Plan of central Chicago
Näkymä länteen suunnitellusta Civic Centeristä
Burnham Plan keskittyi kuuteen tärkeään elementtiin:
Järvenrannan parantaminenEdit
Suunnitelman tärkeimpiin tavoitteisiin kuului järvenrannan ottaminen takaisin yleisön käyttöön. ”Järvenranta kuuluu oikeudellisesti ihmisille”, Burnham kirjoitti. ”Sen rantoja ei saisi anastaa metriäkään kansan ulkopuolelle.” Suunnitelmassa suositeltiin Michigan-järven rantaviivan puistojen laajentamista kaatopaikoilla, kuten 1900-luvun alussa tehtiin. Kaupungin 29 mailin (47 kilometrin) järvenrannasta kaikki paitsi neljä mailia (kuusi kilometriä) ovat nykyään julkista puistoaluetta. Suunnitelmassa varauduttiin myös laajoihin järvenrannan satamalaitoksiin, jotka kävivät tarpeettomiksi, kun kaupunki kehitti Calumet-järven alueiden laitoksia.
Alueellinen moottoritiejärjestelmäEdit
Suunnitelmassa Chicagoa pidettiin keskuksena 75 mailin (120 km) etäisyydelle kaupungin keskustasta ulottuvalle alueelle. Autoaikakauden kynnyksellä suunnitelma kaavaili alueelle sekä säteittäisiä että kehämäisiä moottoriteitä. Valtateitä 1910- ja 1920-luvuilla rakentaneita ja parantaneita virastoja ei kuitenkaan ilmeisesti ohjattu rakentamaan suunnitelmassa suositeltuja reittejä pitkin.
Rautatieterminaalien parantaminen Muokkaa
Suunnitelmassa hyödynnettiin muiden aiemmin tekemiä teknisiä tutkimuksia, muun muassa suunnitelmaa, jonka mukaan kilpailevat rautatieyhtiöt voisivat yhdistää raiteiden käytön rahdinkäsittelyn tehostamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa esitettiin yksityiskohtaisesti Chicagon kuuden intercity-rautatieterminaalin yhdistäminen uusiin kokonaisuuksiin Loopin länsipuolella ja Roosevelt Roadin eteläpuolella. Tämä puolestaan mahdollistaisi liikealueen laajentamisen etelään. Uusi Chicagon Union Station valmistui vuonna 1925, mutta muita asemia ei yhdistetty tai siirretty. Vuonna 1929 Chicago-joen eteläinen haara kanavoitiin uudelleen Polk Streetin ja 18th Streetin välillä, jotta rautateiden kulkuyhteydet saatiin purettua suunnitelmassa suositellulla tavalla.
Uudet ulommat puistotEdit
Liike Cookin piirikunnan metsänsuojelualueiksi tulleiden luontoalueiden ostamiseksi ja säilyttämiseksi oli hyvässä vauhdissa suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma sisältää nämä ehdotukset ja kehottaa myös laajentamaan kaupungin puisto- ja bulevardijärjestelmää, joka oli perustettu ensimmäisen kerran 1870-luvulla.
Katujen systemaattinen järjestäminenEdit
Uusia leveämpiä valtateitä määrättiin liikenteen ruuhkautumisen helpottamiseksi ja nopeasti kasvavan kaupungin kaunistamiseksi, mukaan lukien uusien vinokatujen verkosto. Yksi näistä diagonaaleista rakennettiin: Ogden Avenuen jatke, ja eri puolilla kaupunkia on useita muita diagonaalisia katuja. Monia suunnitelman katusuosituksia noudatettiin. Kaupunki kunnosti, levensi ja jatkoi Michigan Avenueta, levensi Roosevelt Roadia ja loi Wacker Driven ja Ida B. Wells Driven (entinen Congress Parkway). Ensimmäisen maailmansodan jälkeisen autoliikenteen kasvun myötä Chicagon suunnittelijat alkoivat muuttaa voimakkaasti Burnhamin katujärjestelmää koskevia ehdotuksia tai luopua niistä. Vuosien 1915 ja 1931 välisenä aikana levennettiin noin 174 kilometriä (108 mailia) valtateitä, mikä johtui autoliikenteen valtavasta kasvusta. Vuonna 1908 kirjoittaessaan Burnham näki auton vapaa-ajan kulkuneuvona, jonka avulla kaupunkilaiset voisivat vierailla maaseudulla; hän ei osannut ennakoida, miten se hukuttaisi ja muuttaisi itse kaupunkia.
Kansalais- ja kulttuurikeskuksetEdit
Suunnitelman ikonisin kuva oli Congress Streetin ja Halsted Streetsin ympäristössä sijaitsevalle alueelle ehdotettu uusi kansalaiskeskus. Kaupungin virkamiehet, jotka pitivät parempana Loopin kätevää sijaintia, eivät kuitenkaan koskaan vakavasti ajaneet ehdotusta. Congress Streetin itäpäähän, josta tulisi uudelleenmuotoillun kaupungin keskusakseli, Burnham ehdotti Grant Parkiin kulttuurikeskusta, joka koostuisi uudesta Field Museum of Natural History -museosta sekä uusista asunnoista Chicagon taideinstituutille ja Crerar-kirjastolle. Tämä ehdotus asetti Burnhamin ja muut kaupunginjohtajat kuitenkin ristiriitaan osavaltion korkeimman oikeuden päätöksen kanssa, joka kielsi kaikki uudet rakennukset Grant Parkissa.