Mikä on viikatemies?

Viikatemies on kuoleman personifikaatio, ja tämän kuvaston historia ulottuu vuosisatojen taakse. Vaikka kuva on hieman muuttunut vuosisatojen saatossa, viikatemies esitetään lähes aina suuressa mustassa viitassa, luurankomaiset kasvot ja kädet, hehkuvat silmät ja viikatemies – pitkä keppi, jonka kärjessä on kaareva terä.

Kuvittele käveleväsi pimeää maantietä pitkin sumun vyöryessä, ja juuri ja juuri näköpiirin ulkopuolella on varjoinen, viitan peittämä hahmo, joka näyttää pitelevän jotakin kädessään… kävelykeppiä kenties, tai kenties…. viikatetta? Siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä, ellet ole jo kääntynyt ja juossut huutaen karkuun. Nipistä itseäsi heräämään, jos pystyt, sillä tuo pahaenteinen hahmo kaukaisuudessa kuulostaa hyvin paljon viikatemieheltä.

Tämä nimi saattaa aiheuttaa väristyksen selkäpiitäsi pitkin, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Mikä on viikatemiehen merkitys, ja mistä se on peräisin?

Mistä viikatemies on peräisin?

Vaikka kuoleman personifikaatio juontaa juurensa tuhansia vuosia taaksepäin, muinaiseen Egyptiin, norjalaiseen mytologiaan ja vielä kauemmas, varsinainen kuva viikatemiehestä juontaa juurensa eräästä ihmiskunnan historian synkimmästä ajanjaksosta, mustasta kuolemasta. Rutto runteli maailmaa 1300-luvulla ja tappoi ainakin 25 miljoonaa ihmistä, vaikka joidenkin arvioiden mukaan jopa 75 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan tämä rutto hävitti 30-60 prosenttia Euroopan väestöstä, ja se vähensi maailman väestöä vähintään 10 prosenttia.

Tänä kauheana historian aikana kuolema oli kaikkialla, ja kaupunkien keskustoissa oli pinottuja ja luurankomaisia ruumiskasoja kuin jostain kauhuelokuvasta. 1400-luvun aikana kaikkialla maailmassa esiintyi monia pieniä ruttopurkauksia ja ruttoepidemioita, mikä johti lähes jatkuvaan kuolemanpelkoon. Ihmiset tunsivat Kuoleman kirjaimellisesti kävelevän heidän keskuudessaan, joten Kuoleman personifikaatio oli väistämätön.

(Photo Credit : )

Vaikkakin kuva on hieman muuttunut vuosisatojen saatossa, viikatemies esitetään lähes aina suuressa mustassa viitassa, luurankomaiset kasvot ja kädet, hehkuvat silmät ja viikatemies – pitkä keppi, jossa on yläpäässä kaareva terä. Tämän ikonisen asun jokainen osa merkitsee jotakin, ja siitä on vuosien varrella tullut symboli eri asioille. Mustan viitan ansiosta Kuolema voi esimerkiksi piiloutua varjoihin ja uhkailla ihmisiä heidän näkymättömissään. Luurankomaiset kädet ja kasvot sekä hehkuvat punaiset silmät viittaavat siihen, että tämä hirviö ei ole vain käynyt helvetin tulisissa syvyyksissä, vaan on palannut viemään muita mukanaan.

Aikoinaan Kuolema näytetään myös pitelemässä tiimalasia ja odottamassa, että hiekanjyvät loppuvat ihmisen elämästä, ennen kuin hän laskeutuu alas terällään sammuttaakseen tämän elämän.

Tuo terä – viikatemiekka – on kenties kuvan ikonisinta osaa. Viikatemiekka on itse asiassa maataloustyökalu, jota käytetään viljan sadonkorjuuseen leikkaamalla suuria kaistaleita yhdellä terän heilautuksella. Vastaavasti, kun Kuolema kulkee elävien keskellä – kuten Mustassa Kuolemassa – hän samalla tavalla leikkaa ihmiselämää yhtä helposti kuin vehnää.

Kokonaisuutena viikatemies on kauhua herättävä kuva, josta on tullut äärimmäisen tunnistettava nykyajan popkulttuurissa. Viikatemiehestä on lukemattomia viittauksia musiikissa ja elokuvissa sekä satiirisia tai luovia otteita tästä hahmosta muun muassa elokuvissa Scream, Bill and Ted’s Bogus Journey ja Hellboy II: Kultainen armeija.

Miksi viikatemies jatkuu?

Vaikka jotkut uskovat, että hölmön taikauskon ja taikuuden aikakausi on jo ohi, niin silti moni roikkuu kiinni vanhoissa perinteissä ja uskomuksissa. Kun ihmiset eivät ymmärrä jotakin tai pelkäävät sitä, heillä on taipumus luoda helpommin hallittavia ja konkreettisempia selityksiä.

Kun Kuolema on ihmisen muotoinen, se inhimillistää yhden ihmiskunnan abstraktimmista käsitteistä. Samalla tavalla kuin alkukantaiset ihmiset loivat tarinoita, jotka personoivat kuun, ukkosmyrskyt, meteorisateet, auringonpimennykset ja kaikki muut luonnonilmiöt, kehittyneemmät kulttuurit säilyttävät edelleen tiettyjä perinteitä, jotka suojaavat heitä kuoleman pelolta.

Viikatemies esiintyy jopa uskonnollisissa teksteissä 1300-, 1400- ja 1500-luvuilta, mikä antaa mielikuvalle uskottavuutta tai ainakin vahvistaa sen suosiota. Järjestäytynyt uskonto kukoisti vuosisatojen ajan ihmisten peloista, kertomalla demoneista ja noidista ja manauksista ja monista muista synkistä, okkulttisista aiheista. Ei ole mikään yllätys, että kuva viikatemiehestä – kuoleman fyysisestä representaatiosta – sotkeutui lopulta uskonnollisiin järjestöihin.

Tänä päivänä kuva viikatemiehestä ei herätä useimmissa ihmisissä enää samanlaista pelkoa, sillä se on juurtunut kulttuuriseen kollektiiviin. Se on kuitenkin edelleen yleinen trooppi, jonka avulla meitä viihdytetään tai jota ihmiset voivat käyttää ilmaisemaan jotakin osaa persoonallisuudestaan.

Viikatemiehen todella karmeat juuret juontavat 1300-luvun mustaan surmaan, mutta kuolema on aina kiehtonut ja pelottanut ihmisiä. Egyptin sakaalipäisestä Anubiksesta, kuolemanjumalasta, viikatemieheen ja mitä ikinä seuraavaksi tuleekaan, ihmiset löytävät aina tapoja vuodattaa pelkoaan ja ahdistustaan kuolemaa kohtaan.

Kuolema on suuri yhteiskunnallinen tasoittaja, minkä vuoksi kaikki pelästyisivät nähdessään kaukaisuudessa viittoja kädessään hitaasti lähestyvän hahmon, jolla on kädessään viikatemiekka ja joka laskee alaspäin noita viimeisiä hiekanjyviä!