Tiger King ei ehkä ole enää Netflixin Top 10:ssä, mutta se ei tarkoita, että ongelmat tiikerikaupassa Yhdysvalloissa olisivat kadonneet.
Monet meistä odottivat jotain hieman erilaista aloittaessamme Tiger Kingin katsomisen viime kuussa – ehkäpä dokumenttielokuvaa, joka keskittyisi tiikerien suojeluun tai vankeudessa kasvatettujen tiikerien kauppaan Yhdysvalloissa. Sen sijaan saimme tosi-tv-sarjan, joka oli yhtä hullu kuin 2020 on osoittautumassa. TigerKing ei tuonut esiin sitä, miksi Yhdysvalloissa on ainakin kaksi kertaa enemmän vankeudessa kasvatettuja tiikereitä kuin luonnossa – ja miten tämä laillinen kauppa voi vaikuttaa luonnonvaraisten tiikerien suojeluun.
Miksi tiikeripopulaatiot vähenevät luonnossa
Tiikerit (Panthera tigris) ovat yksi maailman karismaattisimmista ja tunnistettavimmista eläinlajeista. Ehkä juuri siksi, että ne ovat niin kauniita eläimiä, tiikerit ovat uhanalaisia koko luontaisella levinneisyysalueellaan salametsästyksen ja tiikerin osien laittoman kaupan vuoksi. Historiallisesti tiikerit levittäytyivät suurelle osalle Euraasian mannerta Turkista Kiinaan ja etelään Intian ja Tyynenmeren alueelle. Nykyään tiikerit asuttavat vain osan entisestä elinympäristöstään Venäjän Kaukoidässä, Kiinan maaseudulla, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa sijaitsevilla eristyksissä olevilla alueilla. Luonnossa oli 1900-luvun alussa noin 100 000 tiikeriä. Nyt luonnollisessa elinympäristössään on jäljellä enää 3 200-3 900 tiikeriä, ja populaatiot pienenevät edelleen.
Vaikka asiasta kiistelläänkin, yhdeksän tiikerin alalajia on yleisesti tunnustettu: Bengalin tai Intian tiikerit (P. tigris tigris), Amurin tiikerit (P. tigris altaica), Etelä-Kiinan tiikerit (P. tigris amoyensis), Malesian tiikerit (P. tigris jacksoni), Indokiinan tiikerit (P. tigris amoyensis), Malesian tiikerit (P. tigris jacksoni), Intian tiikerit (P. tigris corbetti), Sumatran tiikerit (P. tigris sumatrae), Balin tiikerit (P. tigris balica), Javanin tiikerit (P. tigris sondaica) ja Kaspian tiikerit (P. tigris virgata). Näistä Balin, Javanin ja Kaspian tiikerit kuolivat sukupuuttoon 1900-luvulla. Etelä-Kiinan tiikeri on nyt käytännössä kuollut sukupuuttoon luonnosta, vaikka sitä on jäljellä eläintarhoissa eri puolilla Kiinaa.
Mitä Tiikerikuningas ei kertonut sinulle tiikerikaupasta
Tiikerien laittoman kaupan taustalla on tiikerin osien kysyntä perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoidoissa. Myös saalislajien liiallinen metsästys, ihmisten väliset konfliktit ja elinympäristöjen häviäminen vaikuttavat osaltaan populaatioiden vähenemiseen. Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa on kuitenkin yli miljoona hehtaaria tyhjää tiikerien elinympäristöä, mikä osoittaa, että salametsästys on tärkein syy populaation vähenemiseen, ei elinympäristön häviäminen.
Niin kuin luonnonvaraiset tiikerikannat vähenevät ja nämä populaatiot pirstaloituvat tai erkaantuvat toisistaan yhä enemmän, vankeudessa pidettyjen tiikereiden populaatiot kasvavat edelleen eri puolilla maailmaa. Kiina on edistänyt tiikerifarmien perustamista vähentääkseen luonnonvaraisten tiikerien salametsästystä ja tarjotakseen samalla tarjontaa perinteisen kiinalaisen lääketieteen markkinoille. Myös Yhdysvalloissa (USA) on huomattava vankeudessa pidetty tiikerikanta, jonka arvioidaan olevan 5 000-10 000 tiikeriä. Vaikka useat hyväksytyt eläintarhat ja luonnonsuojelulaitokset kasvattavat tiikereitä parantaakseen luonnonvaraisten tiikeripopulaatioiden geneettistä monimuotoisuutta, valtaosa näistä vankeudessa pidetyistä tiikereistä kasvatetaan erittäin tuottoisaa tiikerien lemmikkieläin- ja näyttelyteollisuutta varten. Yhdysvaltojen vankeudessa pidettävää tiikeriteollisuutta on arvosteltu eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista ja siitä, että se haittaa luonnonvaraisten tiikerien suojelua. On myös esitetty huoli siitä, että Yhdysvaltojen vankeudessa pidetty tiikerikanta voi tarjota hankintalähteen laittomalle luonnonvaraisen eläimistön kaupalle, koska se on huonosti säännelty.
Miten tiikerikauppaa ja -omistusta säännellään Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa on lukuisia lakeja ja toimintalinjoja, jotka sääntelevät tiikerien kaltaisten uhanalaisten lajien myyntiä, omistusta ja suojelua. Näiden säädösten tarkoituksena on rajoittaa uhanalaisten lajien laitonta kauppaa, edistää luonnonvaraisten tiikereiden suojelua ja varmistaa vankeudessa pidettyjen tiikereiden hyvinvointi. Lainsäädännön porsaanreiät ja täytäntöönpanon valvonnan puute merkitsevät kuitenkin sitä, että tiikerien kasvatus vankeudessa ja tiikerin osien kauppa on Yhdysvalloissa edelleen erittäin tuottoisaa.
- Lacey Act – Vuonna 1900 voimaan tullut laki oli ensimmäinen laki, joka asetti suuntaviivat villieläinten ottamiselle (häirintä, hallussapito tai metsästys) ja myynnille Yhdysvalloissa. Laki kieltää osavaltion tai liittovaltion lailla rajoitetulla tavalla pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten tuonnin, viennin, myynnin, kuljetuksen ja hallussapidon. Kyseessä oli ensimmäinen laatuaan liittovaltion sääntely, joka luotiin salametsästyksen vähentämiseksi ja luonnonvaraisten eläinten populaatioiden suojelemiseksi.
- Endangered Species Act (ESA) – Vuonna 1973 säädetty ESA teki laittomaksi minkään laissa luetellun eläimen ottamisen sinänsä tai kyseisten kasvien tai eläinten kauppaamisen osavaltioiden tai valtioiden rajojen yli ilman lupaa. Tiikerit ovat olleet uhanalaisten lajien luettelossa vuodesta 1973 lähtien, eikä niillä saa käydä kauppaa ilman lupaa vankeudessa pidettäviin luonnonvaraisiin eläimiin. Vuonna 1998 United States Fish and Wildlife Service (USFWS) kuitenkin rajoitti vankeudessa pidettävien luonnonvaraisten eläinten rekisteröinnin lajin tai alalajin puhdasrotuisiin yksilöihin. Tämä tarkoitti, että hybriditiikerit eivät kuuluneet ESA:n piiriin, ja niillä voitiin käydä kauppaa noudattamatta lain ohjeita. Tämä kannusti hybriditiikereiden massakasvatukseen ja helpotti vankeudessa kasvatettujen tiikereiden pääsyä laittomaan villieläinkauppaan. Vuonna 2016 USFWS muutti kantaansa hybrideihin ja totesi, että kaikki uhanalaisen lajin versiot kuuluvat ESA:n sääntöjen piiriin. Tämä vuoden 2016 päätös edellyttää myös, että tiikerien myyntiin osavaltioiden rajojen yli tarvitaan lupa, jossa osoitetaan, miten kauppa hyödyttää tiikerien suojelua.
- Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora, CITES-sopimus) – Tämä kansainvälinen sopimus laadittiin vuonna 1975, jotta voidaan säännellä uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa ja rajoittaa kaupankäyntiä kestävälle tasolle. Tiikerit on lueteltu CITES-sopimuksen liitteessä I, jossa tunnustetaan, että tämä laji on uhanalainen, ja kaupallinen kansainvälinen kauppa on kielletty, ellei kauppias pysty osoittamaan ”poikkeuksellisia olosuhteita”. Näitä kansainvälisen kaupan rajoituksia on kuitenkin usein erittäin vaikea valvoa, erityisesti sosiaalisen median markkinapaikkojen aikakaudella, ja sakot ovat tehottomia laittoman kaupan hillitsemiseksi.
- Sarvikuonojen ja tiikereiden suojelulaki (Rhinoceros and Tiger Conservation Act) – Vuonna 1994 voimaan tulleella lailla perustettiin rahasto elinympäristöjen suojelua, tutkimusta, koulutusta ja salametsästyksen vastaista toimintaa varten molemmille lajiryhmille. Sillä myös kiellettiin ihmisravinnoksi tarkoitettujen sarvikuonon ja tiikerin osien kauppa. Tämä asetus oli myönteinen edistysaskel tiikereiden suojelemiseksi luonnossa.
- Eläinten hyvinvointilaki – Vuonna 1966 säädettiin tämä asetus, jolla asetettiin suuntaviivat kaikenlaisten vankeudessa pidettävien eläinten hoidon vähimmäisvaatimuksille. Se edellyttää myös lisenssiä tai lupaa kaikilta, jotka käyttävät muita kuin Yhdysvalloissa alkuperäisiä eläimiä kaupallisiin toimintoihin, kuten kauppaan, kasvatukseen tai näyttelyyn (toimintoja, kuten villieläinturismi ja pentujen lemmikkieläinten hoito). Nämä luvat on kuitenkin suhteellisen helppo saada (joissakin osavaltioissa niitä ei vaadita lainkaan), ja eläinten hyvinvointilain hoitostandardien ja lupien noudattamisen valvonta laski 92 prosenttia vuosina 2016-2018. Tämä täytäntöönpanon ja valvonnan puute on merkittävä syy siihen, että emme tiedä, kuinka monta vankeudessa pidettyä tiikeriä Yhdysvalloissa on. Isojen kissojen (kuten tiikerien) osalta lakia muutettiin hiljattain siten, että yleisökontakti tiikerinpentujen kanssa rajoitettiin 8-12 viikon ikään. Tämä auttaa varmistamaan, että pennut pysyvät emonsa kanssa vieroitukseen asti, vähentää näiden pentujen kannattavuutta ja tekee vankeudessa kasvattamisesta vähemmän kannattavaa.
- Captive Wildlife Safety Act – Vuonna 2003 Yhdysvaltain hallitus teki laittomaksi suurten kissojen kuljettamisen muusta kuin Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) lisenssillä varustetusta laitoksesta toiseen ei-lisensoituun laitokseen. Tällä politiikalla pyrittiin rajoittamaan lemmikkeinä pidettävien suurten kissojen kuljetuksia. Laki ei kuitenkaan sääntele kuljetuksia osavaltioiden sisällä. Osavaltiokohtaisten politiikkojen erot ja USDA:n lupien valvonnan puute tekevät tästä lainsäädännöstä jokseenkin tehottoman.
Miksi laillinen tiikerikauppa voi olla haitallista luonnonvaraisille tiikereille
Tiikereiden vankeudessa pitämistä ja kasvattamista Yhdysvalloissa koskevien säännösten tarkoituksena on rajoittaa uhanalaisten lajien laitonta pyyntiä ja kauppaa sekä edistää tiikereiden suojelua luonnossa. Näillä laeilla ja toimintalinjoilla ei kuitenkaan saavuteta näitä tavoitteita, koska lainvalvonta on puutteellista, laissa on porsaanreikiä ja osavaltioiden ja liittovaltion hallitusten välillä on ristiriitaisia toimintalinjoja. Sallimalla tiikerien laillisen kaupan ja näyttelytoiminnan Yhdysvalloissa hallitus antaa ristiriitaisia viestejä suojelun painopisteistä. Esimerkiksi yleisön vuorovaikutus vankeudessa elävien eksoottisten lajien kanssa Yhdysvalloissa voi edistää haitallista luontomatkailua muualla, ja laillisesti kasvatetut vankeudessa elävät tiikerit voivat valua laittomaan luontokauppaan valvonnan puutteen ja tuntemattoman vankeudessa elävän tiikerikannan koon vuoksi. Tämä tiikerin osien tarjonta voi lisätä laittomasti myytävien tiikerin osien kysyntää ja johtaa luonnonvaraisten tiikerien salametsästyksen lisääntymiseen.
Mitä voimme tehdä tiikerien suojelun edistämiseksi
Oletpa eksoottisten eläinten lemmikkieläiminä pitämisen kannattaja tai et, useimmat meistä ovat samaa mieltä siitä, että on tärkeää säilyttää tiikerit niiden luonnollisessa elinympäristössä. Tämän tavoitteen saavuttamiseen ei ehkä ole suoraviivaista menetelmää, mutta on olemassa useita poliittisia vaihtoehtoja, jotka voivat edistää luonnonvaraisten tiikerien suojelua, kuten:
- Säännösten keskitetympi valvonta ja täytäntöönpano Yhdysvalloissa ja ulkomailla
- Tehokkaampien täytäntöönpanomenetelmien käyttö laittoman luonnonvaraisten eläinten ja kasvien salakuljetuksen pysäyttämisessä (esim. keinotekoisen älykkyyden käyttäminen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien salakuljetuksen kriisipesäkkeiden tunnistamisessa).
- Julkisia valistustoimia, kuten käyttäytymismuutosviestintää, jonka tarkoituksena on vähentää kuluttajien motivaatiota ostaa laittomia tiikerituotteita.
- Kannustetaan elinympäristöjen ja luonnonvaraisten tiikereiden suojelua järjestöjen kautta, jotka edistävät luonnonsuojelua ja pyrkivät ratkaisemaan ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten välisiä konflikteja.
- Rajoitetaan suurten kissojen omistusoikeudet ja niiden kauppa Yhdysvalloissa akkreditoituihin laitoksiin, jotka työskentelevät tiikereiden suojelun edistämiseksi luonnossa.
Kuvaus: Bengalintiikeri uimassa eläintarhan aitauksessa. Image courtesy of Wallpaperflare.com
Abbot, B ja GC van Kooten. 2011. Voiko villieläinten kesyttäminen johtaa suojeluun? Tiikerikasvatuksen talous Kiinassa. Ecological Economics 70:721-728.
Challender DWS, SR Harrop ja DC MacMillan. 2015. Towards informed and multi-faceted wildlife trade interventions. Global Ecology and Conservation. 3:129-148.
Goodrich J, A Lynam, D Miquelle, H Wibisono, K Kawanishi, A Pattanavibool, S Htun, T Tempa, J Karki, Y Jhala ja U Karanth. 2015. Panthera tigris. The IUCN Red List of Threatened Species 2015: e.T15955A50659951.
Guynup S. 2019. ”Yhdysvalloissa vankeudessa olevia tiikereitä on enemmän kuin luonnossa olevia. Se on ongelma.” National Geographic.
Liu Y, X Sun, C Driscoll, DG Miquelle, X Xu, P Martelli, O Uphyrkina, JLD Smith, SJ O’Brien ja S Luo. 2018. Genominlaajuinen evoluutioanalyysi maailman tiikereiden luonnonhistoriasta ja sopeutumisesta. Current Biology. 28:3840-2849.
Patel NG, C Rorres, DO Joly, JS Brownstein, R Boston, MZ Levy ja G Smith. 2015. Kvantitatiiviset menetelmät laittoman villieläinten kauppaverkoston keskeisten solmupisteiden tunnistamiseksi. Proceedings of the National Academy of Sciences. 112:7948-7953.
”U.S. efforts to regulate tiger trade”. 2011. United States Fish and Wildlife Service (USFWS).
Williamson DF ja LA Henry. 2008. Paperitiikerit? Yhdysvaltojen vankeudessa elävän tiikeripopulaation rooli tiikerin osien kaupassa. Traffic North America.