Kyselytutkimuksen tiedonkeruumenetelmät

author
3 minutes, 29 seconds Read

Kysely tarkoittaa ’kattavaa tarkastelua’. Kyselytutkimusmenetelmiä on lukuisia, kuten henkilökohtaiset ja puhelinhaastattelut sekä postitse ja verkossa lähetettävät kyselylomakkeet.

Henkilökohtaiset haastattelut

Henkilökohtainen tiedonhankinta voi olla henkilökohtaisin lähestymistapa ja tehokkain tapa saada vastaajalta luottamusta ja yhteistyötä. On helpompi reagoida hämmentyneisiin ilmeisiin, vastata kysymyksiin, pyytää selvennyksiä tai ohjata vastauksia uudelleen. Kasvokkain tapahtuva kontakti on erityisen hyödyllinen, kun halutaan havaita vastaajan epämukavuus keskusteltaessa arkaluonteisista asioista tai yrityksistä vastata sosiaalisesti toivotulla tavalla.

Henkilökohtainen haastattelu on yleensä kalliimpi kuin mikään muu tiedonkeruumenetelmä. Haastattelijat on koulutettava ja lennätettävä maantieteellisille alueille tai löydettävä ja koulutettava tutkimusalueelta. Saattaa olla epärealistista lähettää haastattelijoita alueille, joilla on tiheä asutus tai korkea rikollisuus, mikä voi johtaa siihen, että tärkeä väestöryhmä jää tutkimuksen ulkopuolelle.

Puhelinhaastattelut

Puhelinhaastattelut ovat edullisempia kuin henkilökohtaiset haastattelut, ja ne voivat olla määristä riippuen enemmän tai vähemmän kalliita kuin postitus. Joidenkin ihmisten tavoittaminen on helpompaa puhelimitse. Kaikilla ei kuitenkaan ole puhelinta.

Puhelinhaastatteluihin tarvitaan vähemmän haastattelijoita kuin henkilökohtaisiin haastatteluihin; jos haastattelijat soittavat samasta paikasta, he voivat selventää kysymyksiä keskenään, mikä takaa suuremman standardoinnin ja luotettavuuden.

Suhteen ja luottamuksen luominen puhelimitse on vaikeaa. Vastaajat säilyttävät puhelimitse eriasteisen anonymiteetin riippuen siitä, miten puhelinnumerot saadaan. Puhelinmyyntipuheluja on yhä vaikeampi erottaa vilpittömässä mielessä toimivasta kyselytutkimuksen tekijästä. Tämä sekä lisääntyvät identiteettivarkaudet ovat saaneet suuren yleisön suhtautumaan epäilevämmin tietojen jakamiseen kenellekään mistä tahansa syystä puhelimitse.

Postitse lähetettävät kyselylomakkeet

Paperikyselyillä voidaan tavoittaa enemmän ihmisiä kuin millään muulla menetelmällä, vaikka ajantasaisten postituslistojen hankkiminen voi olla hankalaa ja postimaksut kalliita.

Postitse lähetettävillä kyselylomakkeilla annetaan ihmiselle aikaa miettiä vastauksiaan ja käyttää resurssejaan kotonaan tai työssään, kun hän vastaa. Ei tietenkään ole mahdollisuutta esittää tarkentavia kysymyksiä tai selventää tietoja.

Lumisateen, sateen tai lumen vuoksi posti voi viivästyä tai kadota. Kun postitse lähetetty kyselylomake saapuu, se saatetaan hävittää roskapostin mukana; postitse lähetetyt kyselylomakkeet ovat vähemmän henkilökohtaisia kuin mikään muu tutkimusmenetelmä.

Online-kyselylomakkeet

Online-kyselylomakkeiden käyttö on hyvin suosittua. Verkkokyselyt ovat edullisin tapa tavoittaa suurin määrä ihmisiä – maailmanlaajuisesti. Vaikka kaikilla ei ole tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta, tietokoneita on saatavilla yleisissä kirjastoissa ja yhteisötoimistoissa.

Online-kyselylomakkeet saattavat näyttää helpoilta laatia, mutta itse asiassa ne ovat yhtä vaikeita toteuttaa hyvin kuin postitetut kyselylomakkeet. Sähköpostikutsut, muistutukset ja itse kyselyt on suunniteltava niin, että ne ”reagoivat” riippumatta siitä, minkälaista laitetta vastaaja käyttää kyselyyn vastaamiseen, ja tekstin kokoa ja grafiikkaa on säädettävä niin, että ne ovat helposti luettavissa. Kun verkkokyselylomakkeet on kerran suunniteltu, niitä voidaan helposti säilyttää ja käyttää vuodesta toiseen, ja niitä voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Vastausprosentit ovat korkeammat verkkokyselyissä kuin postitetuissa kyselylomakkeissa tai henkilökohtaisissa haastatteluissa – ensimmäisten päivien aikana. Myöhemmin vastausprosentti laskee vastaamaan samaa matalaa tasoa kuin postitse lähetettyjen kyselylomakkeiden vastausprosentti. Koska sähköpostiosoitteet ovat yksilöllisiä tunnisteita, verkkokyselyiden tarjoajilla on oltava strategia anonymiteetin ja luottamuksellisuuden takaamiseksi. Jos jompaakumpaa loukataan tai se koetaan loukatuksi, tietojen laatu voi kärsiä.

Vastausaika on tietysti nopea! Vastuuhenkilöt voivat seurata vastaajia, vastaamattomia ja tuloksia koko tiedonkeruun ajan. Sähköpostikutsut ja muistutukset lähetetään nopeasti ja edullisesti. Vastaajat voivat aloittaa vastaamisen, pysähtyä, tallentaa vastauksensa ja täydentää ne myöhemmin. Tutkimukset osoittavat, että verkkokyselyihin vastanneet vastaavat kysymyksiin rehellisemmin kuin muilla tiedonkeruumenetelmillä.

Postilaatikkomme ovat täynnä, roskapostikansiomme ovat täynnä. Verkkokyselyn kutsu jää helposti huomaamatta, joten sähköpostikutsut, sähköpostimuistutukset, kyselylomakkeen ulkoasu ja muotoilu ovat kaikki tärkeitä tekijöitä vastausprosentin kasvattamisessa.

On myös tärkeää varmistaa, ettei sallita moninkertaisia vastauksia, jotka saattavat vääristää tuloksia. Tekniset ongelmat voivat syödä henkilökunnan aikaa kuin harva muu, joten on mukavaa työskennellä verkkokyselytoimittajan kanssa, joka hoitaa kaikki laitteisto- ja ohjelmisto-ongelmat puolestasi.

Harkittavia tiedonkeruumenetelmiä on monia. Valitsemasi menetelmä riippuu suoritettavan tutkimuksen tyypistä, pätevien tietojen saamiseksi tarvittavasta vastausprosentista, kustannuksista ja useista muista tekijöistä. Keskustele NBRI:n asiantuntijan kanssa, joka voi auttaa sinua päättämään, mikä on paras vaihtoehto. Ota nyt yhteyttä numeroon 800-756-6168.

Terrie Nolinske, Ph.D.
Tutkimusavustaja
National Business Research Institute

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.