Juuri julkaistu tutkimus kumoaa yleisen myytin, jonka mukaan katkarapujen syöminen nostaa veren kolesterolipitoisuutta ja voi siten lisätä sydänsairauksien riskiä.
Surreyn yliopiston professorin Bruce Griffinin johtamassa tutkimuksessa kävi ilmi, että katkarapujen syömisellä ei ollut minkäänlaista vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden terveiden miesten veren kolesterolipitoisuuteen. Osallistujat söivät päivittäin 225 grammaa kylmän veden katkarapuja 12 viikon ajan, kun taas kontrolliryhmä söi vastaavan painon kalaa rapujen jäljitelmän eli surimin muodossa. Tämän jälkeen nämä kaksi ryhmää vaihtoivat ruokavaliota toisen 12 viikon ajan.
Katkaravut ja ravunjäljitelmät vastasivat toisiaan kokonaisenergian ja ravintoainepitoisuuden suhteen, mutta mikä tärkeintä, katkarapujen ruokavalio sisälsi lähes neljä kertaa enemmän kolesterolia kuin kontrolliryhmän ruokavalio. Verinäytteet otettiin tutkimuksen alussa ja lopussa, jotta voitiin määrittää mahdolliset muutokset veren kolesterolipitoisuuksissa.
Kokeen päätteeksi Griffin sanoi: ”Tutkimuksessa havaittiin, että katkarapujen syömisellä ei ollut merkittäviä vaikutuksia veren kolesterolipitoisuuksiin suhteessa kontrolliryhmään tai kunkin interventioryhmän sisällä ajan kuluessa. Myöskään LDL (huono) kolesterolipitoisuuteen ei ollut merkittävää vaikutusta kontrolliryhmään verrattuna.”
Viime aikoina uskottiin, että kuluttajien tulisi välttää ruokavaliossa kolesterolia sisältäviä elintarvikkeita, kuten äyriäisiä; muita kolesterolipitoisia elintarvikkeita ovat kananmunat ja sisäelintyypit, kuten maksa ja munuaiset. Nyt kuitenkin tiedetään, että tyydyttyneet rasvat vaikuttavat enemmän veren kolesterolin nousuun kuin itse ravintokolesteroli.”
Esimerkiksi Medical Research Council totesi: ”Henkilöt, joilla on korkea veren kolesteroli, etsivät usein virheellisesti ja välttävät aktiivisesti elintarvikkeita, jotka sisältävät runsaasti kolesterolia, kuten äyriäisiä ja kananmunia, vaikka keskeisintä olisi tyydyttyneiden rasvahappojen vähentäminen.” British Heart Foundationin mukaan: ”Kolesterolia on joissakin elintarvikkeissa, kuten kananmunissa, maksassa, munuaisissa ja joissakin äyriäisissä, esimerkiksi katkaravuissa, ei yleensä ole suurta osuutta veren kolesterolipitoisuuteen.”
Ruokavaliokolesterolia on kaikissa äyriäisissä, ei vain katkaravuissa, sekä kalmarissa, mustekalassa ja mustekalassa ja seepiassa. Huolimatta siitä, että ne sisältävät jonkin verran kolesterolia, niissä on kuitenkin hyvin vähän rasvaa, kun taas punaisen lihan rasvapitoisuus on tyypillisesti korkea.
Britannian simpukkayhdistyksen (Shellfish Association of Great Britain, SAGB) johtajan tohtori Tom Pickerellin mukaan 100 gramman annos katkarapuja sisältää vain 0,2 grammaa rasvaa, ”kun taas 100 grammaa naudanlihajauhelihaa sisältää noin 13,5 grammaa rasvaa”. Samaan aikaan nilviäiset tai simpukat, kuten sydänsimpukat, sinisimpukat, osterit, kampasimpukat ja simpukat, sisältävät hyvin vähän kolesterolia, noin puolet vähemmän kuin kananliha, ja niissä on paljon vähemmän kolesterolia kuin punaisessa lihassa, sanoi Pickerell.
Monet äyriäiset ovat myös arvokkaita lähteitä sydäntä suojaaville omega-3-rasvahapoille, jotka liitetään runsaasti öljyä sisältäviin kaloihin, kuten loheen, silliin ja makrilliin, lisäsi hän. ”Ne ovat myös runsas lähde monille tärkeille kivennäisaineille, kuten raudalle, sinkille, seleenille ja jodille – ravintoaineille, joita ei ole helposti saatavilla monissa muissa elintarvikkeissa”, Pickerell sanoi. ”Annos äyriäisiä lasketaan yhdeksi Food Standards Agencyn suosittelemasta kahden äyriäisen ateriasta viikossa.”
Kaikesta todistusaineistosta huolimatta monet terveydenhuollon ammattilaiset antavat edelleen vanhentuneita neuvoja ja kehottavat potilaita, joilla on korkea kolesteroli, vähentämään katkarapujen syömistä, sanoi Pickerell.
Yrittiäkseen saada heidät muuttamaan toimintatapaansa SAGB, joka tuki Surreyn yliopiston kokeilua, ja Seafish, joka tuki tutkimusta yhdessä Grönlannin, Norjan ja Kanadan katkaraputeollisuuden kanssa, ovat lähettäneet 90 000 esitettä lääkärien vastaanotoille Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Onko tästä apua, jää nähtäväksi, mutta ainakin se on alku. Kaikki toimet, joilla edistetään merenelävien terveyshyötyjä ja siten lisätään niiden kulutusta, ovat tervetulleita.