I. Thinking About Your Literature Review
Kirjallisuuskatsauksen rakenteen tulisi sisältää seuraavat asiat:
Kunkin teoksen kriittisessä arvioinnissa tulisi ottaa huomioon:
- Todennäköisyys — mikä on kirjoittajan pätevyys? Tuetaanko kirjoittajan väitteitä todistusaineistolla?
- Metodologia — olivatko aineiston tunnistamiseen, keräämiseen ja analysointiin käytetyt tekniikat sopivia tutkimusongelman käsittelyyn? Oliko otoksen koko sopiva? Tulkittiinko ja raportoitiinko tulokset tehokkaasti?
- Objektiivisuus — onko kirjoittajan näkökulma tasapuolinen vai ennakkoluuloton? Otetaanko huomioon vastakkaiset tiedot vai jätetäänkö tietyt asiaankuuluvat tiedot huomiotta kirjoittajan näkemyksen todistamiseksi?
- Vakuuttavuus — mitkä kirjoittajan teeseistä ovat kaikkein vakuuttavimpia ja mitkä vähiten vakuuttavia?
- Arvonäkökulma — ovatko kirjoittajan väitteet ja johtopäätökset vakuuttavia? Edistääkö teos loppujen lopuksi merkittävällä tavalla aiheen ymmärtämistä?
II. Kirjallisuuskatsauksen kehittäminen
Neljä vaihetta
1. Ongelman muotoilu — mitä aihetta tai alaa tutkitaan ja mitkä ovat sen osatekijät?
2. Kirjallisuushaku — tutkittavaan aiheeseen liittyvän aineiston löytäminen.
3. Aineiston arviointi — sen määrittäminen, mikä kirjallisuus edistää merkittävästi aiheen ymmärtämistä.
4. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen. Analyysi ja tulkinta — asiaankuuluvan kirjallisuuden havainnoista ja johtopäätöksistä keskusteleminen.
Harkitse seuraavia asioita ennen kirjallisuuskatsauksen kirjoittamista:
Valmistele
Jos toimeksiannossa ei ole kovin tarkkaan määritelty, missä muodossa kirjallisuuskatsauksen tulisi olla, pyydä selvennystä professoriltasi esittämällä seuraavat kysymykset:
1. Kuinka monta lähdettä minun tulisi suunnilleen sisällyttää kirjallisuuskatsaukseen?
2. Minkä tyyppisiä lähteitä minun tulisi tarkastella (kirjoja, lehtiartikkeleita, verkkosivuja; tieteellisiä vs. populaarilähteitä)?
3. Pitäisikö minun tehdä yhteenveto, synteesi tai kritisoida lähteitä keskustelemalla jostakin yhteisestä teemasta tai kysymyksestä?
4. Pitäisikö minun arvioida lähteitä?
5. Pitäisikö minun antaa väliotsikoita ja muita taustatietoja, kuten määritelmiä ja/tai historiaa?
Mallien etsiminen
Käytä kirjallisuuskatsausta tarkastellaksesi, miten oman tieteenalasi tai kiinnostuksen kohteena olevan alan kirjoittajat ovat laatineet kirjallisuuskatsausosionsa. Lue niitä saadaksesi käsityksen siitä, millaisia teemoja haluat ehkä etsiä omassa tutkimuksessasi tai löytää tapoja organisoida lopullinen katsauksesi. Jo lukemiesi lähteiden kirjallisuusluettelo tai viiteosio ovat myös erinomaisia lähtökohtia omaan tutkimukseesi.
Karsia aihetta
Mitä suppeampi aiheesi on, sitä helpompi on rajoittaa niiden lähteiden määrää, joita sinun on luettava saadaksesi hyvän katsauksen asiaankuuluviin lähteisiin. Professori ei luultavasti odota sinun lukevan kaikkea, mitä aiheesta on saatavilla, mutta teet työstäsi helpompaa, jos ensin rajaat tutkimusongelman laajuuden. Hyvä strategia on aloittaa etsimällä USC:n kirjastoluettelosta aihetta käsitteleviä kirjoja ja tarkistaa sisällysluettelosta luvut, joissa keskitytään tiettyihin kysymyksiin. Voit myös tarkastella kirjojen hakemistoja löytääksesi viitteitä erityiskysymyksiin, joihin voit keskittyä tutkimuksessasi. Esimerkiksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktin historiaa kartoittavassa kirjassa voi olla luku, jossa käsitellään Egyptin roolia konfliktin sovittelussa, tai etsi hakemistosta sivuja, joilla Egypti mainitaan tekstissä.
Harkitse, ovatko lähteesi ajankohtaisia
Joidenkin tieteenalojen kohdalla edellytetään, että käytät mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Tämä pätee erityisesti lääketieteen ja luonnontieteiden tieteenaloilla, joilla tehdyt tutkimukset vanhenevat hyvin nopeasti, kun uusia löytöjä tehdään. Kun kirjoitat katsausta yhteiskuntatieteiden alalla, saattaa kuitenkin olla tarpeen perehtyä kirjallisuuden historiaan. Toisin sanoen tutkimusongelman kokonaisvaltainen ymmärtäminen edellyttää, että tarkastelet tietoisesti, miten tieto ja näkökulmat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tutustu muihin alan nykyisiin bibliografioihin tai kirjallisuuskatsauksiin saadaksesi käsityksen siitä, mitä tieteenalaltasi odotetaan. Voit myös käyttää tätä menetelmää tutkiaksesi, mitä tutkijat pitävät ”kuumana aiheena” ja mitä ei.
III. Tapoja järjestää kirjallisuuskatsauksesi
Tapahtumien kronologia
Jos katsauksesi noudattaa kronologista menetelmää, voit kirjoittaa aineistoista sen mukaan, milloin ne on julkaistu. Tätä lähestymistapaa tulisi noudattaa vain, jos voidaan tunnistaa selkeä aiempaan tutkimukseen pohjautuva tutkimussuuntaus ja jos nämä suuntaukset noudattavat selkeää kronologista kehitysjärjestystä. Esimerkiksi kirjallisuuskatsaus, jossa keskitytään jatkotutkimukseen Saksan taloudellisen vallan noususta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Julkaisujärjestys
Järjestä lähteesi julkaisukronologian mukaan vain, jos järjestys osoittaa tärkeämmän suuntauksen. Voit esimerkiksi tilata kirjallisuuskatsauksen ruskeiden peltojen ympäristötutkimuksista, jos eteneminen paljastaa esimerkiksi muutoksen tutkimuksia kirjoittaneiden ja/tai suorittaneiden tutkijoiden maaperänkeruukäytännöissä.
teemoittain
Teemoittain
Teemoittain järjestetyt kirjallisuuskatsaukset järjestetään jonkin aiheen tai kysymyksen ympärille, ei niinkään ajallisen etenemisen mukaan. Ajallinen eteneminen voi kuitenkin olla tärkeä tekijä temaattisessa katsauksessa. Esimerkiksi katsauksessa Internetin vaikutuksesta Yhdysvaltain presidentinvaalipolitiikkaan voitaisiin keskittyä poliittisen verkkosatiirin kehitykseen. Vaikka tutkimuksessa keskitytään yhteen aiheeseen, eli Internetin vaikutukseen Yhdysvaltain presidentinvaalipolitiikkaan, se järjestetään silti kronologisesti, mikä heijastaa median teknologista kehitystä. Ainoa ero ”kronologisen” ja ”temaattisen” lähestymistavan välillä on se, mitä korostetaan eniten: Internetin roolia presidentinvaalipolitiikassa. Huomattakoon kuitenkin, että aidommilla temaattisilla katsauksilla on taipumus irrottautua kronologisesta järjestyksestä. Näin järjestetyssä katsauksessa siirryttäisiin kunkin jakson sisällä aikajaksojen välillä sen mukaan, mitä asiaa käsitellään.
Metodologinen
Metodologisessa lähestymistavassa keskitytään tutkijan käyttämiin menetelmiin. Internet amerikkalaisessa presidenttipolitiikassa -hankkeessa yksi metodologinen lähestymistapa olisi tarkastella kulttuurieroja amerikkalaisten presidenttien esittämisessä amerikkalaisilla, brittiläisillä ja ranskalaisilla verkkosivustoilla. Tai tarkastelussa voitaisiin keskittyä Internetin varainhankinnan vaikutukseen tiettyyn poliittiseen puolueeseen. Metodologinen laajuus vaikuttaa joko siihen, minkä tyyppisiä asiakirjoja katsauksessa käsitellään tai miten näitä asiakirjoja käsitellään.
Kirjallisuuskatsauksen muut osiot
Kun olet päättänyt kirjallisuuskatsauksen organisointitavan, työhön sisällytettävät osiot pitäisi olla helppo selvittää, koska ne johtuvat organisointistrategiastasi. Toisin sanoen kronologisessa katsauksessa olisi alajaksoja kutakin elintärkeää ajanjaksoa varten; temaattisessa katsauksessa olisi alajaksoja, jotka perustuisivat aiheeseen tai ongelmaan liittyviin tekijöihin. Joskus saatat kuitenkin joutua lisäämään ylimääräisiä osioita, jotka ovat tutkimuksen kannalta välttämättömiä, mutta jotka eivät sovi rungon organisointistrategiaan. Se, mitä muita osioita sisällytät runkoon, on sinun päätettävissäsi, mutta sisällytä vain se, mikä on välttämätöntä, jotta lukija pystyy paikantamaan tutkimuksesi laajempaan tieteelliseen viitekehykseen.
Tässä on esimerkkejä muista osioista, jotka saatat joutua sisällyttämään riippuen siitä, minkä tyyppisen katsauksen kirjoitat:
- Nykytilanne: Tietoa, joka on tarpeen kirjallisuuskatsauksen aiheen tai fokuksen ymmärtämiseksi.
- Historia: alan, kirjallisuuden tai ajatuksen kronologinen eteneminen, joka on tarpeen kirjallisuuskatsauksen ymmärtämiseksi, jos kirjallisuuskatsauksen runko ei ole jo kronologiaa.
- Valintamenetelmät: kriteerit, joita käytit kirjallisuuskatsauksen lähteiden valitsemiseen (ja mahdollisesti poissulkemiseen). Voit esimerkiksi selittää, että kirjallisuuskatsauksesi sisältää vain vertaisarvioituja artikkeleita ja lehtiä.
- Standardit: tapa, jolla esität tietosi.
- Kysymyksiä jatkotutkimusta varten: Mitä alan kysymyksiä katsaus on herättänyt? Miten aiot jatkaa tutkimustasi katsauksen tuloksena?
IV. Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen
Kun olet päättänyt, miten kirjallisuuskatsauksesi järjestetään, olet valmis kirjoittamaan kunkin osion. Kun kirjoitat kirjallisuuskatsausta, pidä mielessä nämä asiat.
Käytä todisteita
Kirjallisuuskatsauksen osio on tässä mielessä samanlainen kuin mikä tahansa muu akateeminen tutkimustyö. Tulkintasi käytettävissä olevista lähteistä on tuettava todisteilla, jotka osoittavat, että sanomasi on pätevä.
Ole valikoiva
Valitse kustakin lähteestä vain tärkeimmät kohdat, jotka korostat katsauksessa. Mainitsemiesi tietojen tyypin tulisi liittyä suoraan tutkimusongelmaan, olipa se sitten temaattista, metodologista tai kronologista. Aiheeseen liittyvät kohdat, jotka tarjoavat lisätietoa, mutta jotka eivät ole tutkimusongelman ymmärtämisen kannalta keskeisiä, voidaan sisällyttää jatkolukemistoluetteloon.
Käytä sitaatteja säästeliäästi
Joitakin lyhyitä sitaatteja voi käyttää, jos haluat korostaa jotakin seikkaa tai jos kirjoittajan toteamusta ei voi helposti parafratisoida. Joskus saatat joutua lainaamaan tiettyä terminologiaa, jonka kirjoittaja on keksinyt, joka ei ole yleisesti tiedossa tai joka on otettu suoraan tutkimuksesta. Älä käytä laajoja lainauksia korvaamaan omaa yhteenvetoa ja tulkintaa kirjallisuudesta.
Yhteenveto ja synteesi
Muista tehdä yhteenveto ja synteesi lähteistäsi kussakin temaattisessa kappaleessa sekä koko katsauksessa. Kertaa tutkimustuloksen tärkeät piirteet, mutta syntetisoi se sitten muotoilemalla tutkimuksen merkitys uudelleen ja suhteuttamalla se omaan työhösi.
Säilytä oma äänesi
Kun kirjallisuuskatsauksessa esitellään toisten ajatuksia, sinun äänesi tulisi pysyä etualalla. Sisällytä esimerkiksi viittaukset muihin lähteisiin siihen, mitä kirjoitat, mutta säilytä oma äänesi aloittamalla ja lopettamalla kappale omilla ajatuksillasi ja sanamuodoillasi.
Käyttäydy varovasti parafratisoidessasi
Kun parafratisoit muuta kuin omaa lähdettäsi, varmista, että esität kirjoittajan tiedot tai mielipiteet täsmällisesti ja omin sanoin. Jopa silloin, kun parafratisoit kirjailijan teosta, sinun on silti esitettävä viittaus kyseiseen teokseen.
V. Yleiset virheet, joita kannattaa välttää
Nämä ovat yleisimpiä virheitä, joita tehdään yhteiskuntatieteellistä tutkimuskirjallisuutta tarkasteltaessa.
- Kirjallisuuskatsauksen lähteet eivät liity selkeästi tutkimusongelmaan;
- Et käytä riittävästi aikaa määritelläksesi ja tunnistaaksesi tutkimusongelmaan liittyvät olennaisimmat kirjallisuuskatsauksessa käytettävät lähteet;
- Luotat yksinomaan toissijaisiin analyysilähteisiin sen sijaan, että ottaisit mukaan asiaankuuluvia primaaritutkimustutkimuksia tai -aineistoja;
- Hyväksyt kritiikittömästi toisen tutkijan havainnot ja tulkinnat päteviksi sen sijaan, että tarkastelisit kriittisesti kaikkia tutkimussuunnittelun ja -analyysin näkökohtia;
- Ei kuvaile hakumenettelyjä, joita käytettiin tarkasteltavan kirjallisuuden yksilöimisessä;
- Kerrotaan yksittäisiä tilastollisia tuloksia sen sijaan, että ne syntetisoitaisiin khiin neliö- tai meta-analyyttisin menetelmin;
- Sisältää vain tutkimuksia, jotka validoivat olettamuksia, eikä ota huomioon kirjallisuudesta löytyviä päinvastaisia havaintoja ja vaihtoehtoisia tulkintoja.
Cook, Kathleen E. ja Elise Murowchick. ”Siirtyvätkö kirjallisuuskatsaustaidot kurssilta toiselle?” Psychology Learning and Teaching 13 (March 2014): 3-11; Fink, Arlene. Conducting Research Literature Reviews: From the Internet to Paper. 2nd ed. Thousand Oaks, CA: Sage, 2005; Hart, Chris. Doing a Literature Review: Releasing the Social Science Research Imagination. Thousand Oaks, CA: Sage Publications, 1998; Jesson, Jill. Doing Your Literature Review: Traditional and Systematic Techniques. London: SAGE, 2011; Literature Review Handout. Online Writing Center. Liberty University; Literature Reviews. The Writing Center. University of North Carolina; Onwuegbuzie, Anthony J. and Rebecca Frels. Seven Steps to a Comprehensive Literature Review: A Multimodal and Cultural Approach. Los Angeles, CA: SAGE, 2016; Ridley, Diana. The Literature Review: A Step-by-Step Guide for Students. 2nd ed. Los Angeles, CA: SAGE, 2012; Randolph, Justus J. ”A Guide to Writing the Dissertation Literature Review”. Practical Assessment, Research, and Evaluation. vol. 14, June 2009; Sutton, Anthea. Systematic Approaches to a Successful Literature Review. Los Angeles, CA: Sage Publications, 2016; Taylor, Dena. The Literature Review: A Few Tips On Conducting It. University College Writing Centre. University of Toronto; Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen. Academic Skills Centre. University of Canberra.