Koeputkihedelmöityssykleissä (IVF) on rutiininomaista stimuloida naisen munasarjoja tuottamaan useita munasoluja, joita käytetään hedelmöitykseen. Monissa tapauksissa saadaan useampi kuin yksi hyvä alkio, jota voidaan harkita siirrettäväksi kohtuun. Useiden hyvien alkioiden saatavuus antaa meille mahdollisuuden luokitella ne ja valita sitten parhaat siirrettäväksi. Se tuo myös esiin yleisen dilemman. Pitäisikö harkita yhden vai kahden alkion siirtoa? Vastaus edellyttää useiden tekijöiden huomioon ottamista.
All about embryo implantation
Kriittinen tilasto IVF:ssä on implantaatioprosentti. Implantaatioprosentti on niiden siirrettyjen alkioiden osuus, jotka implantoituvat kohdun limakalvoon. Näiden alkioiden on sitten jatkettava kehittymistään, kunnes voimme havaita sikiön sydämenlyönnit. Implantoitumisprosentti on siis sikiön sydänäänten suhde siirrettyihin alkioihin.
Invf:ssä implantoitumisprosentti riippui aikoinaan suuresti munasoluja luovuttaneen naisen iästä, sillä munasolujen laatu heikkenee nopeasti iän myötä. Kansallisten keskiarvojen mukaan 40-vuotiaan naisen munasoluista saatujen alkioiden implantaatioprosentti oli lähellä 10-15 %, kun taas 30-vuotiaan naisen munasoluista saatujen alkioiden implantaatioprosentti oli 40-50 %.
Implantaatioprosenttia voidaan nostaa seulomalla alkiot geneettisesti ennen siirtoa. Lisäksi voi auttaa, jos alkiot siirretään kohtuympäristöön, johon ei ole kohdistunut munasarjojen stimulaatiota, kuten pakastettujen alkioiden, munasolujen luovutussyklien tai raskaudenkantajasyklien yhteydessä. Ihanteellisissa olosuhteissa joissakin The Fertility Center of Las Vegas -laitoksessa tehdyissä alkionsiirroissa implantoitumisprosentti voi olla 70-80 % tai jopa suurempi.
Mitä suurempi implantoitumisprosentti on, sitä vähemmän tarvitaan useiden alkioiden siirtoa raskauden aikaansaamiseksi, jolloin monisikiöraskauden riski on pienempi.
Onko kaksosraskaus oikeasti huono asia?
Monet lapsettomuuden kanssa kamppailemassa olevat pariskunnat ihastuvat ajatukseen, jonka mukaan he voisivat saada kaksoset tai jopa kolmoset. Terveiden kaksosten syntymä on valtava kontrasti vuosia kestäneeseen raskauden tai synnytyksen epäonnistumiseen.
Mutta kaksoset eivät aina synny terveinä. Vaikka mihin tahansa raskauteen liittyy riskejä, nämä riskit lisääntyvät huomattavasti kaksosten synnyttämisen yhteydessä. Singleton-synnytyksissä on 9 %:n riski pieneen syntymäpainoon, 2 %:n riski erittäin pieneen syntymäpainoon ja 14 %:n riski ennenaikaisuuteen. Nämä samat riskit kasvavat 57 %:iin, 9 %:iin ja 65 %:iin kaksossynnytyksessä. Vuonna 2006 julkaistun Centers of Disease Controlin raportin mukaan kolmossynnytyksessä nämä riskit ovat 96 %, 34 % ja 97 %.
Kolmossynnytykset ovat merkityksellisiä keskustelun kannalta, koska jotkut potilaat todella haluavat, että siirretään kolme tai useampia alkioita. Lisäksi noin 1 % istutettavista alkioista jakautuu identtisiksi kaksosiksi. Näin ollen, vaikka siirrettäisiin ”vain” kaksi alkiota, kolmosraskaus voi silti syntyä.
Vähäisen syntymäpainon ja ennenaikaisuuden riskeihin ei pidä suhtautua kevyesti. Nämä ongelmat voivat johtaa lukuisiin lisääntyneisiin riskeihin, joita kylmän lääketieteen termein ilmaistuna ovat muun muassa pitkittynyt sairaalahoito, älyllinen kehitysvammaisuus, aivohalvaus, hengitysvaikeudet, näköhäiriöt, ruuansulatushäiriöt, kuulon heikkeneminen, keltaisuus, aivoverenvuodot, kyvyttömyys säädellä ruumiinlämpöä, vastasyntyneiden kuolema ja lisääntyneet riskit aikuisiässä, kuten aikuisiän kuolema sydänsairauksiin.
Syntymässä olevaan äitiin kohdistuu myös lisääntyneitä riskejä silloin, kun synnytyksessä syntyy monisikiöryhmä. Monisikiöisen raskauden kustannukset ovat myös huomattavasti suuremmat verrattuna yksisikiöiseen raskauteen, niin että kaksosraskauden keskimääräiset kustannukset ovat noin nelinkertaiset yksisikiöiseen raskauteen verrattuna ja kolmosraskauden kustannukset noin kymmenkertaiset yksisikiöiseen raskauteen verrattuna.
Pitäisikö lääkärisi siis tehdä yksi- vai kaksoismonisikiöinen alkionsiirto?
Pyrkimys kahteen alkionsiirtoon perustuu toisinaan hienovaraiseen pelkoon siitä, että alkiot jotenkin hukataan. Siirtämättä jääneet alkiot voivat jäädyttää, ja jäädytetyt alkiot voivat säilyä elinkelpoisina 20 vuotta tai pidempäänkin.
Tulevilla vanhemmilla on usein vapaus valita, siirretäänkö yksi vai kaksi alkiota. Heidän ei kuitenkaan pidä tehdä tätä päätöstä kevyesti tai naiivisti. Heidän tulisi tehdä tämä päätös vasta sen jälkeen, kun he ovat harkinneet huolellisesti vauvoihin ja äitiin kohdistuvia riskejä, haluaan saada useampia lapsia, talouttaan ja klinikan implantaatioprosenttia. Las Vegasin hedelmöityskeskuksessa suosittelemme vahvasti yhden alkion siirtoa kaikissa tapauksissa.