Esiintyvyys/aiheuttaja
LSA, lymfosyyttien (solut, jotka normaalisti toimivat immuunijärjestelmässä) syöpäkasvaimen aiheuttama kasvain, on yksi yleisimmistä koirien kasvaimista. Se vaikuttaa minkä tahansa rodun ja iän koiriin, vaikkakin useimmat koirat ovat diagnoosihetkellä keski-ikäisiä tai vanhempia; kultaisia noutajia pidetään rotuna, jolla on kohonnut riski sairastua LSA:han. Koirien LSA:n, kuten useimpien koirien kasvainten, syytä ei tunneta.
Mitä saatat nähdä/ Kliininen esitys
LSA:ta sairastavien koirien esitys on hyvin vaihteleva, sillä lymfosyyttejä voi löytyä käytännössä mistä tahansa elimistön elimestä. Kuitenkin LSA:n tavallisin muoto (jota kutsutaan vaiheiksi) aiheuttaa yhden tai useamman imusolmukkeen kivuttoman suurentumisen, joka voidaan nähdä tai tuntea kehon pinnalta. Toisinaan imusolmuke kasvaa niin suureksi, että se haittaa toimintaa (esimerkiksi verenkierron tai hengitysteiden tukkeutuminen). Muut LSA:n muodot voivat liittyä maksaan, pernaan, luuytimeen ja ruoansulatuskanavaan, ihoon tai hermostoon (ja muihin elimiin), ja kliiniset oireet heijastavat kyseessä olevaa elinjärjestelmää (esim. oksentelu tai ripuli ruoansulatuskanavan muodoissa; heikkous tai kalpeat limakalvot ja muut, jotka heijastavat heikentynyttä verisolujen tuotantoa luuytimessä); monet koirat tuntevat olonsa huonoksi (menettävät ruokahalua, muuttuvat letargisiksi) minkä tahansa muodon yhteydessä. Joillakin koirilla imusolmukkeiden laajentuminen on satunnainen löydös, kun eläinlääkäri tarkastaa muuten terveeltä vaikuttavan koiran muusta syystä (esim. rokottaminen).
Lymfosolmukkeiden porrastus
Vaihe I: yksittäinen imusolmuke suurentunut
Vaihe II: useat solmukkeet suurentuneet joko kehon etu- tai takapuoliskolla
Vaihe III: useat solmukkeet suurentuneet sekä kehon etu- että takapuoliskolla
Vaihe IV: maksan ja/tai pernan osallistuminen
Vaihe V: luuytimen osallistuminen tai muiden elinten osallistuminen (esim.esim. ruoansulatuskanava, iho, hermosto)
Jokainen numeroitu vaihe voidaan jakaa edelleen alavaiheisiin, joita on kaksi: a ja b. Potilaat, joilla on alavaihe a, voivat hyvin, kun taas potilaat, joilla on alavaihe b, ovat sairaita.
LSA:n biologinen käyttäytyminen
LSA:ta pidetään systeemisenä tautina, eikä sen sellaisenaan varsinaisesti katsota ”leviävän” toisiin elimiin. Tätä kasvainta ei yleensä pidetä parannettavissa olevana kasvaimena koirilla, vaikka satunnaisilla koirilla esiintyykin sellaista, joka näyttää paranevan asianmukaisella hoidolla (ks. jäljempänä). Koira voi aloittaa taudin yhdessä vaiheessa ja edetä ajan mittaan toiseen (yleensä pidemmälle edenneeseen) LSA:n vaiheeseen.
Kliininen staging (kasvaimen laajuuden määrittäminen)
Koska LSA:ssa on yleisesti mukana elimiä, LSA:ta sairastavan koiran staging-tutkimukseen voi kuulua yhden tai useamman imusolmukkeen imusolmukkeen imuimeytyksen ottaminen, rintakehän röntgenkuvaus, vatsan röntgenkuvaus tai ultraäänitutkimus (isojen solmujen etsimiseksi vatsasta ja maksan ja pernan tarkastelemiseksi) tai luuytimen tutkimus. Usein suositellaan veren ottamista täydellistä verenkuvaa ja biokemiallista profiilia varten sekä virtsanäytteenottoa, koska niiden avulla voidaan arvioida yleistä terveydentilaa ja saada tietoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat hoitosuosituksiin. Joskus suositellaan erityisiä värjäyksiä sen määrittämiseksi, onko LSA peräisin B- vai T-soluista (B- ja T-solut ovat erityisiä lymfosyyttityyppejä), koska niillä on ennusteellista merkitystä, vaikka hoitosuositukset ovat samat kummallekin tyypille.
Hoitovaihtoehdot
LSA:n hoidon peruspilari on kemoterapialääkkeiden antaminen; parhaat vasteet kasvaimen hallinnan pituuden ja eloonjäämisajan suhteen saavutetaan yleensä protokollilla, joihin kuuluu useamman kuin yhden kemoterapialääkkeen antaminen, vaikka on olemassa lähestymistapoja, joihin kuuluu yhden ainoan lääkkeen antaminen. Yleisesti käytettyjä kemoterapialääkkeitä ovat doksorubisiini, vinkristiini, syklofosfamidi, prednisoni ja L-aspariginaasi, mutta myös monia muita lääkkeitä käytetään. Joillakin koirilla, joilla tauti on hyvin paikallinen, leikkauksella tai sädehoidolla voi olla merkitystä hoidossa, vaikka kemoterapiaa suositellaan edelleen usein näissä tapauksissa.
Ennuste
LSA:ta sairastavien koirien ennuste on hyvin vaihteleva, ja se riippuu kliinisestä vaiheesta (sairaat koirat voivat huonommin kuin koirat, jotka tuntevat olonsa terveeksi, ja koirilla, joilla on V-vaiheen tauti, pidetään yleensä huonompaa ennustetta), kasvaintyypistä (koirat, joilla on B- solun LSA, pärjäävät tavallisesti paremmin kuin koirat, joilla on T- Solu- LSA:n LSA:n LSA:ta). Useimmille kemoterapialla hoidetuille koirille tulee remissio eli ajanjakso, jolloin syöpää ei ole havaittavissa ja koira voi hyvin. Remission kesto vaihtelee, mutta useimmilla LSA:n imusolmukemuotoja sairastavilla koirilla ensimmäinen remissio kestää 6-9 kuukautta, ennen kuin merkkejä kasvaimesta havaitaan uudelleen; monilla näistä koirista voidaan saavuttaa toinenkin remissio, mutta minkä tahansa myöhemmän remissiokierron odotetaan olevan kestoltaan ensimmäistä remissiota lyhyempi. Useimpien yhdistelmäkemoterapiaprotokollilla hoidettujen koirien elossaoloaika on noin 1 vuosi. Vaikka yksittäinen koira on saanut paljon kemoterapiaa tuon vuoden aikana, sen elämänlaatu on yleensä erittäin hyvä. Vaikka tilastot ovatkin hyödyllisiä, niillä ei voida koskaan ennustaa, miten yksittäinen koira pärjää tietyn hoidon kanssa tai ilman sitä.
Tulevaisuuden hoitovaihtoehdot:
Koiran lymfoomassa kokeillaan uusia hoitomuotoja hyvin säännöllisesti, mutta tulokset ovat olleet samankaltaisia jokaisessa tutkitussa lääkehoidossa. Todennäköisesti eloonjäämisemme tulee aina olemaan samanlainen, kunnes joko hyväksymme suuremman toksisuuden (mikä tarkoittaa, että useimmat koirat ovat hyvin sairaita hoidosta ja jotkut saattavat jopa kuolla) tai keksimme täysin uudenlaisen hoidon. Puoli- tai kokovartalosädehoito voi osoittautua hyödylliseksi. Koiran lymfoomalle spesifisen vasta-aineen kehittäminen, joka voisi tunnistaa kaikki koiran lymfoomat mutta ei kuitenkaan normaaleja lymfosyyttejä, ja joka voitaisiin liittää toksiiniin tai muuhun soluja tappavaan mekanismiin, on vielä kaukana oleva haave.
Kärkikohdat
LSA on yksi kemoterapiaan herkimmin reagoivista kasvaimista eläinlääketieteessä, ja suurin osa koirista sietää sytostaattihoitoa erittäin hyvin siten, että se vaikuttaa vain minimaalisesti niiden elämänlaatuun. Jos huomaat koirallasi nopeasti kasvavia kyhmyjä, jotka näyttävät olevan suurten nivelten alueella (kaulassa, olkapäiden edessä, kainaloissa, polvien takaosassa tai nivusissa), pyydä koiraasi pian eläinlääkärin tutkittavaksi, vaikka se tuntisikin olonsa hyväksi. Muista, että matalamman vaiheen tauti ja koirat, jotka voivat hyvin, pärjäävät hoidossa paremmin kuin koirat, jotka ovat sairaita ja/tai joilla on pidemmälle edennyt tauti.