syistä; joidenkin yksilöiden, erityisesti erilaisista ruoansulatuskanavan sairauksista kärsivien, tila saattaa kuitenkin huonontua aspiriinin vaikutuksesta. Potilaiden on aina ilmoitettava lääkärilleen kaikista käyttämistään lääkkeistä tai lisäravinteista, joita heille ei ole määrätty.(10)

Tutkijat arvioivat myös 830 potilasta, joilla oli III-vaiheen paksusuolisyöpä ja jotka olivat peräisin toisesta tutkimuksesta, jossa arvioitiin kahta erilaista solunsalpaajahoitoa. Todettiin, että 8,7 prosenttia näistä potilaista käytti säännöllisesti aspiriinia. Analyysi osoitti, että 72 potilasta 830:stä käytti johdonmukaisesti aspiriinia hoidon aikana ja sen jälkeen, ja vertaamalla tätä ryhmää aspiriinia käyttämättömiin potilaisiin todettiin, että johdonmukaiseen aspiriinin käyttöön liittyi merkittävä vähennys (48 prosenttia) paksu- ja peräsuolisyövän taudin uusiutumisen ja kuoleman riskissä. Lisäksi todettiin, että COX-2:n estäjien (Celebrex®, Vioxx®) johdonmukaisilla käyttäjillä oli samankaltaisia tuloksia, kun taas parasetamolia (Tylenol®) käyttävillä ei.(7)

Toisessa tutkimuksessa arvioitiin aspiriinin vaikutuksia 1279 miehellä ja naisella, joilla oli diagnosoitu I-III-vaiheen paksusuolisyöpä. Lääkärit havaitsivat, että lähes 12 vuoden mediaaniseurannan jälkeen kuolleisuus oli 35 % aspiriinia käyttäneillä ja 39 % muilla kuin aspiriinia käyttäneillä. Syöpäkohtainen kuolleisuus oli 15 prosenttia aspiriinia käyttävillä ja 19 prosenttia muilla kuin aspiriinia käyttävillä. Niillä potilailla, joiden primaarikasvain yliedusti COX-2:ta, säännölliseen aspiriinin käyttöön liittyi 61 prosentin vähennys syöpäspesifisessä kuolleisuudessa.(8)

Aspiriinin käyttö paksusuolisyövän diagnoosin jälkeen liittyy pienempään syöpäspesifisen ja kokonaiskuolleisuuden riskiin erityisesti potilailla, joilla oli kasvain, joka yliedusti COX-2-entsyymiä.

CALGB 80702 ja ASCOLT ovat kaksi parhaillaan käynnissä olevaa tutkimusta, joissa arvioidaan celecoxibin ja aspiriinin merkitystä paksusuolen syövässä. Paksusuolisyövän hoitoon solunsalpaajahoitoa saavien henkilöiden tulisi keskustella hoitavan lääkärinsä kanssa samanaikaisen aspiriinin käytön mahdollisista riskeistä ja hyödyistä.

• Pitäydy ajan tasalla CancerConnect-uutiskirjeestä
• Yhdistäydy muiden kanssa CancerConnect-yhteisössä, jotta voit jakaa tietoa ja tukea

Aspiriini voi pidentää elinikää PIK3CA-mutaation omaavissa paksusuolisyövissä

Fosfatidyyliinositoli-3-kinaasi (PIK3K)-signaalireitillä (Phosphatidylinositol 3 -kinase, PI3K)- signaalireitillä on merkittävä rooli syöpätutkimuksessa. Noin 15-20 prosentissa kolorektaalisyövistä on PIK3CA-mutaatio. On jonkin verran näyttöä siitä, että aspiriini saattaa hillitä syövän kasvua estämällä PI3K-reittiä.

Massachusettsissa työskentelevät tutkijat analysoivat 964 potilaan tietoja kahdesta suuresta prospektiivisesta kohorttitutkimuksesta – Nurses’ Health Study (sairaanhoitajien terveystutkimus) ja Health Professionals Follow-up Study (terveyden ammattilaisten seurantatutkimus). He panivat merkille potilaiden PIK3CA-mutaatiotilanteen ja aspiriinin käytön diagnoosin saamisen jälkeen ja havaitsivat, että ne potilaat, joilla oli mutaatio, hyötyivät eloonjäämisestä päivittäisellä aspiriinin käytöllä. Niistä potilaista, joilla oli PIK3CA-mutaatio, viisi vuotta diagnoosin jälkeen 97 prosenttia päivittäin aspiriinia käyttävistä oli edelleen elossa, kun taas 74 prosenttia niistä, jotka eivät käyttäneet aspiriinia. Sitä vastoin aspiriinilla ei ollut vaikutusta viiden vuoden eloonjäämislukuihin potilailla, joilla ei ollut mutaatiota.

Tutkijat päättelivät, että päivittäinen aspiriinin käyttö diagnoosin jälkeen oli yhteydessä pidempään eloonjäämiseen potilailla, joilla oli PIK3CA-mutaatioita, mutta ei potilailla, joilla ei ollut mutaatiota. Nämä tulokset viittaavat siihen, että PIK3CA-mutaatio voisi toimia ennakoivana biomarkkerina aspiriinihoitoa varten. Näiden tulosten tarkistamiseksi tarvitaan suurempia tutkimuksia, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että potilaat, joilla on PIK3CA-mutaatio, saattavat hyötyä aspiriinin käytöstä. Myös muut potilaat voivat halutessaan käyttää aspiriinia; se voi kuitenkin olla tehottomampaa ja johtaa joskus ruoansulatuskanavan haavaumiin ja vatsan verenvuotoon.(9)

Mitä BRAF:sta?

Aspiriinin paksusuolisyöpää ehkäisevä vaikutus saattaa rajoittua kasvaimiin, joissa ei esiinny BRAF-nimistä geneettistä mutaatiota, Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulosten mukaan. Noin 10 prosentissa paksusuolisyövistä on mutaatio BRAF-geenissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että BRAF-mutaatiot aiheuttavat huonomman ennusteen paksu- ja peräsuolen syövässä ja saattavat myös ennustaa huonompaa vastetta EGFR:n estäjiksi kutsutuille kohdennetuille lääkkeille.

Tutkijat arvioivat tietoja kahdesta suuresta havainnointitutkimuksesta – Nurses’ Health Study (sairaanhoitajien terveystutkimus) ja Health Professionals Follow-up Study (terveysalan ammattilaisten seurantatutkimus) – tutkiakseen aspiriininkäytön suhdetta BRAF:n kasvainstatukseen. Näihin kahteen tutkimukseen sisältyi yhteensä 128 000 osallistujan tiedot – ja molemmissa tutkimuksissa oli seurantatietoja syövän ilmaantuvuudesta heinäkuuhun 2006 asti ja syöpäkuolleisuudesta vuoteen 2011 asti. Tutkimusten tietoihin sisältyi myös osallistujien kasvaimen genotyypin status.

Seurannan aikana todettiin 1 226 kolorektaalisyöpätapausta, joista 182:een liittyi BRAF-mutaatio. Kaiken kaikkiaan päivittäin aspiriinia käyttävillä oli pienempi määrä paksusuolen syöpää. Lisäksi näytti siltä, että kyseessä oli annosvastevaikutus: niiden osallistujien keskuudessa, jotka käyttivät kahdesta viiteen aspiriinitablettia viikossa, syöpäriski pieneni vain trendinomaisesti, kun taas niiden keskuudessa, jotka käyttivät yli 14 tablettia viikossa, syöpäriski pieneni 50 prosenttia.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämä riskin pieneneminen rajoittui niihin, joilla ei ollut BRAF-mutaatiota. Kun tutkijat vertasivat niitä, joilla oli villityyppinen BRAF (ei mutaatiota), ja niitä, joilla oli BRAF-mutaatio, he havaitsivat, että ne, joilla oli mutaatio, eivät näyttäneet saavan aspiriinilla samaa ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tutkijat päättelivät, että säännöllinen päivittäinen aspiriinin käyttö oli yhteydessä pienempään kolorektaalisyövän riskiin ilman BRAF-mutaatiota, mutta ei BRAF-mutaation omaavaan kolorektaalisyöpään. He arvelevat, että ”BRAF-mutanttipaksusuolen kasvainsolut saattavat olla vähemmän herkkiä aspiriinin vaikutukselle.”

1. Sandler RS, Halabi S, Baron JA, et al, A Randomized Trial of Aspirin to Prevent Colorectal Adenomas in Patients with Previous Colorectal Cancer. New England Journal of Medicine. 2003;348:883-890.
2. Baron JA, Cole BF, Sandler RS, et al, A Randomized Trial of Aspirin to Prevent Colorectal Adenomas. New England Journal of Medicine. 2003;348:891-899.
3. Cole BF, Logan RF, Halabi S, et al. Aspirin for the chemoprevention of colorectal adenomas: Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi. Journal of the National Cancer Institute. 2009; 101:256-266.
4. Chan AT, Giovannucci EL, Meyerhardt JA et al. Long-term use of aspirin and nonsteroidal anti-inflammatory drugs and risk of colorectal cancer. JAMA. 2005;294:914-923.
5. Rothwell PM, Wilson M, Elwin C-E ym. Aspiriinin pitkäaikaisvaikutus paksusuolen ja peräsuolen syövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen: 20 vuoden seuranta viidestä satunnaistetusta tutkimuksesta. The Lancet . October 22, 2010.
6. Burn J, Bishop T, Mecklin JP, et al. Effect of aspirin or resistant starch on colorectal neoplasia in the lynch syndrome. New EnglandJournal of Medicine. 2008; 359: 2567-2578.
7. Chan AT, Ogino S, Fuchs CS, et al. Aspirin use and survival after diagnosis of colorectal cancer. Journal of the American Medical Association. 2009; 302: 649-658.
8. Fuchs C, Meyerhardt d, Helseltine K, et al. Säännöllisen aspiriinin käytön vaikutus III-vaiheen paksusuolen syöpää sairastavien potilaiden eloonjäämiseen: Intergroup-tutkimuksen CALGB 89803 tulokset. American Society of Clinical Oncology 2005; Abstract #3530.
9. Liao X, Lochhead P, Nishihara R, et al. Aspirin use, tumor PIK3CA mutation, and colorectal-cancer survival. New England Journal of Medicine. 2012; 367: 1596-1606.
10. Ng K, Meyerhardt J, Chan A, et al. Aspirin and COX-2 Inhibitor Use in Patients With Stage III Colon Cancer. Journal of National Cancer Institute. (2015) 107 (1): dju345 doi: 10.1093/jnci/dju345.
11. Cuzick J, Thorat MA, Bosetti C. et al. Estimates of benefits and harms of prophylactic use of aspirin in the general population. Annals of Oncology. 10,2014 doi:10.1093/annonc/md
12. Burn J, Gerdes A-M, Macrae F et al. Long-term effect of aspirin on cancer risk in carriers of hereditary colorectal cancer: an analysis from the CAPP2 randomised controlled trial. Lancet. Early online publication October 28, 2011.
13. Tan X-L, Reid Lombardo KM, Bamlet WR, Robinson DP, Anderson K, Petersen GM. Aspiriini, ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID), parasetamoli ja haimasyöpäriski. Esitetty American Association for Cancer Researchin (AACR) 102. vuosikokouksessa, 2.-6. huhtikuuta 2011, Orlando, FL. Abstract 1902.
14. Nishihara R, Lochhead P, Kuchiba A, et al. Aspirin Use and Risk of Colorectal Cancer According to BRAF Mutation Status. JAMA. 2013; 309(24): 2563-2571.
15. Cook NR, Lee IM, Zhang SM, et al. Alternate-day, low-dose aspirin and cancer risk: Satunnaistetun tutkimuksen pitkäaikainen havainnointiseuranta. Annals of Internal Medicine. 2013; 159(2): 77-85.