Akrofobia – oireet, riski, syyt ja hoito

author
4 minutes, 11 seconds Read

Akrofobia määritellään korkeanpaikankammoksi. Toisin kuin valikoitu ahdistuneisuushäiriö, kuten aerofobia, eli pelko lentämisestä, yksinkertainen fobia aiheuttaa huolta erilaisista asioista, jotka liittyvät alhaalta pois olemiseen. Fobian vaikeusasteesta riippuen saatat pelätä yhtä paljon rakennuksen korkeassa kerroksessa olemista kuin pelkkää tikkaille kiipeämistä.

Akrofobiaan liittyviä ja sen yhteydessä esiintyviä sairauksia ovat:

HÄLYTYS: Todellinen huimaus on lääketieteellinen tila, joka aiheuttaa pyörimisen ja huimauksen tunnetta. Illyngofobia voi olla ahdistuneisuushäiriö, jonka aikana huoli huimauksen kehittymisestä todella aiheuttaa huimauksen kaltaisia oireita. Akrofobia voi aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia, mutta nämä kolme tilaa eivät ole samoja. Käy lääkärissä testeissä, jos sinulla on asiantuntemusta huimausoireista. Lääketieteellisiin testeihin voivat kuulua verikokeet, tietokonetomografia (CT) ja magneettikuvaus (MRI), joilla voidaan sulkea pois erilaisia neurologisia sairauksia.

BATHMOPHOBIA: Rinteiden ja portaiden pelko, joka tunnetaan nimellä bathmophobia, liittyy joskus akrofobiaan. Bathmofobiassa panikoit katsellessasi jyrkkää rinnettä, vaikka sinulla ei olisi tarvetta kiivetä sitä ylös. Vaikka monilla ihmisillä, joilla on bathmophobia, on myös yksinkertainen fobia, useimmat yksinkertaisesta fobiasta kärsivät eivät lisäksi tunne bathmophobiaa.

CLIMACOPHOBIA:

Jos kärsit climacophobiasta, et luultavasti pelkää nähdä jyrkkiä portaita niin kauan kuin voit pysyä turvallisesti pohjassa. Klimakofobiaa voi kuitenkin esiintyä yhdessä akrofobian kanssa.

AEROFOBIA: Tämä on erityinen lentopelko. Pelkosi vakavuudesta riippuen voit pelätä lentokenttiä ja lentokoneita tai tuntea pelkoa vain silloin, kun olet ilmassa. Aerofobiaa voi joskus esiintyä akrofobian rinnalla.

SYMPTOMIA

Akrofobian {akrofobia|yksinkertainen ahdistuneisuushäiriö} aiheuttama reaktio on emotionaaliselta ja fyysiseltä kannalta analoginen vaste kuin vaste muuhun fobiaan. Et ehkä koskaan koe huimausoireita, mutta saatat kokea akrofobian yhteydessä seuraavia oireita:

EMOTIONAALISET SYMPTOMIT: Saatat tuntea paniikin tunnetta, kun koet olevasi korkealla maasta. Saatat alkaa vaistomaisesti etsiä jotakin, mihin takertua, ja huomaat, ettet pysty luottamaan omaan tasapainoaistiisi. Yleisiä reaktioita ovat laskeutuminen välittömästi alas, ryömiminen nelinkontin ja polvistuminen tai muu vartalon laskeminen.

FYSIKAALISET SYMPTOMIT: Saatat alkaa täristä, hikoilla, saada sydämentykytyksiä ja jopa itkeä tai huutaa. Saatat tuntea itsesi kauhuissasi ja halvaantuneeksi. Ajattelu saattaa vaikeutua.

Akrofobia ja sen välttäminen: Jos sinulla on akrofobia, on todennäköistä, että alat pelätä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa sen, että joudut viettämään aikaa korkealla. Saatat esimerkiksi pelätä, että tulevalla lomalla joudut korkeassa kerroksessa sijaitsevaan hotellihuoneeseen. Saatat keskeyttää kodin korjaukset, koska pelkäät tikkaiden käyttämistä. Saatat välttää vierailemasta ystävien kotona, jos he tarvitsevat parvekkeita tai yläkerran kuvaikkunoita.

RISKIT

Suurin vaara, joka useimpiin fobioihin liittyy, on riski, että rajoitat elämääsi ja toimintaasi pelätyn tilanteen välttämiseksi. Akrofobia on kuitenkin sikäli epätavallinen, että paniikkikohtauksen saaminen korkealla maanpinnan yläpuolella voi itse asiassa johtaa kuviteltuun vaaraan.

Tilanne voi olla myös turvallinen, kunhan perinteiset varotoimenpiteet square measure on toteutettu, mutta paniikkihäiriö voi johtaa vaarallisiin liikkeisiin. Vuonna 1960 tunnetut tutkimuspsykologit Eleanor J. Gibson ja Richard D. Walk tekivät ” The Visual Cliff” -kokeen, jossa ryömivät pikkulapset sekä lukuisten lajien vauvat kieltäytyivät ylittämästä paksua lasilevyä, joka peitti ilmeisen jyrkän pudotuksen. Imeväisen äidin läsnäolo, joka rohkaisevasti kutsui häntä, ei vakuuttanut vauvaa siitä, että se oli turvassa.

Siten yksinkertainen fobia näyttää olevan vähintäänkin osittain syvään juurtunut, mahdollisesti evolutiivisena selviytymismekanismina. Siitä huolimatta useimmat lapset ja aikuiset käyttävät varovaisuutta, mutta eivät kohtuuttomasti pelkää korkeita paikkoja. Monet asiantuntijat uskovat, että tämä saattaa olla opittu reaktio joko aiempaan putoamiseen tai vanhempien hermostuneeseen reaktioon korkeuksissa.

HÄIRIÖ

Akrofobialla on yhteisiä sidonnaisia oireita huimauksen, lääketieteellisen häiriön, jolla on monia mahdollisia syitä, sekä muiden spesifisten fobioiden kanssa. Näistä syistä, jos koet akrofobian merkkejä, on erittäin tärkeää hakeutua ammattiapuun mahdollisimman pian.

Akrofobian hoitoja ovat:

Psykoterapia: Kognitiivis-behavioraalinen terapia eli CBT on tärkein hoitomuoto spesifisiin fobioihin. Usein käytetään käyttäytymistekniikoita, joissa altistutaan pelätylle tilanteelle joko vähitellen (systemaattinen desensitisaatio) tai nopeasti (flooding). Lisäksi sinulle opetetaan keinoja, joilla voit pysäyttää paniikkireaktion ja palauttaa tunnekontrollin.

Altistuminen: Perinteisesti varsinainen altistuminen korkeuksille on yleisin ratkaisu. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että virtuaalitodellisuus voi olla yhtä tehokas. Suurena etuna tietokonepelihoidossa on se, että säästetään kussakin arvossa ja ajassa, koska ei haluta ”paikan päällä” olevaa parantajan säestystä. Tätä menetelmää ei ole saatavilla kaikkialla, mutta virtuaalitodellisuuslaitteiden kustannusten alentuessa se todennäköisesti helpottuu ajan myötä.

Lääkitys: Joskus rauhoittavia lääkkeitä tai beetasalpaajia voidaan käyttää lyhytaikaisesti tietyissä tilanteissa lievittämään tuntemaasi paniikkia ja ahdistusta. D-sykloseriini-lääke on ollut kliinisissä tutkimuksissa ahdistuneisuushäiriön hoidossa vuodesta 2008 lähtien. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkkeen käyttö yhdessä kognitiivis-behavioraalisen terapian kanssa voi parantaa tuloksia. Eräässä meta-analyysissä, jossa yhdistetään useita tutkimustuloksia, kyseenalaistettiin kuitenkin D-sykloseriinin käyttökelpoisuus ja se, onko siitä niin paljon apua kuin alun perin uskottiin, ja vedottiin siihen, että lisätutkimuksia on tehtävä.

Relaksaatio: Joogan, syvähengityksen, meditaation tai progressiivisen lihasrentoutuksen harrastaminen voi auttaa selviytymään stressistä ja ahdistuksesta. Säännöllinen liikunta voi myös auttaa.

Kiitos lukemisesta, lisätietoja faktoista, vinkkejä ja miten voittaa pelko, Klikkaa tästä

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.