Viisi tapaa, joilla sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ristiriidassa aidon, raamatullisen oikeudenmukaisuuden kanssa

author
10 minutes, 0 seconds Read

Esimerkkinä suhteellisuudesta voidaan mainita, että palkkiosta maksetaan palkinto, joka vastaa yksilön myönteistä panosta, tai rangaistus, joka vastaa hänen rikkomustaan. Suhteellisuus tunnustaa esimerkiksi eron toisen omaisuuden väärinkäytön ja toiseen yksilöön kohdistuvien väärinkäytösten tai rikkomusten välillä. Lisäksi se tunnistaa eron tapaturman aiheuttaman kuoleman ja harkitun murhan välillä.

Kuva: Aaron Burden on Unsplash

Kun kaikki tämä on mielessä, tässä on 25 asiaankuuluvaa raamatunkohtaa, joita tohtori Beisner lainaa. Käytä hetki aikaa näiden kohtien lukemiseen, sillä ne muodostavat perustan, jolle tohtori Beisnerin raamatullisen oikeudenmukaisuuden määritelmä nojaa. (Katso myös täältä täydellinen jaottelu kategorioittain.) Pidä nämä kohdat ja periaatteet mielessäsi, kun jatkat lukemista.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja raamatullisen oikeudenmukaisuuden vastakkainasettelu

Kun esittelemme sosiaalista oikeudenmukaisuutta raamatullisen oikeudenmukaisuuden ihanteen rinnalla, mitä havaitsemme?

Yksi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on pakkokeino, kun taas raamatullinen oikeudenmukaisuus vahvistaa ihmisen suvereniteettia ja vapautta.

  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden retoriikka vetoaa ihmisten oikeudenmukaisuuden tunteeseen ja nostaa tunteet tosiasioiden edelle. Tämä luo pohjan voimakkaille vetoomuksille hallitukseen, jotta se puuttuisi havaittuihin ongelmiin – mutta niin sanottuja ”ongelmia” ei joko ole olemassakaan tai ne on esitetty väärin. Tässä yhdistelmässä hallituksen väliintulo pahentaa asioita huomattavasti.
  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannattajilla on kuitenkin ”ratkaisuja”. He uskovat, että hallituksen pitäisi puuttua asiaan ja luoda jonkinlainen tasa-arvo sellaisten ryhmien välille, joiden on aiemmin katsottu olevan kaukana toisistaan – varallisuuden ja niin sanottujen ”etuoikeuksien” suhteen. Korjatakseen menneisyyden ja jopa nykyhetken epätasa-arvoisuuden SJM kehottaa hallitusta verottamaan niitä, jotka ovat hankkineet varallisuutta ”laittomasti” ”etuoikeuksien” kautta, ja jakamaan nämä varat uudelleen muutoin epäedullisessa asemassa oleville. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannattajat sanovat, että tämä on myötätuntoista, mutta hallitus ei kykene tunteisiin. Ahneet poliitikot ovat kuitenkin usein syyllistyneet siihen, että he lupaavat hallitukselle almuja saadakseen ääniä. Merkitse se ylös! Varallisuuden uudelleenjako ”oikeudenmukaisuuden” nimissä ei ole hallituksen Jumalan määräämä tehtävä.3 Lisäksi tämä tasoittaa tietä marxilaiselle lähestymistavalle, johon olemme jo viitanneet.
  • Tällaisessa järjestelmässä hallituksesta tulee tärkeä tai joissakin tapauksissa ensisijainen lähde tarpeiden tyydyttämisessä. Se leikkii jumalaa, ja monien silmissä siitä tulee jumala. Hallituksen tehtävä ei ole täyttää ihmisten tarpeita. Ihmisten on itse tyydytettävä omat tarpeensa ja niiden tarpeet, joita he rakastavat,4 perheenjäsenten ollessa etusijalla.
  • Tällainen järjestelmä palkitsee laiskuutta niiden keskuudessa, jotka kuuluvat uhreiksi katsottuihin ryhmiin, ja se rankaisee kovasta työstä niiden keskuudessa, jotka kuuluvat ”etuoikeutettuihin” ryhmiin. Tämä on vastoin Raamatun opetusta. Raamattu ylistää kovaa työtä ja tuomitsee laiskuuden.
  • Tällainen järjestelmä siirtää maan pois vapaiden markkinoiden kapitalismista (jossa on monia osia, jotka Raamattu tunnustaa ja vahvistaa) ja kohti sosialismia (epäonnistunut talous- ja yhteiskuntajärjestelmä). Mitä enemmän valtio ottaa ihmisen kovalla työllä ansaitsemasta palkasta, sitä enemmän ihmisen kannustin tehdä työtä estyy ja tukahtuu.
  • Raamattu käskee ihmisiä olemaan anteliaita ja vastaamaan vähäosaisten tarpeisiin, mutta tätä anteliaisuutta tulee harjoittaa yksilöinä. Lisäksi sen tulee olla vapaaehtoista, lahjojen tulee olla vapaasti tarjottuja vastauksena Jumalan käskyihin ja siunauksiin.
  • Jotkut viittaavat Luukkaan kuvaukseen alkuseurakunnasta Apostolien teoissa 2:44-45 ja 4:34-35 ja sanovat, että Raamattu kannattaa sosialismia. Mutta alkuseurakunnan tilanne oli valovuosien päässä sosialismista, koska hallitus ei osallistunut siihen millään tavalla. Lahjoitukset olivat vapaaehtoisia – eivät pakotettuja!5

Toiseksi, koska sosiaalinen oikeudenmukaisuus jättää huomiotta yksilöllisen vastuun, koska se tarkastelee yhteiskuntaa ryhminä, jotka arvioidaan joko sortajiksi tai uhreiksi. Sorrettujen ryhmien menneisyydessä tekemät vääryydet on korjattava ottamalla resursseja, jotka sortajat ovat keränneet etuoikeutetun asemansa ansiosta, ja jakamalla ne uudelleen uhriksi joutuneiden ryhmien jäsenille. Jos uhriksi katsotun ryhmän yksilö on syyllistynyt sortoon tai jos sortavaksi katsotun ryhmän yksilöä kohdellaan jollakin tavalla huonosti, nämä ”poikkeukset” jätetään huomiotta, koska ne eivät yksinkertaisesti sovi narratiiviin eivätkä edistä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden agendaa.

Jos et ole vielä tutustunut, tutustu termiin ”kriittinen rotuteoria” (käykää katsomassa myös tästä). Se tarjoaa ideologisen kehyksen tälle lähestymistavalle tulkita ihmissuhteita.

8.3.2019 Duke Kwon, Washington DC:ssä sijaitsevan Grace Meridian Hillin johtava pastori, twiittasi,

Kun ihmiset kuulevat sanan ”reparations”, moni vastailee

”anteeksianto on parempi”

joka on myös se, mitä jotkut sanovat hyväksikäytön uhreille

”ei, anna anteeksi”

mutta anteeksianto ja oikeudenmukaisuus eivät ole ristiriidassa keskenään

mitä vapautan ristinkantajana
mitä olen velkaa kuvankantajana

mutta rotusorto on hyväksikäyttöä

Facebookissa Cody Libolt, raamatullisen oikeudenmukaisuuden vankkumaton puolestapuhuja, kirjoitti Rev. Kwonin twiitin omassa Facebook-syötteessään kommentilla: ”Kollektiivisuus on lähtökohta, joka tekee tämän mahdolliseksi”. Cody on oikeassa tässä nimenomaisessa kohdassa. American Heritage Dictionary of the English Language, 4. painos määrittelee kollektivismin seuraavasti: ”Periaatteet tai järjestelmä, jossa ihmiset omistavat ja valvovat tuotanto- ja jakeluvälineitä kollektiivisesti, yleensä hallituksen valvonnassa.”

Codyn postauksen alla olevat kommentit ovat kiehtovia, mutta erityisen oivaltava on tämä Jacob Bruntonilta. Jacob, joka on myös vahva raamatullisen oikeudenmukaisuuden kannattaja, oli vastannut suoraan Duke Kwonille Twitterissä; sitten hän julkaisi twiittinsä Facebookissa.

Olen korvausten kannalla… todellisilta sortajilta heidän todellisille uhreilleen.

Voitteko osoittaa yhtään niistä? Jos et, niin silloin kyse ei ole ”oikeudesta”, josta puhut, ja sinun kannattaisi varoa käyttämästä tuota sanaa. (Jesaja 5:20)

Tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka jakavat Codyn ja Jacobin näkökulman tässä nimenomaisessa asiassa.6 En ole heidän kanssaan samaa mieltä kaikista asioista. He kuitenkin ymmärtävät, mistä tässä tapauksessa todella on kyse. Tarvitsemme myös enemmän ihmisiä, jotka viittaavat yksilölliseen vastuuseen päämääränä, aivan kuten Jacob teki tässä tapauksessa. Yksilöllinen tilivelvollisuus on raamatullinen ihanne.

Kolmanneksi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on rasistista. Rasismista luopuminen tarkoittaa itse asiassa sitä, että rotuun ei suhtauduta. Tämä asenne sanoo: Ihmisen ihonvärillä ei ole väliä! Tämä tarkoittaa kansalaisoikeusjohtaja Martin Luther King Jr:n sanoin sitä, että tuomitaan ihmisiä ”ei… heidän ihonvärinsä vaan heidän luonteensa sisällön perusteella”. Huomaa, että tohtori King ei pyytänyt, ettei häntä tai hänen lapsiaan tuomittaisi lainkaan. Sen sijaan hän kehotti amerikkalaisia tuomitsemaan hänen lapsensa ”heidän luonteensa sisällön perusteella”. Tohtori Kingin sanoja tärkeämpää on tietenkin se, että Raamattu tuomitsee rasismin.

SJM sen sijaan sivuuttaa luonteen ja näkee vain ryhmiä, jotka ovat joko uhreja tai sorrettuja. Useimmiten mustat ja valkoiset asetetaan vastakkain oletetun ”valkoisten etuoikeuden” ja niin sanotun kulttuurijärjestelmän vuoksi, joka pitää mustat alempana.

Tietenkin, ilman muuta, mustiin kohdistuvaa rasismia on ollut Amerikan menneisyydessä. Ja kyllä, sitä esiintyy edelleen nykyäänkin – mutta sitä on paljon vaikeampi löytää. Sinä olet varmasti huomannut tämän, mutta ilmeisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujat – sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturit (SJW:t) – eivät ole. Kuinka sokeita ihmiset voivat olla?

Orlando Patterson on liberaali musta Harvardin yliopiston professori, joka vuonna 1991 kirjoitti tämän Amerikan rasismista:

Amerikka…on nykyään vähiten rasistinen valkoistenemmistöinen yhteiskunta maailmassa; sillä on paremmat tulokset vähemmistöjen oikeudellisessa suojelussa kuin millään muulla yhteiskunnalla, valkoisilla tai mustilla; se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia suuremmalle määrälle mustia kuin mikään muu yhteiskunta, mukaan lukien kaikki afrikkalaiset.

Neljänneksi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on jakavaa, koska se asettaa tarkoituksellisesti yhden ryhmän toista vastaan. Se antaa niille, jotka kuuluvat ”uhreiksi” katsottuun ryhmään, ylivertaisuuden tunteen ”sortajiksi” katsottujen ryhmien jäseniin nähden – riippumatta siitä, ovatko näiden ”sortajaryhmien” jäsenet syyllistyneet kenenkään epäoikeudenmukaiseen kohteluun vai eivät. Tämä on kasvualusta kiusauksille himoitsemaan (ks. 2. Moos. 20:17) ja varastamaan hallituksen suorittaman rikkauksien uudelleenjaon kautta (ks. 2. Moos. 20:15).

Pohdi kirkon elämää ja sitä, kuinka myrkkyä SJW:n väitteet ovat kristittyjen ykseydelle. Lisäksi aseta SJM:n prioriteetit vastakkain apostolien kristityille esittämien kehotusten kanssa elää elämää, jota maalliset vaikutteet eivät tahraa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kieli on kieli, joka on täysin vieras Uuden testamentin kielelle.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kieli on kieli, joka on täysin vieras Uuden testamentin kielelle.

Jotkut SJW:t haukkuvat jatkuvasti valkoisia kristittyjä rasistisista teoista, joihin kuuluu laajasti ottaen myös osallistuminen orjuuden instituutioon. Sitten he taas parjaavat heitä sanomalla, että he yrittävät puolustella itseään sanomalla, etteivät he koskaan omistaneet orjia. Sen sijaan, että uskovia kannustettaisiin ahkeraan työhön ja anteliaaseen lahjoittamiseen apua tarvitseville, kuten Paavali teki, SJM:n narratiivi sen sijaan häpäisee valkoisia uskovia sanomalla, että köyhillä ja vähäosaisilla on ”oikeus” heidän resursseihinsa ”oikeudenmukaisuuden nimissä”.”

Kuinkahan erilaista tämä onkaan alkuseurakunnan kulttuurista, jossa uskovat kokoontuivat iloisesti yhteen palvomaan ylösnoussutta Kristusta ja rohkaisemaan veljiä ja sisaria Herrassa elämään uskoaan maailmassa, joka tarvitsi kipeästi saada kuulla hänestä. Kyllä, alkuseurakunnassa oli jännitteitä juutalaisten ja pakanoiden välillä, ja ainakin yhdessä tapauksessa oli jännitteitä hepreaa ja kreikkaa puhuvien uskovien välillä. Silti koko Uusi testamentti ei käsittele seurakuntaa itseään vastaan, vaan seurakuntaa maailmaa vastaan.

Kastajapastori ja kristitty valtiomies Adrian Rogers julisti kerran: ”On parempi olla totuuden jakama kuin erehdyksessä yhdistynyt”. Niin on; mutta meidän on oltava tietoisia siitä, että erehdyksessä yhdistyminen ei ole ainoa tuhoisa skenaario. On vähintään yhtä pahaenteistä olla erehdyksen jakama! Tätä tilannetta sosiaalinen oikeudenmukaisuusliike edistää aivan liian tehokkaasti!

Lääke tähän on selvä. Meidän on uskovina ymmärrettävä totuus ja yhdistyttävä sen ympärille! Meidän on yhdyttävä totuudessa ja annettava juuriemme kasvaa syvälle siinä (ks. Kol. 2:6-8). Silloin voimme taistella tehokkaasti erehdystä vastaan missä ja milloin tahansa se nostaa rumaa päätään.”

Lightstock

Parhaassa tapauksessa me uskovina olemme yhtenäisiä totuudessa. Kun olemme, voimme torjua erehdyksen missä ja milloin tahansa se nostaa ruman päänsä.

Suuri määrä erehdyksiä löytyy SJM:stä. Meidän on oltava varovaisia, ei ainoastaan virheiden suhteen, vaan myös niiden levittäjien suhteen. Kuten Paavali kirjoitti Room. 16:17:ssä: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pankaa merkille ne, jotka aiheuttavat eripuraa ja loukkauksia vastoin sitä oppia, jonka te olette oppineet, ja välttäkää heitä.”

Tarkoituksena, että seurakunta tunnistaisi ja vastustaisi vääriä oppeja, joita tämä liike ja kirkon sisällä olevat SJW:t levittävät, ryhmä kristittyjä elokuvantekijöitä tuottaa informatiivisen dokumenttielokuvan otsikolla Enemies Within the Church. Harkitse tämän ponnistelun tukemista. Lisätietoja löydät täältä.

Viidenneksi, SJM tunnustaa oikeudet hallituksen luomiksi ja hallituksen manipuloimiksi, ei Jumalan antamiksi, kiinteiksi ja luontaisiksi. Perustajamme, niin epätäydellisiä kuin he olivatkin, ymmärsivät asian oikein. Oikeudet ovat ”luovuttamattomia”, Jumalan jokaiselle yksilölle antamia sen nojalla, että hän on luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen. Itse asiassa juuri perustajien työ käynnisti prosessin, joka lopulta johti orjuuden poistamiseen Yhdysvalloista. Monet eivät ymmärrä, kuinka vallankumouksellinen Yhdysvaltojen perustaminen todella oli – erityisesti niiden periaatteiden vuoksi, joille kansakunta perustettiin.

Perustajaisä John Jay (1745-1829) vastusti voimakkaasti orjuutta. Presidentti George Washington nimitti hänet

korkeimman oikeuden ensimmäiseksi ylituomariksi. Hän totesi, että ennen Amerikan vallankumousta ja itsenäisten osavaltioiden vakaan hallituksen perustamista oli tehty hyvin vähän orjuuden instituution poistamiseksi amerikkalaisesta elämästä.

Amerikan perustamisaateet työnsivät kansakuntaa jatkuvasti kohti orjuuden lakkauttamista, aivan kuten ne edelleen työnsivät sitä kohti sen tunnustamista, että kaikilla amerikkalaisilla on rotuun katsomatta samat luontaiset oikeudet.7

Pahaksi on kuitenkin käynyt, että kansakuntamme on erkaantunut niistä totuuksista, jotka tekivät meistä vapaan kansan ja jotka ovat säilyttäneet vapautemme kautta aikojen. Nyt sen sijaan, että amerikkalaiset tunnustaisivat oikeudet Jumalan antamiksi, he odottavat hallituksen luovan oikeuksia ja manipuloivan niitä. Esitimme tästä perusteellisen keskustelun edellisessä kirjoituksessamme. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike pahentaa tätä ongelmaa, koska myös se katsoo hallituksen puoleen oikeuksien luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

Varoitetaan! Meidän kaltaisessamme kulttuurissa, jossa kansalaisilla on sellaisia odotuksia hallitusta kohtaan kuin heillä on, hallituksesta tulee tyrannimainen ja pakkokeinoja käyttävä, ellei ja kunnes sitä hillitään.

Tämä tuo meidät takaisin ensimmäiseen kohtaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se on pakkokeino. Yhteys, joka meidän on nähtävä tässä, on se, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike antaa hallitukselle mahdollisuuden tulla ja pysyä myös pakkokeinona. Olemme vihjailleet tästä koko tämän viestin ajan, ja nyt toteamme sen suoraan. Tämä kohta muistuttaa meitä myös SJM:n marxilaisista yhteyksistä.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.