Menetelmällisesti muunnettu organismi eli GMO on organismi, jonka DNA:ta on muutettu tai muokattu jollakin tavalla geenitekniikan avulla.
Useimmissa tapauksissa muuntogeenisiin organismeihin on lisätty toisesta organismista peräisin olevaa DNA:ta, olipa kyse sitten bakteerista, kasveista, viruksista, viruksista tai eläimistä.Näihin organismeihin viitataan toisinaan nimellä ”siirtogeeniset” organismit. Tavallisen vuohen DNA:han voitaisiin lisätä esimerkiksi hämähäkistä peräisin olevaa perimää, joka auttaa hämähäkkieläintä tuottamaan silkkiä.
Kuulostaa kaukaa haetulta, mutta juuri tätä prosessia käytetään sellaisten vuohien kasvattamiseen, jotka tuottavat silkkiproteiineja vuohenmaidossaan, Science Nation kertoi. Niiden maito kerätään sitten talteen, ja silkkiproteiini eristetään, jotta siitä voidaan valmistaa kevyttä ja erittäin vahvaa silkkimateriaalia, jolla on monenlaisia teollisia ja lääketieteellisiä käyttötarkoituksia.
Muuntogeenisten organismien (GMO) luokkien huimaava kirjo riittää hämmentämään mieltä. CRISPR, uusi genomin muokkaustyökalu, on mahdollistanut sen, että geenitutkijat ovat voineet kasvattaa GMO-sikoja, jotka hehkuvat pimeässä lisäämällä meduusan bioluminesenssia aiheuttavaa geneettistä koodia sian DNA:han. CRISPR avaa ovia geneettisille muunnoksille, joiden kaltaisia ei voinut kuvitellakaan vielä vuosikymmen sitten.
Nämä ovat verrattain hurjempia esimerkkejä, mutta muuntogeeniset organismit ovat jo hyvin yleisiä maataloudessa. Yleisimmät geneettiset muunnokset on suunniteltu luomaan satoisampia viljelykasveja, tasalaatuisempia tuotteita ja vastustamaan tuholaisia, torjunta-aineita ja lannoitteita.
Geenimuunnellut elintarvikkeet
National Library of Medicinen (osa National Center for Biotechnology Informationia eli NCBI:tä) mukaan geneettisesti muunnetut eli muuntogeeniset elintarvikkeet ovat sellaisia elintarvikkeita, joiden geneettisiin koodeihin on lisätty vierasperäisiä geenejä muista kasveista tai eläimistä. Näin on saatu aikaan elintarvikkeita, jotka ovat johdonmukaisesti maustettuja sekä vastustuskykyisiä tauteja ja kuivuutta vastaan.
NCBI ylläpitää kuitenkin myös luetteloa muuntogeenisiin elintarvikkeisiin liittyvistä mahdollisista riskeistä, mukaan lukien geneettiset muutokset, jotka voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Erityisesti on mahdollista, että muunnettuja organismeja voidaan risteyttää luonnollisten organismien kanssa, mikä johtaa alkuperäisen organismin mahdolliseen sukupuuttoon kuolemiseen. Esimerkiksi banaanipuu lisääntyy kokonaan kloonausmenetelmien avulla. Itse banaanit ovat steriilejä.
Muuntogeenisten organismien teknologiaa käytetään ylivoimaisesti eniten laajamittaisissa viljelykasveissa. Ainakin 90 prosenttia Yhdysvalloissa myydystä soijasta, puuvillasta, rapsista, maissista ja sokerijuurikkaasta on geenimuunneltua. Kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisen maissin käyttöönotto, joka aiempina vuosina oli ollut hitaampaa, on kiihtynyt, ja Yhdysvaltain maatalousministeriön mukaan se on saavuttanut 89 prosenttia Yhdysvaltain maissinviljelyalasta vuosina 2014 ja 2015.
Yksi suurimmista vetovoimatekijöistä muuntogeenisten viljelykasvien laajamittaiselle käyttöönotolle on tuholaiskestävyys. Maailman terveysjärjestön mukaan yksi yleisimmin käytetyistä menetelmistä tuholaisresistenssin sisällyttämiseksi kasveihin on Bacillus thuringiensis (Bt) -geenit, bakteeri, joka tuottaa hyönteisiä karkottavia proteiineja. Bt-geenillä muunnetuilla muuntogeenisillä viljelykasveilla on todistetusti vastustuskyky hyönteistuholaisia vastaan, mikä vähentää synteettisten torjunta-aineiden laajamittaisen ruiskuttamisen tarvetta.
Ovatko muuntogeeniset organismit turvallisia?
Muuntogeenisiä organismeja vastustavat aktivistit väittävät, että muuntogeeniset organismit voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja ja terveysongelmia kuluttajille.
Yksi tällaiseksi GMO-vastaiseksi järjestöksi kutsutaan Center for Food Safety -järjestöä, joka kutsuu kasvien ja eläinten geenimuuntelua mahdollisesti ”yhdeksi 2000-luvun suurimmista ja hankalimmista ympäristöhaasteista”.”
”Geneettisesti muunnetut elintarvikkeet on yhdistetty myrkyllisiin ja allergisiin reaktioihin, sairauksiin, steriiliin ja kuolleeseen karjaan sekä vaurioihin käytännöllisesti katsoen kaikissa koe-eläimillä tutkituissa elimissä”, sanoo Institute for Responsible Technology, GMO-vastaisten aktivistien ryhmä.
”Suurin osa kehittyneistä valtioista ei pidä muuntogeenisiä organismeja turvallisina”
”Useimmat kehittyneet maat eivät pidä muuntogeenisiä organismeja turvallisena”, sanoo Non-GMO Project. ”Yli 60 maassa eri puolilla maailmaa, kuten Australiassa, Japanissa ja kaikissa Euroopan unionin maissa, GMO:ien tuotantoa ja myyntiä on rajoitettu merkittävästi tai se on suorastaan kielletty.”
As You Sow on voittoa tavoittelematon ympäristöjärjestö, joka keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten yritysten toiminta vaikuttaa ympäristöömme, mukaan lukien ruoantuotanto. As You Sow -järjestön ohjelmapäällikkö Christy Speesin mukaan muuntogeeniset elintarvikkeet ovat vaarallisia, ”koska muunnokset keskittyvät vastustuskykyyn myrkyllisiä aineita, kuten torjunta-aineita ja tiettyjä lannoitteita vastaan. Kun vaarallisia kemikaaleja käytetään, kasvit käyttävät niitä kasvaakseen, ja itse ruoka voi olla terveydellemme haitallista.”
Miksi GMO:t ovat hyviä
Monet tieteelliset järjestöt ja teollisuusryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että GMO-elintarvikkeista käytävissä keskusteluissa esiintyvä pelonlietsonta on enemmänkin tunnepohjaista kuin faktoihin perustuvaa. ”Itse asiassa tiede on aivan selvää: viljelykasvien parantaminen nykyaikaisilla molekyylitekniikoilla biotekniikan avulla on turvallista”, American Association for the Advancement of Science (AAAS) totesi vuonna 2012 antamassaan lausunnossa.
”Maailman terveysjärjestö, Amerikan lääketieteellinen yhdistys, Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia, Ison-Britannian kuninkaallinen yhdistys ja jokainen muu arvostettu järjestö, joka on tutkinut todistusaineistoa, on päätynyt samaan johtopäätökseen: AAAS:n mukaan muuntogeenisistä (geneettisesti muunnetuista) viljelykasveista peräisin olevia ainesosia sisältävien elintarvikkeiden nauttiminen ei ole vaarallisempaa kuin sellaisten samojen elintarvikkeiden nauttiminen, jotka sisältävät tavanomaisilla kasvinjalostustekniikoilla muunnetuista viljelykasveista peräisin olevia ainesosia”.
Toisissa tutkimuksissa viitataan tukevampien viljelykasvien hyötyihin ja suurempiin satoihin. ”Muuntogeeniset viljelykasvit voivat parantaa viljelijöiden satoja, vähentää luonnonvarojen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tarjota ravitsemuksellisia hyötyjä”, todetaan Monsanton, maailman suurimman muuntogeenisten organismien valmistajan, verkkosivulla olevassa lausunnossa.
Monsantolla ja muilla maatalousyrityksillä on taloudellisia etuja muuntogeenisiin elintarvikkeisiin liittyvässä tutkimuksessa ja viestinnässä, ja niillä on resursseja rahoittaa tutkimuksia, jotka lujittavat niiden kertomusta. Vaikka on olemassa runsaasti tieteellistä tietoa, joka osoittaa muuntogeenisten viljelykasvien turvallisuuden, tehokkuuden ja kestävyyden, geenimuuntelu on kuitenkin edelleen verrattain uusi tieteenala.
Muuntogeenisten organismien merkintäkeskustelu
Kiistasta muuntogeenisten elintarvikkeiden kehittämisestä ja markkinoinnista on tullut viime vuosina poliittisesti kuuma peruna.
Marraskuussa 2015 FDA antoi päätöksen, jonka mukaan muuntogeenisistä lähteistä peräisin olevilta elintarvikkeilta vaaditaan lisämerkintöjä vain, jos muuntogeenisen tuotteen ja muun kuin muuntogeenisen tuotteen välillä on olennainen ero – kuten erilainen ravitsemuksellinen profiili -. Virasto hyväksyi myös AquaAdvantage-lohen, joka on suunniteltu kasvamaan nopeammin kuin ei-muuntogeeninen lohi.
Monsanton mukaan ”muuntogeenisiä ainesosia sisältävien elintarvikkeiden erityiselle merkitsemiselle ei ole tieteellisiä perusteita”. Kannatamme näitä kantoja ja FDA:n lähestymistapaa.”
Monsanton, DuPontin, Dow AgroSciencesin, Bayerin, BASF:n, CropSciencesin ja Syngentan muodostaman toimialaryhmän GMO Answersin mukaan muuntogeeniset maataloustuotteet ovat ”ylivoimaisesti säännellyin ja testatuin tuote maataloushistoriassa.”
Sivullaan he toteavat lisäksi, että ”useat riippumattomat tiedemiehet ja järjestöt eri puolilla maailmaa – kuten US. National Academy of Sciences, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, Maailman terveysjärjestö, American Medical Association ja American Association for the Advancement of Science – ovat tarkastelleet tuhansia tieteellisiä tutkimuksia ja todenneet, että muuntogeeniset ravintokasvit eivät aiheuta ihmisille, eläimille tai ympäristölle enempää riskejä kuin muutkaan elintarvikkeet.”
Poliittinen kysymys, joka muuntogeenisistä organismeista on muodostunut, on melkein yhtä johtava kuin tieteellinen keskustelu. Yhdysvaltain eri lainsäätäjien käymän pitkän keskustelun jälkeen National Bioengineered Food Disclosure Standard (NBFDS) hyväksyttiin kuitenkin laiksi vuoden 2019 alussa.
NBFDS:n nykyisten liittovaltion säädösten mukaan vuodesta 2020 alkaen kaikissa elintarvikkeissa on oltava BE-merkintä (bioengineered), jos ne sisältävät yli 5 % bioteknisesti muunnettua materiaalia. Myös osavaltiot voivat vapaasti asettaa omia merkintävaatimuksiaan, vaikka näyttääkin siltä, että useimmat lainkäyttöalueet odottavat liittovaltion lakien täytäntöönpanoa ennen uuden lainsäädännön laatimista. Yksi asia on varma: muuntogeenisiin elintarvikkeisiin liittyvä tieteellinen ja poliittinen keskustelu ei ole katoamassa lähiaikoina.
Lisälähteet:
- Lue lisää geenimuunneltujen elintarvikkeiden taustalla olevasta genetiikasta Utahin yliopistosta.
- Lue WHO:n vastaukset muuntogeenisiä organismeja koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin.
- Katso, miten amerikkalaiset jakautuvat niukasti mielipiteissään muuntogeenisten organismien turvallisuudesta Pew Research Centerin tuoreen raportin mukaan.
Tämän artikkelin päivitti 8. heinäkuuta 2019 Live Science -tiedetoimittaja Mark Davis.
Uudemmat uutiset