Hyönteissydämen viimeaikaiset elektrokardiografiset (EKG) tutkimukset paljastivat ihmisen kaltaisia, tahdosta riippumattomia ja puhtaasti myogeenisiä sydämiä. Tietyt hyönteiset, kuten pieni kevytrakenteinen leijukärpäslaji (Episyrphus balteatus), ovat kehittäneet erittäin tehokkaan sydänjärjestelmän, joka koostuu kompaktista sydämen kammiosta ja kapeasta aortan putkesta ja joka on kehittynyt sopeutumisena jatkuviin leijulentoihin. Lämpökardiografisten ja optokardiografisten EKG-menetelmien soveltaminen paljasti, että tämän lajin aikuiset kärpäset käyttävät kompaktipintaista, lihaksikasta sydänkammiota (sydänkammio) hyönteisten ”veren” (hemolymfa) intensiiviseen pumppaamiseen päähän ja rintakehään, joka on kauttaaltaan epäsuoran lentolihaksiston ympäröimä. Näiden sydänten nauhoituksissa havaittiin erittäin korkeat, ennätysnopeat eteenpäin suuntautuvat, anterogradiset sydämenlyönnit (jopa 10 Hz), jotka liittyvät erittäin voimakkaaseen synkroniseen (ei peristalttiseen) systolisten sydänlihaksen supistusten etenemiseen (32,2 mm/s huoneenlämmössä). Suhteellisen hitaita, taaksepäin suuntautuvia tai taaksepäin suuntautuvia sydämen supistuksia esiintyi vain satunnaisesti yksittäisinä tai kaksoispulsseina, jotka korvasivat toisinaan lepojaksoja. Kompakti sydänkammio sisälsi kaksisuuntaisia sivuaukkoja, joiden avautuminen ja sulkeutuminen ohjasivat sydämen sisäiset anterogradit ”verivirrat” vatsaontelon ja aortan valtimon välillä. Tämän lentokoneen viskeraalielimissä (sato, välikarsina) esiintyi sydämen sykettä muistuttavaa myogeenistä, sydämen ulkopuolista peristalttista pulssaatiota, johon kuului myös peristalttisten aaltojen ajoittainen kääntyminen eteen- ja taaksepäin. Putkimainen sato supistui 1 Hz:n periodisuudella sekä eteen- että taaksepäin, ja peristalttiset aallot etenivät 4,4 mm/s. Ilmatäytteinen ja sokkona päättynyt keskisuoli supistui 0,2 Hz:n taajuudella, ja peristalttisten supisteluaaltojen etenemisnopeus oli 0,9 mm/s. Sydämen ulkopuolisten hemokokelisten pulssien neurogeeninen järjestelmä, joka on laajalti mukana verenkierto- ja hengitystoimintojen säätelyssä muissa hyönteislajeissa, on tässä korvattu taloudellisemmalla, viskeraalisten elinten myogeenisellä pulsaatiolla kevyenä evolutiivisena sopeutumisena pitkittyneeseen leijuvaan lentoon. Episyrphus-, Drosophila- ja ihmissydämen välillä havaittuja silmiinpistäviä rakenteellisia, toiminnallisia ja jopa geneettisiä yhtäläisyyksiä on hyödynnetty käytännöllisesti katsoen uusien sydänvaikutteisten tai sydäntä estävien lääkkeiden edulliseen testaamiseen hyönteissydämellä.