Väkivallan teema Oresteiassa ja Odysseiassa

author
2 minutes, 32 seconds Read

Kautta historian väkivallan läsnäolosta, jota perustellaan uskolla jumalhahmoihin, on esimerkkejä erityisesti Aiskhyloksen Oresteiassa ja Homerin Odysseiassa. Vaikka molemmat arkaaiset teokset käsittelevät kreikkalaisiin mytologisiin jumaliin uskomisen ideologioita ja käytäntöjä, väkivaltaisten tekojen perustelut ja niiden oikeuttamiskeinot eroavat toisistaan koston tavoittelun ja toteuttamisen, jumalallisuuden kautta tapahtuvan oikeuttamisen ja rangaistuskeinojen osalta. Oresteiassa Agamemnonin poika Orestes karkotettiin Atreuksen suvusta äitinsä, Argoksen kuningattaren Klytemnestran toimesta. Agamemnonin palattua Troijan sodasta Klytemnestra ja hänen rakastajansa Aegisthos murhasivat Agamemnonin sen vuoksi, että tämä oli uhrannut Iphigenian, …show more content…
Orestes murhasi käskystään huolimatta oman äitinsä, mikä kutsuu koolle furiat, Yön tyttäret, jotka etsivät kostoa sukulaistensa aiheettomasti tappamiensa puolesta. Äidiltään kirouksena lähetettyjen furioiden vainoamana Orestes hakee suojelusta jumalalta, joka määräsi hänet tekemään niin kauhistuttavan rikoksen, Apollonilta, joka käskee Orestesin lähteä Ateenaan, jossa Athene on lopullinen tuomari hänen syyttömyydestään. Kun furiat ja Orestes olivat kertoneet asiansa, Athene kutsui ”Ateenan parhaat miehet” toimimaan valamiehistönä välttääkseen furioiden vihan, jos hän tekisi päätöksen Orestesin hyväksi. Äänestykset päättyivät tasan, mutta Athenen ääni käänsi äänestyksen Oresteksen eduksi. Furiat kiistivät raivokkaasti oikeusjutun lopputuloksen ja olivat eri mieltä ”nuorempien jumalien” mielipiteistä. Odysseuksen tapauksessa, vaikka hän totesi tekojensa olevan oikeutettuja Zeuksen ja muiden jumalien tahdon kautta, hänen ylpeytensä johti siihen, että hän joutui Poseidonin epäsuosioon. Kun Odysseus pakeni Polyfemoksen luolasta ja lähti purjehtimaan pois, hän huusi oikean nimensä eikä peitenimeään ”Nobody”, mikä sai Polyfemoksen huutamaan isälleen Poseidonille, että tämä kiroaisi Odysseuksen kotimatkalla, jos hän koskaan pääsee niin pitkälle. Sekä Orestesin että Odysseuksen kohdalla jumalten ristiriitaiset mielipiteet aiheuttivat paljon …show more content…
Orestesin kohdalla hänen tekojensa kohtalona oli tapahtua, ja jos hän ei tekisi niin kuin käskettiin, hän joutuisi kärsimään yksinäisen elämän maanpaossa, ilman rakkautta. Kun koitti aika, jolloin hänen oli täytettävä Apollon lähettämä teko, Orestes horjui äitinsä sanojen vaikutuksesta ja oli epävarma siitä, lähtisikö hän murhaan mukaan. Odysseus sen sijaan teki ensin väkivaltaa ja perusteli sitten tekonsa jumalten tahdolla. Orestes keskusteli väkivallan käytöstä, vaikka se oli ennalta määrätty; Odysseus oli kuitenkin varma, että väkivalta oli ainoa keino varmistaa hänen hyvinvointinsa. Mitä tulee rangaistukseen väkivaltaisuudestaan, Orestes kirosi sen, että häntä seurasivat raivostarhat, jotka Athene ja valamiehistö kutsuivat myöhemmin pois, jotta Orestesin syyttömyys voitaisiin todeta. Odysseuksen kohdalla hän kuitenkin aiheutti ylimielisyytensä vuoksi sen, että Polyfemos kutsui koolle kirouksen, joka pidensi ja hankaloitti hänen kotimatkaansa. Orestes sai lähteä kotiin ilman, että raivohullut tekivät hänelle enää pahaa, kun taas Odysseus joutui kärsimään uhkaavasta kotimatkasta. Orestekselle oikeus on väkivaltaa, mutta Odysseukselle väkivalta on oikeudenmukaista. Vertailemalla näitä kahta teosta voi nähdä eroja väkivallan syissä, tällaisten tekojen seurauksissa sekä yhteiskunnallisissa eroissa ja yhtäläisyyksissä antiikin ja
Orestesin välillä.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.