Hominidien kallokapasiteetin muutoksen kulkua ajassa kuvataan ajanjaksolta 3200-15 ky B P. Sekä varianssianalyysi että regressiokäyrien sovittaminen 144 yksilön otokselle viittaavat tasaiseen asteittaiseen muutokseen kasvavalla nopeudella. Jäännösvarianssit empiiristen ja teoreettisten regressiosuorien ympärillä ovat pienempiä kuin modernin H sapiensin lajinsisäinen kokonaisvarianssi, mikä on osoitus sopivuuden hyvyydestä. Evoluutioprosessin asteittaisen luonteen oletetaan johtuvan tyypillisen darwinistisen suuntavalinnan mekanismin toiminnasta. Valintanopeus itsessään kasvaa hominidien evoluution itseään vahvistavan luonteen seurauksena, joka johtuu biokulttuurisen kompleksin kehittyvien osien välisestä positiivisesta palautteesta. Näin ollen teoreettinen regressio on kaksin verroin eksponentiaalinen: kallon kapasiteetin eksponentiaalinen kasvu ajan myötä nopeudella, joka itse kasvaa eksponentiaalisesti. Koska muutos on asteittainen ja vaihtelu regressiosuoran ympärillä ei ylitä yhden lajin sisällä havaittua vaihtelua kallokapasiteetin näkökulmasta hominidien evoluutiota voidaan kuvata jatkuvana sarjana huonosti toisistaan erillään olevia aikalajeja.