Abstract
Tausta: Astman kaltaiset oireet ovat yleisiä fyysisen pakon alla olevilla. On osoitettu, että 21 %:lla urheilijoista, joilla oletettiin olevan astma, ei ollut objektiivisia todisteita arvioinnissa (1).
Sotilashenkilöstö, joka saa astmaoireita, julistetaan usein palveluskelvottomaksi odottaessaan lääketieteellistä tarkastusta. Tämä vaikuttaa alokkaaseen ja johtaa vältettävissä oleviin terveydenhuoltokustannuksiin.
Tavoitteet: –
– Ymmärtää hoidon vaikutukset sotilashenkilöstön kykyyn palata rajoittamattomiin tehtäviin.
Menetelmät: Takautuva katsaus sotilashenkilöistä, joilla oli oletettu astmadiagnoosi (heinäkuu 2012-kesäkuu 2016). Diagnoosi perustui yli 12 %:n parannukseen pakotetun uloshengityksen tilavuudessa sekunnissa (FEV1) inhaloidulle lyhytvaikutteiselle beeta-agonistille (SABA) ja/tai positiiviseen metakoliinin haastetestiin. Astman hoito sovitettiin British Thoracic Societyn (BTS) ohjeiden mukaisesti.
Tulokset: 40 prosentilla (48/121) oletetuista astmaatikoista ei ollut objektiivista näyttöä astmasta. Astmaa sairastavista 60 % (44/73) ei saanut mitään hoitoa tai sai vain SABA-hoitoa. Asianmukainen hoito merkitsi sitä, että tarkastuksen jälkeen 46/50 (92 %) potilasta, joiden luokitus oli väliaikaisesti alennettu, suositeltiin myöhemmin tehtäviin ilman rajoituksia.
Johtopäätökset: Lähetteen yhteydessä suurin osa rekrytoiduista oli ilman lääkitystä tai pelkkää inhaloitavaa SABA:ta. Asianmukainen hoito mahdollisti useimmissa tapauksissa paluun rajoittamattomiin tehtäviin. Nopea lähettäminen tutkimuksiin ja hoidon titraus todennäköisesti lyhentää palveluksesta poissaoloaikaa.
1) Dickinson JW et al. Impact of changes in the IOC-MC asthma criteria: a British perspective. Thorax. 2005;60(8):629-32.