ABC-tiedonkeruu on työkalu, jota käytetään sovelletussa käyttäytymisanalyysissä (ABA) käyttäytymisen kirjaamiseen. ABC-tiedonkeruun käyttö ulottuu opettajille, vanhemmille tai kenelle tahansa, joka haluaa paremmin tallentaa ja seurata käyttäytymistä ajan mittaan. ABC-datan avulla voidaan yhdistää se, mitä oletamme ympäristössä tapahtuvan, todellisuuteen. Vanhempina ja palveluntarjoajina havainnoimme ja teemme oletuksia muutoksista, mutta tiedonkeruu on tärkeää intuitiomme vahvistamiseksi. Kun käytämme ABC-tietoja, voimme tarkastella ympäristöä objektiivisemmin antamatta anekdoottisten kokemustemme häiritä.
ABC-tiedonkeruuta voidaan käyttää:
- Käyttäytymisen arviointiin
- Käyttäytymisen funktioiden tunnistamiseen (miksi käyttäytymistä tapahtuu)
- Edistymisen seurantaan
- Käyttäytymistapahtumien dokumentointiin
Tässä on skenaario: Gill on ABA-terapeutti, joka työskentelee Samin kanssa. Gill huomaa, että Sam näyttää turhautuvan helpommin, mikä johtaa huutamiseen ja joskus aggressiivisuuteen. Vahvistaakseen tämän käyttäytymismuutoksen ja antaakseen näyttöä BCBA:lle Gill alkaa kerätä ABC-dataa.
ABC-datan jaottelu:
- Antecedentti – tapahtumat, teot tai olosuhteet, jotka tapahtuvat ennen käyttäytymistä
- Esimerkki: Leikkitauon päätteeksi Gill kehotti Samia laittamaan lava-auton, jolla hän oli leikkinyt, roskikseen muiden ajoneuvojen joukkoon.
- Käyttäytyminen – käyttäytyminen, joka on seurausta edeltävästä tapahtumasta
- Esimerkki: Sam huusi ”Ei!” ja heitti lava-auton huoneen poikki
- Seuraukset – Käyttäytymistä seuraavat toimet tai reaktio
- Esimerkki: Gill jatkoi lelujen poimimista ja ohjasi Samia: ”poimi kuorma-auto.”
Kerätessäsi ABC-tietoa on muutama välttämätön asia huomioitava. Ensinnäkin on tärkeää, että otamme huomioon vain havaittavan käyttäytymisen. On tärkeää kysyä, ”voiko joku muu lukea tämän ja tietää, miltä kohtaus näytti”. Saatamme ajatella tietävämme, mitä joku toinen ajattelee tai tuntee, mutta emme halua projisoida oletuksiamme tiedonkeruuseen, sillä sisäiset ajatukset ja tunteet eivät ole kaikkien havaittavissa.
Vaikka ABC-tiedot tulisi kirjata mahdollisimman objektiivisin ehdoin. Esimerkiksi kirjaaminen ”Sam suuttui, kun Gill pakotti hänet poimimaan” on vähemmän objektiivista kuin toteaminen ”Sam huusi ’ei!’, kun Gill ohjasi häntä poimimaan”. Termi ”vihainen” voi olla kaikille erilainen. Joillekin viha voi näyttää Samin käyttäytymiseltä, kun taas toiset osoittavat syvää huokausta tai ovat täysin hiljaa. Näiden erojen huomioiminen voi auttaa vanhempia ja palveluntarjoajia tulkitsemaan paremmin skenaarioita, joiden kohdalla he eivät olleet läsnä.
Viimeiseksi, ABC-tietoja kerättäessä on tärkeää kirjata kaikki havainnot mahdollisimman pian, jotta vältytään muistivirheiltä.
ABC-tietojen avulla ympäristöön voidaan tehdä muutoksia käyttäytymisen laukaisevien tekijöiden vähentämiseksi tai lasten tarpeiden paremmaksi tyydyttämiseksi. Samin skenaariossa Gill voi käyttää yllä olevasta esimerkistä saatuja ABC-tietoja ja tehdä yhteistyötä BCBA:n kanssa auttaakseen Samia siirtymään leikistä työhön. ABC-tiedonkeruu on vain yksi niistä välineistä, jotka tekevät ABA:sta menestyksekästä, ja se voi auttaa muita ymmärtämään lapsensa käyttäytymistä.
– Tämän viestin on kirjoittanut Lexys Sillin, RBT