Ennen Bosnian serbien armeijan päällikön Ratko Mladicin tuomiota keskiviikkona, tässä on aikajana 1990-luvun Balkanin konflikteista, jotka repivät hajalle entisen Jugoslavian.
– Riitaa Titon kuoleman jälkeen –
Kommunistinen Jugoslavia, joka syntyi pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, koostui kuudesta tasavallasta: Slovenian, Kroatian, Serbian, Bosnian, Montenegron ja Makedonian.
Itsevaltaisen johtajansa Josip Broz Titon kuoltua vuonna 1980 Jugoslavian liittovaltio ajautui kriisiin, jossa etnisten ryhmien väliset kiistat ja kansallismieliset tunteet lisääntyivät.
Berliinin muurin murtuessa vuonna 1989 etnisten ryhmien väliset suhteet Jugoslaviassa olivat murtumassa. Tasavaltojen ensimmäiset monipuoluevaalit vuonna 1990 voittivat enimmäkseen kansallismieliset.
Vauraimmat tasavallat, Slovenia ja Kroatia, alkoivat puolustaa Jugoslavian hallinnon laajempaa hajauttamista.
Slobodan Miloševićin johtama suurin tasavalta, Serbia, keräsi kuitenkin serbitoverinsa koko Jugoslaviassa yhteen keskitetyn valvonnan puolesta.
– Slovenia ja Kroatia julistautuvat itsenäisiksi –
Slovenian ja Kroatian parlamentit julistautuivat itsenäisiksi 25. kesäkuuta 1991, mikä johti Belgradin valvoman Jugoslavian armeijan (JNA) lähettämiseen kohti kyseisiä rajoja ja lentokenttiä.
Kymmenen päivän konfliktin jälkeen JNA vetäytyi etnisesti homogeenisesta Sloveniasta.
Mutta Kroatiassa serbijoukot asettuivat itsenäisyyttä vastustaneiden etnisten serbikapinallisten puolelle, mikä käynnisti nelivuotisen sodan.
Vukovarin itäinen kaupunki tuhottiin maan tasalle Jugoslavian joukkojen piirityksessä syksyllä 1991, ja Dubrovnikin keskiaikainen kaupunki Adrianmeren rannalla kärsi vakavia vaurioita.
– Bosnian kansanäänestys –
Bosniassa, etnisesti ja uskonnollisesti moninaisimmassa tasavallassa, jossa asuu neljä miljoonaa ihmistä, muslimit ja kroaatit järjestivät itsenäisyyskansanäänestyksen.
Liikettä vastustivat kiivaasti Belgradin tukemat Bosnian serbit, joita oli yli 30 prosenttia väestöstä.
Serbit boikotoivat äänestystä, mutta 60 prosenttia Bosnian kansalaisista äänesti itsenäisyyden puolesta.
– Bosnian sota –
Huhtikuussa 1992 syttyi sota Bosnian muslimien ja kroaattien, jotka olivat toisella puolella, ja Bosnian serbien välillä. Bosnia sai kansainvälisen tunnustuksen päivää myöhemmin.
Radovan Karadzicin johtamat ja JNA:n aseistamat serbit julistivat hallitsemiensa alueiden kuuluvan Republika Srpska -nimiseen kokonaisuuteen.
Pian tämän jälkeen Bosnian kroaatit kääntyivät tasavallan muslimeja vastaan.
– Sarajevon piiritys –
Bosnian serbijoukot aloittivat välittömästi Bosnian pääkaupungin Sarajevon piirityksen, joka kestäisi 44 kuukautta.
Kaupungin 350 000 asukasta kamppaili saadakseen perustarvikkeita, ja ainakin 10 000 sai surmansa serbien tarkka-ampujien ampumisessa ja pommituksissa.
Toukokuuhun 1992 mennessä Bosnian serbit hallitsivat kahta kolmasosaa Bosniasta.
– Etniset puhdistukset –
Elokuussa ensimmäiset kuvat luurankomaisista vangeista leireillä herättivät maailman huomaamaan serbijoukkojen harjoittaman etnisen puhdistuksen kampanjan.
Arviolta 20 000 naista, enimmäkseen muslimeja, raiskattiin.
– Srebrenican verilöyly –
Heinäkuussa 1995 Bosnian serbijoukot ottivat haltuunsa YK:n suojeleman Srebrenican ”turvallisen alueen” Itä-Bosniassa ja joukkomurhasivat jopa 8 000 muslimimiestä ja -poikaa.
Kahdessa kansainvälisessä tuomioistuimessa verilöylyä on luonnehdittu kansanmurhaksi, ja se oli pahin joukkomurha Euroopassa toisen maailmansodan lopun jälkeen.
– Naton ilmaiskut, Daytonin sopimus –
Elokuussa 1995, Srebrenican kaatumisen ja Sarajevon torin pommituksen jälkeen, jossa kuoli 41 ihmistä, Nato aloitti ilmaiskut Bosnian serbien asemiin.
Bosnian, Kroatian ja Serbian johtajat sopivat rauhansopimuksesta 21. marraskuuta 1995 Yhdysvaltain Daytonin kaupungissa Ohiossa kolme viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Joulukuussa 1995 Naton rauhanturvajoukot lähetettiin Bosniaan, joka oli jaettu muslimien ja kroaattien liittovaltioon, joka kattoi 51 prosenttia alueesta, ja serbialaisyksikköön, Serbitasavaltaan.
– Kosovon konflikti –
Sota syttyi sitten vuonna 1998 Serbian eteläisessä Kosovon maakunnassa itsenäisyyttä tavoittelevien etnisten albaanikapinallisten ja Serbian asevoimien välillä.
Taistelut päättyivät vuonna 1999 Naton 11 viikkoa kestäneen pommituskampanjan jälkeen, johon mennessä noin 13 000 ihmistä oli saanut surmansa ja sadattuhannet ihmiset olivat paenneet kodeistaan.
Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008, mitä Serbia kieltäytyy tunnustamasta.
– Oikeudellinen jälkikirjoitus –
Vuonna 1993 perustettu entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin on jatkanut sotarikoksiin syyllistyneiden syytteeseenpanoa selkkausten päättymisen jälkeen.
Se on asettanut syytteeseen 161 ihmistä, tuominnut 83:aa ja vapauttanut 19:ää. Tuomittujen joukossa on Bosnian serbien sodanaikainen johtaja Karadzic, kun taas Milosevic kuoli vankilassa ennen tuomion antamista.
Tuomioistuimen on määrä lopettaa toimintansa 31. joulukuuta, ja erillinen tuomioistuin on perustettu käsittelemään jäljellä olevia valituksia ja muita asioita.