Tshernobylin ydinvoimalassa vuonna 1986 tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamaan säteilyaltistukseen saattoi lopulta kuolla yli 4 000 ihmistä, mutta pitkäaikaiset terveysvaikutukset ovat olleet alun perin pelättyä vähäisemmät.
Kansainvälisen tutkijaryhmän tällä viikolla julkaisemassa raportissa Tshernobylin perintö: terveys-, ympäristö- ja sosiaalis-taloudelliset vaikutukset (Chernobyl’s Legacy: Health, Environmental ja Socioeconomic Impacts) todettiin, että toistaiseksi alle 50 kuolemantapausta on voitu katsoa suoraan johtuvan onnettomuudesta aiheutuneesta säteilystä. Lähes kaikki kuolemantapaukset koskivat pelastustyöntekijöitä, jotka altistuivat korkeille säteilytasoille. Raportissa ennustetaan, että vuosina 1986-7 alueella olleiden 200 000 pelastustyöntekijän, 116 000 evakuoidun ja 270 000 saastuneimpien alueiden asukkaan kuolemantapauksia säteilyn aiheuttamiin syöpiin ja leukemioihin on arvioiden mukaan vielä 3940. Tämä perustuu arvioihin heidän saamistaan säteilyannoksista. Tämä on paljon vähemmän kuin aiemmat arvelut, joiden mukaan säteilyaltistus saattaisi aiheuttaa kymmeniätuhansia kuolemantapauksia.
Raportissa analysoidut luvut osoittavat, että noin 4 000 kilpirauhassyöpätapausta, pääasiassa ihmisillä, jotka olivat katastrofin aikaan lapsia ja nuoria, on johtunut saastumisesta. Ainakin yhdeksän lasta on kuollut kilpirauhassyöpään, mutta Valko-Venäjältä saatujen tilastojen perusteella tämäntyyppiseen syöpään sairastuneiden ihmisten eloonjäämisaste on ollut lähes 99 prosenttia.
Raportissa ei havaittu todisteita tai todennäköisyyttä hedelmällisyyden vähenemisestä onnettomuudesta kärsineen väestön keskuudessa eikä säteilyaltistuksesta johtuvaa synnynnäisten epämuodostumien lisääntymistä. Kirjoittajat johtivat tämän siitä, että useimmat hätätyöntekijät ja saastuneilla alueilla asuvat ihmiset saivat suhteellisen pieniä koko kehon säteilyannoksia, jotka olivat verrattavissa luonnollisiin taustatasoihin. Koska annokset olivat niin pieniä, ei myöskään ollut näyttöä siitä, että ne olisivat vaikuttaneet kuolleena syntyneiden lasten määrään, haitallisiin raskaustuloksiin, synnytyskomplikaatioihin tai lasten yleiseen terveyteen. Sekä saastuneilla että saastumattomilla Valko-Venäjän alueilla oli havaittavissa pientä mutta tasaista kasvua raportoiduissa synnynnäisissä epämuodostumissa, mutta tämän katsottiin johtuvan parantuneesta raportoinnista, ei säteilystä.
Burton Bennett toimii puheenjohtajana Chernobyl Forumissa, joka on raportin laatinut ryhmä, johon kuuluu YK:n virastojen (mukaan lukien Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja Maailman terveysjärjestö) sekä Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan hallitusten edustajia. Hän sanoi: ”Kyseessä oli erittäin vakava onnettomuus, jolla oli merkittäviä terveysvaikutuksia erityisesti tuhansille työntekijöille, jotka altistuivat onnettomuuden alkuvaiheessa ja saivat erittäin suuria säteilyannoksia, sekä tuhansille kilpirauhassyöpään sairastuneille työntekijöille. Yleisesti ottaen emme kuitenkaan ole havainneet syvällisiä kielteisiä terveysvaikutuksia muulle väestölle ympäröivillä alueilla, emmekä ole havainneet laajalle levinnyttä saastumista, joka edelleen aiheuttaisi merkittävää uhkaa ihmisten terveydelle, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksellisia, rajoitettuja alueita.”
Raportissa katsottiin, että Tšernobylin aiheuttamat mielenterveysvaikutukset olivat suurin kansanterveysongelma. Tuhoalueilla asuvilla ihmisillä oli taipumus arvioida terveyttään kielteisesti, he uskoivat, että heidän elinajanodotteensa oli lyhentynyt, ja heillä oli taipumus olla aloitteettomia ja riippuvaisia valtion avusta. Jatkuvat myytit ja väärät käsitykset säteilyn uhasta ovat johtaneet ”lamaannuttavaan fatalismiin” asukkaiden keskuudessa, raportissa varoitetaan ja todetaan, että ”köyhyys, entisen Neuvostoliiton alueella rehottavat elintapasairaudet ja mielenterveysongelmat muodostavat paljon suuremman uhan paikallisille yhteisöille kuin säteilyaltistus.”
Tshernobyl-foorumin jäsenet kokoontuvat tällä viikolla pohtimaan raportin havaintoja ja suosituksia, joihin kuuluu avustustoimien keskittäminen erittäin saastuneille alueille ja hallituksen ohjelmien uudelleensuunnitteleminen niin, että autetaan niitä, jotka ovat todella hädänalaisina. Raportissa suositellaan myös, että jatketaan akuutista säteilyoireyhtymästä toipuneiden työntekijöiden ja muun voimakkaasti säteilylle altistuneen pelastushenkilöstön tarkkaa seurantaa sekä radiojodille altistuneiden lasten seulontaa kilpirauhassyövän varalta ja voimakkaasti säteilylle altistuneiden puhdistustyöntekijöiden seulontaa muiden kuin kilpirauhassyöpien varalta. Lisäksi siinä kehotettiin seuraamaan cesium- ja strontiumradionuklidien pitkäaikaisseurantaa ihmisten altistumisen ja elintarvikkeiden saastumisen arvioimiseksi sekä säteilyn vähentämistoimenpiteiden vaikutusten analysoimiseksi. Asiantuntijaryhmä totesi myös, että yleisölle olisi tiedotettava paremmin katastrofin kaikista näkökohdista, mukaan lukien radioaktiivisen saastumisen pysyvyydestä tietyissä elintarvikkeissa ja ruoanvalmistusmenetelmistä, jotka vähentävät radionuklidien saantia.
Raportti on saatavilla osoitteessa www.iaea.org/NewsCenter/Focus/Chernobyl/pdfs/05-28601_Chernobyl.pdf
.