Pregabaliini ei auttanut iskiasjalkakipuun

Pregabaliini (Lyrica) ei tarjonnut helpotusta akuuttiin tai krooniseen iskiasjalkakipuun liittyvään jalkakipuun, ja siihen liittyi satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa enemmän haittatapahtumia, totesivat tutkijat.

Kahdeksan viikon aikana jalkakivun voimakkuuspisteissä ei ollut eroja riippumatta siitä, saivatko potilaat lääkettä vai lumelääkettä (keskimääräinen mukauttamaton pistemäärä 3,7 vs. 3,1), tohtori Christine Lin australialaisesta George Institute for Global Health -instituutista ja kollegat raportoivat New England Journal of Medicine -lehdessä.

Pregabaliiniryhmässä oli myös huomattavasti enemmän haittatapahtumia (227 vs. 124, P=0,002).

”Pregabaliinin hoitovaikutuksen puuttuminen näillä iskiaspotilailla saattaa heijastaa eroja patofysiologisissa piirteissä muun tyyppisen neuropaattisen kivun ja iskiaskivun välillä, ja se viittaa siihen, että neuropaattista kipua koskevien ohjeiden suositukset eivät ehkä ulotu iskiaskivun hoidon piiriin”, tutkijat kirjoittivat.

Siatikalle on ominaista jalkaan säteilevä kipu, johon liittyy joskus selkäkipua, tuntohäiriöitä tai heikkoutta. Sairauden hoitoon on olemassa vain vähän kliinisiä ohjeita, ja näyttö tehokkaista lääkehoidoista on vähäistä.

Pregabaliini on hyväksytty joidenkin neuropaattisten kiputyyppien – kuten postherpeettisen neuralgian ja diabeettisen perifeerisen neuropatian – hoitoon, ja siksi sen ajateltiin olevan potentiaalisesti tehokas iskiasissa, tutkijat selittivät.

Hypoteesin testaamiseksi he suorittivat satunnaistetun, kaksoissokkoutetun, lumekontrolloidun tutkimuksen, jossa 209 iskiaspotilasta 47:stä tutkimuspaikasta satunnaistettiin saamaan lumelääkettä tai pregabaliinia 150 mg:n vuorokausiannoksella, joka sovitettiin 600 mg:n vuorokausiannokseen. Suurimmalla osalla potilaista iskias oli kestänyt alle 3 kuukautta. (Kaksi potilasta pregabaliiniryhmässä todettiin myöhemmin kelvottomiksi, ja heidät jätettiin analyysin ulkopuolelle.)

Ensisijainen lopputulos oli säärikivun voimakkuuspistemäärä (käyttäen 10-pisteistä asteikkoa, jossa 10 on pahin kipu) kahdeksan viikon aikana, ja lisäarviointeja tehtiin yhden vuoden kuluttua. Toissijaisiin lopputuloksiin kuuluivat työkyvyttömyyden laajuus, selkäkivun voimakkuus ja elämänlaatu.

Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja sen enempää 8 viikon kuin 1 vuodenkaan aikana minkään toissijaisen lopputuloksen osalta: työkyvyttömyyden laajuus, selkäkivun voimakkuus, globaalisti koettu vaikutus sekä fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu.

Huimaus oli yleisin haittavaikutus molemmissa ryhmissä, mutta se oli yleisempää pregabaliiniryhmässä. Vaikka yleiset haittatapahtumat olivat merkittävästi suurempia tässä ryhmässä, vakavia haittatapahtumia oli lukumääräisesti, mutta ei merkittävästi, enemmän lumelääkeryhmässä (kaksi verrattuna kuuteen).

Lin ja kollegat totesivat, että heidän tuloksensa olivat samankaltaisia kuin aiemmissa pregabaliinia ja gabapentiinia kroonisessa alaselkäkivussa tai iskiaskivussa koskeneissa tutkimuksissa, eikä niistä ollut hyötyä lumelääkkeeseen verrattuna: ”Tutkimuksemme laajentaa tätä havaintoa ottamalla mukaan potilaat, joilla oli akuuttia iskiaskipua.”

Post-hoc-analyysi osoitti, että säärikivun kesto ei muuttanut pregabaliinin vaikutusta iskiaskivun hoitoon.

Tutkijat lisäsivät, että koska tutkimuksessa ei ollut tehoa havaita itsetuhoisuuden riskiä, joka on näiden lääkkeiden tunnettu komplikaatio, ”lääkäreiden on tärkeää olla jatkossakin varovaisia pregabaliinin määräämisessä potilaille, jotka ovat alttiita itsensä vahingoittamiselle”.”