Olen viime aikoina kuullut uusia raportteja, jotka kuulostavat kauhean paljon pseudotieteeltä: että paastoaminen pidemmän aikaa, kaksi päivää tai pidempään, voi nollata immuunijärjestelmän ja tarjota muita terveyshyötyjä. Kuulin tästä ensimmäisen kerran, kun ystäväni ja kollegani Stanfordin yliopistossa ilmoitti aloittavansa kolmen päivän paaston. Selitykseksi hän viittasi tuoreeseen tutkimukseen, jonka olen nyt lukenut.
Dieettineuvoja, myös paastoon perustuvia ruokavalioita, löytyy kaikkialta internetistä, ja suuri osa niistä on hölynpölyä, joten suhtauduin hyvin epäilevästi näihin uusimpiin väitteisiin.
Tällä kertaa siinä saattaa kuitenkin olla jotain perää. Tieteellisen tutkimuksen, josta kollegani kertoi minulle, julkaisi kesäkuussa USC:n Valter Longo, joka tutkii ikääntymistä ja pitkäikäisyyttä. Tässä artikkelissa Longo ja kollegat kuvailivat huomattavia aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka tapahtuivat pitkäaikaisen paaston seurauksena. He havaitsivat, että paastoamalla kolme päivää tai pidempään – juomalla vain vettä ja syömällä alle 200 kaloria päivässä – voi todella ”nollata” joitakin immuunijärjestelmän osia.
Tutkimuksessa tutkittiin sekä hiiriä että ihmisiä. (Kokeet on tietysti paljon helpompi tehdä hiirillä, mutta emme voi aina luottaa siihen, että samat vaikutukset ilmenevät myös ihmisillä). Molemmilla lajeilla paasto laski valkosolujen määrää, mikä puolestaan sai immuunijärjestelmän aloittamaan uusien valkosolujen tuotannon. Valkosolut (tai lymfosyytit) ovat elimistön immuunijärjestelmän keskeinen osa.
Longon hypoteesi on, että paastoaminen (tai nälänhätä) pakottaa elimistön ”kierrättämään paljon immuunisoluja, joita ei tarvita”, mikä selittää valkosolujen määrän laskun. Kaksi keskeistä mekanismia ovat PKA-niminen entsyymi ja IGF-1-niminen hormoni, jotka molemmat vähenevät paastossa. Kun alat taas syödä, kantasolut pääsevät taas vauhtiin täydentääkseen kierrätettyjä soluja.
Tutkimuksen ihmisosio oli paljon suppeampi: ryhmä syöpäpotilaita paastosi 1, 2 tai 3 päivää ennen kemoterapiaa. Ajatuksena on, että paastoaminen voisi vähentää kemoterapian haitallisia sivuvaikutuksia, erityisesti joidenkin kemoterapialääkkeiden aiheuttamaa immunosuppressiota. Nämä tulokset ovat hyvin alustavia: potilaat osallistuvat vaiheen I kliiniseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on arvioida turvallisuutta, ei tehokkuutta. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kolmen päivän paastosta (mutta ei yhden päivän paastosta) oli hyötyä näille potilaille.
Tutkimuksen keskeinen havainto on se, että on paastottava useita päiviä saadakseen mitään hyötyä: periaatteessa energiavarastot (glykogeenin muodossa) on tyhjennettävä kokonaan, ja elimistöltä kuluu siihen vähintään 24 tuntia ja todennäköisesti 48 tuntia tai enemmän. Tämä on paljon vaikeampaa kuin yhden päivän paasto, jota monet ihmiset tekevät rutiininomaisesti.
Toisaalta Valter Longo on verrannut ajoittaisen paaston vaikutuksia pitkäaikaiseen kalorimäärän rajoittamiseen, jonka on osoitettu pidentävän elinikää hiirillä ja muilla eläimillä. Erillisessä katsausartikkelissa Longo kirjoitti:
”Paastoamisella on potentiaalia viivästyttää ikääntymistä ja auttaa ehkäisemään ja hoitamaan sairauksia samalla kun se minimoi kroonisten ruokavaliotoimenpiteiden aiheuttamat haittavaikutukset.”
Kalorimäärän rajoittaminen on ihmiselle äärimmäisen vaikeaa: on lähes näännytettävä itseään nälkään vuosien ajan. Siihen verrattuna satunnaisen 3 päivän paaston pitäisi olla helppo nakki.
Varoitukset: paastoaminen voi olla haitallista, erityisesti ihmisille, joilla on muita terveysongelmia. Jos vakavasti harkitset tämän kokeilemista, kannattaa ensin neuvotella lääkärin kanssa. Ja tämä alustava näyttö, vaikka onkin rohkaisevaa, perustuu lähinnä hiiriin, ei ihmisiin. Saatamme lopulta saada selville, että paaston hyödyt jäävät muiden ongelmien varjoon. Yli kahden päivän paastoaminen ei myöskään ole helppoa: tulet todella nälkäiseksi.
Nollaako kolmen päivän paasto todella immuunijärjestelmäsi? No, ei ehkä täydellistä nollausta, mutta ainakin lievää virkistystä. Tiede viittaa siihen, että jos pystyt siihen, pitkäaikainen paasto 2-3 päivää tai pidempään voi saada kehosi puhdistamaan joitakin vanhoja immuunisoluja ja käynnistämään uusien solujen tuotannon. Pysy kuulolla.