Wrong document context!

DPI:n sertifiointivaatimukset

Linkit:

UWM, MSW Certificate in Social Work

UW-Madison School of Social Work

Wisconsin Department of Public Instruction

Wisconsin vaatimukset koulujen sosiaalityöntekijöille
(Klikkaa tästä ladattavaksi PDF-muodossa)

Työskennelläkseen Wisconsinin julkisissa kouluissa koulujen sosiaalityöntekijänä henkilön on saatava koulujen sosiaalityöntekijän sertifikaatti julkisten koulujen opetuksesta vastaavalta osastoilta. Sertifiointi edellyttää sosiaalityön maisterin tutkintoa ja DPI:n hyväksymän koulusosiaalityön koulutusohjelman lausuntoa siitä, että hakija on täyttänyt kaikki PI 34:ssä määritellyt tarvittavat vaatimukset.

PI 34.31 Oppilashuoltoluokat. Lupia voidaan myöntää seuraavissa oppilashuoltoluokissa varhaislapsuudesta nuoruusiän tasolle henkilöille, jotka suorittavat hyväksytyn ohjelman, osoittavat pätevyytensä PI 34.04:n mukaisiin standardeihin ja täyttävät tämän alaluvun mukaiset lisävaatimukset. Erillisten lisenssiluokkien erityispätevyydet määrittelee osavaltion ylitarkastaja s. 115.425, Stats.

(4)KOULUSOSIAALITYÖNTEKIJÄ s. 115.425, Stats.

(4)SCHOOL SOCIAL WORKERin antamien suositusten perusteella.

(a) Lupa voidaan myöntää hakijalle, joka on saanut institutionaalisen merkinnän ja joka on suorittanut kaikki seuraavat opinnot tai jolla on hallussaan kaikki seuraavat:

1. Sosiaalityön maisterin tutkinto.
2. Institutional endorsement.

Muiden osavaltioiden hakijat voivat saada 2-vuotisen sertifioinnin (jolloin heillä on aikaa suorittaa Wisconsinin erityiset vaatimukset, joita he mahdollisesti vielä tarvitsevat), jos heillä on sosiaalityön maisterin tutkinto ja koulusosiaalityön sertifiointi toisesta osavaltiosta.

Mitä tahansa neljästä oppilashuollon ammatista (koulunkäynninohjaus, terveydenhoito, psykologia ja sosiaalityö) hakevien on osoitettava riittävät tiedot, taidot ja valmiudet seitsemän oppilashuoltostandardin mukaisesti.

PI 34.04 Oppilashuoltostandardit. Saadakseen oppilashuoltoluokan lisenssin s. PI 34.31:n mukaisesti hakijan on suoritettava hyväksytty ohjelma ja osoitettava pätevä suoritus kaikkien seuraavien standardien mukaisissa tiedoissa, taidoissa ja dispositioissa:

(1) Oppilashuollon ammattihenkilö ymmärtää s. PI 34.02:n mukaiset opettajastandardit.
(2) Oppilashuollon ammattihenkilö ymmärtää oppimisen monimutkaisuuden ja tuntee kokonaisvaltaisia, koordinoituja käytännön strategioita, jotka tukevat oppilaan oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja kehitystä.

(3) Oppilashuollon ammattihenkilöllä on kyky käyttää tutkimuksia, tutkimusmenetelmiä ja tietämystä ongelmista ja suuntauksista parantaakseen käytäntöjä kouluissa ja luokkahuoneissa.

(4) Oppilashuollon ammattihenkilö ymmärtää ja edustaa ammatillista eettisyyttä ja sosiaalista käyttäytymistä, jotka sopivat kouluun ja yhteisöön.

(5) Oppilashuollon ammattihenkilö ymmärtää yhteistyöhön perustuvien ja toisiaan tukevien oppilashuolto-ohjelmien organisoinnin, kehittämisen, johtamisen ja sisällön koulutusympäristöissä.

(6) Oppilashuollon ammattihenkilö osaa puuttua kokonaisvaltaisesti monenlaisiin sosiaalisiin, emotionaalisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja fyysisiin ongelmiin ja olosuhteisiin, jotka saattavat rajoittaa oppilaiden mahdollisuuksia saavuttaa myönteisiä oppimistuloksia kehittämällä, toteuttamalla ja arvioimalla koko järjestelmän laajuisia interventioita ja strategioita.

(7) Oppilashuollon ammattihenkilö toimii menestyksekkäästi vuorovaikutuksessa oppilaiden, vanhempien, ammattikasvattajien, työnantajien ja yhteisön tukijärjestelmien, kuten nuorisoviranomaisen, kansanterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja aikuiskoulutuksen, kanssa.

Kullakin opettajan ammattikunnalla, koulujen sosiaalityö mukaan luettuna, on laadittu sisällölliset suuntaviivat, joissa määritellään tarkemmin tiedot, taidot ja dispositiot, jotka on osoitettava saadakseen pätevyyden työskentelyyn Wisconsinin julkisissa kouluissa.

Koulun sosiaalityöntekijä osoittaa tietoja ja taitoja:

• Koulun sosiaalityön tehtävänä on varmistaa oppilaiden oppiminen, koulutuksellinen tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus jokaiselle oppilaalle vähentämällä tai poistamalla sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä esteitä, jotka voivat estää oppilasta hyötymästä koulutuksestaan mahdollisimman paljon.
• Bio-psykososiaalisten muuttujien vaikutus ihmisen kehitykseen ja käyttäytymiseen sekä teoreettisten viitekehysten soveltaminen yksilöiden välisen sekä yksilöiden ja sosiaalisten järjestelmien (perheet, ryhmät, organisaatiot ja yhteisöt) välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi.

Kyky arvioida lasten sopeutumista ja suoriutumista koulussa, mukaan lukien:

• Lapsen fyysinen, kognitiivinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys ja perhehistoria.
• Lapsen käyttäytyminen ja asenteet eri toimintaympäristöissä, mukaan lukien adaptiivisen ja käyttäytymistoiminnan muodollinen arviointi.
• Havaitut ihmissuhteiden mallit perheessä, koulussa ja yhteisössä.
• Koulun viralliset ja epäviralliset toimintaperiaatteet ja muut institutionaaliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen ja oppimiseen.
• Suoriutumisen ja sopeutumisen mallit kriittisissä kohdissa lapsen kasvussa ja kehityksessä.
• Lapsille ja perheille suunnattujen yhteisön resurssien olemassaolo, saavutettavuus ja hyödyntäminen.

Yksilöiden, perheiden, koulujen ja yhteisön vuorovaikutussuhteiden systemaattinen arviointi sekä asianmukaisten ja tehokkaiden palvelujen valitseminen ja toteuttaminen, mukaan lukien:

• Kyky tarjota erilaisia sosiaalityön palveluita, mukaan lukien neuvonta, kriisitilanteisiin puuttuminen, tapauskohtainen työskentely, ryhmätyöskentely, yhteisöllinen järjestötoiminta, konsultaatio, tapauskohtainen johtaminen, perheiden sitouttaminen, sovittelu ja konfliktienratkaisu, edunvalvonta, opetussuunnitelmien ja -ohjelmien laatiminen, koulutus.
• Tehokkaiden ennaltaehkäisy- ja interventiomenetelmien soveltaminen yksilöihin, perheisiin, kouluihin ja yhteisöihin.
• Viestintä- ja ihmissuhdetaitojen erilainen käyttö eri asiakasryhmien, kollegoiden ja yhteisön jäsenten kanssa.
• Vahvuuslähtöisen lähestymistavan käyttö opiskelijoiden voimavarojen lisäämiseksi painottaen erityisesti köyhyydessä eläviä opiskelijoita, sorrettuihin väestöryhmiin kuuluvia opiskelijoita ja/tai opiskelijoita, joiden perheet ovat kriisitilanteessa.
• Kulttuuriset tekijät rotuun, sukupuoleen, etniseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen ja yhteiskuntaluokkaan liittyen sekä se, miten kulttuuri vaikuttaa yksilön, perheen, ryhmän, organisaation ja yhteisön käyttäytymiseen; sekä kyky kehittää luottamusta, avointa viestintää, keskinäistä kunnioitusta ja jatkuvaa yhteistyötä erilaisten väestöryhmien jäsenten kanssa.
• Ennakkoluuloihin, syrjintään ja sortoon liittyvät kysymykset; kyky soveltaa strategioita ja taitoja yhteiskunnallisen muutoksen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi; ja tehokas edunvalvonta sorrettujen ryhmien jäsenten puolesta, ohjelmatyön ja/tai interventioiden kehittäminen moninaisten väestöryhmien yksilöllisten tarpeiden täyttämiseksi.
• Käytännön kirjallisuus, joka liittyy lasten, nuorten, perheiden ja koulujen alaan; ja kirjallisuuden käyttö lapsille ja nuorille, mukaan lukien erityisryhmille, perheille ja kouluille suunnatuissa palveluissa.

Koulun sosiaalityön käytäntöjen ja kasvatuksellisten interventioiden vaikutusten kriittinen arviointi, mukaan lukien:

• Vastuullisuuden käsite käytännöissä ja tutkimuksessa, mukaan lukien ohjelmien arviointi.
• Tieteellinen tutkimus ja tutkimussuunnittelun vaatimukset.
• Tulostavoitteet ja mitattavissa olevat lopputulokset sekä keinot ennaltaehkäisevien- ja interventio- ja interventio- eli interventio- eli ennaltaehkäisystrategioiden vaikutusten arviointiin.
• Julkisen koulutuksen tehtävä, mukaan lukien tarkoitukset, roolit, ammatilliset standardit, NASW:n eettiset säännöt ja lait, jotka vaikuttavat sosiaalityön harjoittamiseen julkisissa kouluissa; ja kyky harjoittaa itsenäisenä sosiaalityöntekijänä ammatin arvojen ja etiikan mukaisesti.
• Koulun arvot, kulttuuri ja rakenteet, mukaan lukien:
• Organisaatioteoria, mukaan lukien systeemiteoria.
• Sosiaalityön historiallinen kehitys koulutuksessa.
• Koulun ja yhteisön välisten suhteiden politiikka koulutuspolitiikan muotoutumisessa ja erityyppisten koulun ja yhteisön valtarakenteiden vaikutukset.
• Koulutusmahdollisuuksiin vaikuttava lainsäädäntö.
• Lapsi- ja aikuisalaryhmät paikallisessa opetusvirastossa.
• Kaikkien eri ammattilaisten roolit ja osaamisalueet paikallisessa opetusvirastossa, mukaan lukien PI 34:n mukaiset opettajanormit.02.
• Koulun ja yhteisön nykyiset ja vaihtoehtoiset organisaatiorakenteet, toiminnot ja johtajuus.
• Varhaislapsuudesta nuoruuteen ulottuvat yleisopetuksen, vaihtoehtoisen opetuksen ja erityisopetuksen opetussuunnitelmat, -ohjelmat ja -menettelyt.
• Koulun ja yhteisön tukijärjestelmät, jotka tukevat oppilaita, perheitä ja kouluja ja ovat vuorovaikutuksessa niiden kanssa.
• Työskentely yhteistyössä monialaisten tiimien ja yhteisön kumppanuuksien johtajina tai jäseninä paikallisen opetusviraston ja yhteisön voimavarojen mobilisoimiseksi lasten ja perheiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
• Politiikan muotoilun, toteuttamisen ja analysoinnin prosessi ja vaikutus asiakasjärjestelmiin, työntekijöihin, virastoihin/organisaatioihin ja yhteisöihin.

Koulun sosiaalityöntekijän valmisteluohjelmiin on sisällyttävä harjoittelujakson suorittamista varten.

PPI 34.15 Käsitteellinen kehys. Jokaisella SCD:llä on oltava kirjallinen käsitteellinen kehys, joka sisältyy s. PI 34.06 (1) mukaisiin vaatimuksiin. Käsitteellisen viitekehyksen on oltava hyvin määritelty, artikuloitu ja puolustettavissa, ja sen on sisällettävä kaikki seuraavat:

(5) Kliininen ohjelma, joka sisältää oppilashuolto- ja hallinto-ohjelmien harjoittelujaksot sekä ennakko-opettajaksi valmistavan opetuksen, opinto-opiskelijoiden opettamisen ja muut valvotut kliiniset harjoittelujaksot esiopetuksesta 12. luokan kouluyksiköihin seuraavasti:

(c) Harjoittelujakson ohjelma.

1. Oppilashuolto- ja hallintolisenssiohjelmiin on sisällyttävä lisenssialan valvottuja harjoittelujaksoja, jotka ovat laajuudeltaan ja järjestykseltään kehittäviä.

2. Harjoittelukokemuksen tuloksena lisenssikokelaan on osoitettava, että hän tuntee ja ymmärtää Wisconsinin standardit, jotka on esitetty kohdissa PI 34.02, PI 34.03 tai PI 34.04.

3. Onnistunutta suoriutumista mitataan käyttämällä kaikkia seuraavia menetelmiä:

a. Kunkin opiskelijan harjoittelun aikana vaaditaan vähintään kaksi kirjallista arviointia, jotka perustuvat koulussa toimivan ohjaajan tekemiin havaintoihin, ja vähintään kaksi kirjallista arviointia, jotka SCD-ohjaaja tekee.

b. Edellä a alakohdassa tarkoitettuihin arviointimenettelyihin on sisällyttävä vähintään kaksi konferenssia, joihin osallistuvat koulukohtainen valvoja, SCD-valvoja ja harjoittelun suorittaja. Koulukohtaisen valvojan arvio harjoittelusta tulee olla osa opiskelijan portfoliota.

On joitakin yleisiä vaatimuksia, jotka kaikkien Wisconsinin opettajaksi pyrkivien on täytettävä.

PI 34.15 Käsitteellinen kehys. Jokaisella SCD:llä on oltava kirjallinen käsitteellinen kehys, joka sisältyy s. PI 34.06 (1) mukaisiin vaatimuksiin. Käsitteellisen viitekehyksen on oltava hyvin määritelty, artikuloitu ja puolustettavissa, ja sen on sisällettävä kaikki seuraavat:

(4) Säännökset, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset, mukaan lukien ne, jotka täyttävät s. 118.19, Stats. mukaisesti yksilöidyt lakisääteiset vaatimukset, jotka mahdollistavat sen, että kaikki opettajavalmennusohjelmia suorittavat opiskelijat voivat osoittaa tietämyksensä ja ymmärryksensä seuraavasta:

(c) Vähemmistöryhmien väliset suhteet kaikkien lupakirjojen kohdalla, mukaan lukien kaikki seuraavat:

1. Wisconsinissa sijaitsevien Amerikan intiaaniheimojen ja -yhtyeiden historia, kulttuuri ja heimojen suvereniteetti.

2. Naisten ja eri rotu-, kulttuuri-, kieli- ja talousryhmien historia, kulttuuri ja panos Yhdysvalloissa.

3. Asennekehityksen ja -muutoksen filosofiset ja psykologiset perusteet.

4. Syrjinnän, erityisesti rasismin ja seksismin psykologiset ja sosiaaliset seuraukset amerikkalaisessa yhteiskunnassa.

5. Syrjinnän, erityisesti rasismin ja seksismin, opettajakuntaan, opiskelijoihin, opetussuunnitelmaan, opetukseen ja arviointiin kohdistuvien voimien arviointi ja arviointi kouluohjelmassa.

6. Vähemmistöryhmien väliset suhteet välittömän kanssakäymisen kautta erilaisten rodullisten, kulttuuristen, kielellisten ja taloudellisten ryhmien kanssa Yhdysvalloissa.

(d) Konfliktinratkaisu kaikkia lisenssejä varten, mukaan lukien kaikki seuraavat:

1. Oppilaiden välisten sekä oppilaiden ja koulun henkilökunnan välisten ristiriitojen ratkaiseminen.

2. Oppilaiden avustaminen oppilaiden välisten sekä oppilaiden ja koulun henkilökunnan välisten ristiriitojen ratkaisumenetelmien oppimisessa, mukaan lukien koulutus vertaissovittelun käytöstä oppilaiden välisten ristiriitojen ratkaisemisessa.

3. Kriisitilanteiden käsittely, mukaan lukien väkivaltaiset, häiritsevät, potentiaalisesti väkivaltaiset tai potentiaalisesti häiritsevät tilanteet, joita voi syntyä koulussa tai koulun henkilökunnan valvomissa toiminnoissa oppilaiden välisten tai oppilaiden ja muiden henkilöiden välisten ristiriitojen seurauksena.

(g) Menettelyt, joita käytetään vammaisten lasten arvioinnissa ja opetuksen tarjoamisessa, mukaan lukien tavanomaisen ja erityisopetuksen tarjoajien roolit ja vastuut.

(h) Tavanomaisen opetuksen opetussuunnitelman muuttaminen vammaisten oppilaiden opettamisessa.

Lisätietoa Wisconsinin laatukouluttaja-aloitteesta on saatavissa klikkaamalla TÄSTÄ

.