Sisäänrakennettu ohjelmisto on samanlainen kuin laiteohjelmisto, sillä niillä on yleensä sama tehtävä. Jälkimmäinen on kuitenkin erityyppinen sulautettu ohjelmisto, joka on kirjoitettu haihtumattomaan muistiin (kuten ROM- tai EPROM-muistiin), jota ei voi helposti muuttaa – tästä nimi ”firmware” – ja jota käytetään ensisijaisesti laitteen käyttämiseen tai käynnistämiseen. Sen sijaan sulautettuja ohjelmistoja käytetään laitteen yleiseen toimintaan.
Sulautetut ohjelmistot voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten ne, joita käytetään valaistuksen ohjaamiseen kodeissa, ja ne voivat toimia 8-bittisellä mikrokontrollerilla, jolla on vain muutama kilotavu muistia, tai ne voivat olla varsin monimutkaisia, kuten ohjelmistot, jotka pyörittävät nykyaikaisen älyauton kaikkia elektronisia komponentteja, joihin kuuluvat ilmastoinnin säätölaitteet, automaattinen risteily- ja törmäystarkkailujärjestelmä sekä navigoinnin ohjaus. Monimutkaisia sulautettuja ohjelmistoja löytyy myös lentokoneiden avioniikkajärjestelmistä, hävittäjälentokoneissa käytettävistä erittäin monimutkaisista fly-by-wire-järjestelmistä ja jopa ohjusten ohjausjärjestelmistä.
Tärkein ero sulautettujen ohjelmistojen ja sovellusohjelmistojen välillä on se, että ensin mainitut ovat yleensä sidottuja tiettyyn laitteeseen, joka toimii itse käyttöjärjestelmänä, ja niiden rajoitukset on sidottu kyseisen laitteen spesifikaatioihin, joten päivityksiä ja lisäyksiä valvotaan tiukasti, kun taas sovellusohjelmistot tarjoavat toiminnallisuuden tietokoneessa ja toimivat varsinaisen täydellisen käyttöjärjestelmän päällä, joten niillä on vähemmän rajoitteita resurssien osalta.