Velkakirjalainoja on ainakin viittä eri tyyppiä. Niillä kullakin on erilaiset myyjät, käyttötarkoitukset, ostajat ja riskitasot suhteessa tuottoon.
Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjalainat
Tärkeimmät joukkovelkakirjalainat ovat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön liikkeelle laskemat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön vekselit, velkakirjat ja joukkovelkakirjat. Niitä käytetään kaikkien muiden pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjalainojen korkojen määrittämiseen. Valtiovarainministeriö myy niitä huutokaupalla rahoittaakseen liittovaltion toimintaa.
Ne myydään edelleen myös jälkimarkkinoilla. Ne ovat turvallisimpia, koska Yhdysvaltain hallitus takaa ne. Se tarkoittaa, että ne tarjoavat myös alhaisimman tuoton. Niitä omistavat lähes kaikki institutionaaliset sijoittajat, yritykset ja valtion sijoitusrahastot.
Treasury Inflation-Protected Securities ovat valtiovarainministeriön joukkovelkakirjalainoja, jotka suojaavat inflaatiolta.
Säästöobligaatiot
Säästöobligaatioita laskee liikkeelle myös valtiovarainministeriö. Ne on tarkoitettu yksittäisten sijoittajien ostettaviksi. Niitä lasketaan liikkeelle riittävän pieninä määrinä, jotta ne ovat kohtuuhintaisia yksityishenkilöille. I-obligaatiot ovat säästöobligaatioiden kaltaisia, paitsi että niitä tarkistetaan inflaation mukaan kuuden kuukauden välein.
Agency Bonds
Valtioviranomaisten kaltaiset virastot, kuten Fannie Mae ja Freddie Mac, myyvät joukkovelkakirjalainoja, jotka ovat liittovaltion takaamia.
Municipal Bonds
Kunnallisia joukkovelkakirjalainoja laskevat liikkeeseen eri kaupungit. Ne ovat verovapaita, mutta niiden korko on hieman alhaisempi kuin yrityslainojen. Ne ovat hieman riskialttiimpia kuin liittovaltion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat. Kaupungit laiminlyövät toisinaan maksujaan.
Yrityslainat
Yrityslainoja laskevat liikkeelle kaikenlaiset yritykset. Ne ovat riskialttiimpia kuin valtion takaamat joukkovelkakirjalainat, joten ne tarjoavat korkeampaa tuottoa. Niitä myy edustava pankki.
Yrityslainoja on kolmenlaisia:
- Roskalainat eli high yield -obligaatiot ovat yritysten joukkovelkakirjalainoja, joiden maksukyvyttömyyden mahdollisuus on suuri. Ne tarjoavat korkeampaa korkoa riskin kompensoimiseksi.
- Etuoikeutetut osakkeet ovat teknisesti osakkeita, mutta toimivat kuten joukkovelkakirjalainat. Ne maksavat sinulle kiinteää osinkoa säännöllisin väliajoin. Ne ovat hieman osakkeita turvallisempia konkurssin sattuessa. Niiden haltijat saavat maksun joukkovelkakirjojen haltijoiden jälkeen mutta ennen kantaosakkeiden haltijoita.
- Talletustodistukset ovat kuin pankkisi liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Lainaat periaatteessa pankille rahasi tietyksi ajaksi taattua kiinteää tuottoa vastaan.
Joukkovelkakirjalainoihin perustuvien arvopaperien tyypit
Sinun ei tarvitse ostaa varsinaista joukkovelkakirjalainaa voidaksesi hyötyä sen eduista. Voit ostaa myös arvopapereita, jotka perustuvat joukkovelkakirjoihin. Niitä ovat esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen sijoitusrahastot. Ne ovat erityyppisten joukkovelkakirjojen kokoelmia.
Yksi joukkovelkakirjojen ja joukkovelkakirjarahastojen eroista on se, että yksittäiset joukkovelkakirjat ovat vähemmän riskialttiita kuin joukkovelkakirjarahastot. Jos oletetaan, että maksulaiminlyöntejä ei tapahdu, yksittäisen joukkovelkakirjalainan haltija saa pääomansa ehjänä instrumentin erääntyessä. Joukkovelkakirjarahastoissa sijoittaja on vaarassa menettää pääomansa, jos kurssit laskevat.
Obligaatiopapereita ovat myös joukkovelkakirjojen pörssilistatut rahastot. Ne toimivat kuten sijoitusrahastot, mutta ne eivät varsinaisesti omista kohde-etuutena olevia joukkovelkakirjoja. Sen sijaan ETF:t seuraavat eri joukkolainaluokkien kehitystä. Ne maksavat voittoa tuoton perusteella.
Obligaatioihin perustuvat johdannaiset ovat monimutkaisia sijoituksia, jotka saavat arvonsa kohde-etuutena olevista joukkovelkakirjalainoista. Niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
- Optiot antavat ostajalle oikeuden, mutta eivät velvollisuutta käydä kauppaa joukkovelkakirjalainalla tiettyyn hintaan sovittuna tulevana päivänä. Oikeutta ostaa joukkovelkakirjalaina kutsutaan osto-optioksi ja oikeutta myydä se kutsutaan myyntioptioksi. Niillä käydään kauppaa säännellyssä pörssissä.
- Futuurisopimukset ovat optioiden kaltaisia, paitsi että ne velvoittavat osallistujat toteuttamaan kaupan. Niillä käydään kauppaa pörssissä.
- Forward-sopimukset ovat futuurisopimusten kaltaisia, paitsi että niillä ei käydä kauppaa pörssissä. Sen sijaan niillä käydään kauppaa pörssin ulkopuolella joko suoraan kahden osapuolen välillä tai pankin välityksellä. Ne räätälöidään kahden osapuolen erityistarpeiden mukaan.
- Asuntolainavakuudelliset arvopaperit perustuvat asuntolainojen niputuksiin. Ne tarjoavat joukkovelkakirjalainan tavoin tuottoa, joka perustuu kohde-etuutena olevien omaisuuserien arvoon.
- Vakuudelliset velkasitoumukset perustuvat autolainoihin ja luottokorttivelkoihin. Niihin kuuluu myös niputettuja yrityslainoja.
- Omaisuusvakuudelliset yritystodistukset ovat yksivuotisia yrityslainapaketteja. Niiden arvo perustuu kohde-etuutena olevien kaupallisten omaisuuserien arvoon. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöt, yritysten kalusto tai muu yritysomaisuus.
- Koronvaihtosopimukset ovat sopimuksia, joiden avulla joukkovelkakirjojen haltijat voivat vaihtaa tulevia korkomaksujaan. Ne tapahtuvat kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan haltijan ja joustavakorkoisen joukkovelkakirjalainan haltijan välillä. Niillä käydään kauppaa pörssin ulkopuolella.
- Kokonaistuoton vaihtosopimukset ovat samanlaisia kuin koronvaihtosopimukset, paitsi että maksut perustuvat joukkovelkakirjoihin, joukkovelkakirjaindeksiin, osakeindeksiin tai lainojen nippuun.