Move over, Freud:
Se on nimeltään kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), eikä se oikeastaan ole kovinkaan uutta, sillä se on ollut olemassa muodossa tai toisessa ainakin 1960-luvulta lähtien. CBT on puheterapian muoto, jossa olet vuorovaikutuksessa koulutetun terapeutin kanssa, mutta siinä ei ole kyse menneisyytesi kaivelemisesta. Sen sijaan siinä keskitytään nykyhetkeen ja opetetaan tunnistamaan, miten reagoit elämässäsi esiintyviin stressitekijöihin, ja miten voisit muuttaa reaktioitasi lievittääksesi ahdistustasi.
”Terapeutti ja asiakas työskentelevät yhdessä ymmärtäen, että kummallakin on asiantuntemusta. Terapeutilla on asiantuntemusta siitä, miten käyttäytymistä voidaan muuttaa, ja asiakkaalla on asiantuntemusta elämänkokemuksistaan ja siitä, mikä on hänelle tärkeintä”, sanoo Kristen Lindgren, Ph.D., psykologi ja CBT-asiantuntija, joka työskentelee Washingtonin yliopiston lääketieteellisessä keskuksessa (University of Washington Medical Center-Roosevelt).
CBT perustuu ajatukseen, jonka mukaan ajatuksemme, tunteemme ja käyttäytymisemme liittyvät toisiinsa ja että muuttamalla yhtä niistä voidaan muuttaa muita. Tämä saattaa kuulostaa trendikkäältä, mutta se on myös tehokasta ja sitä on tutkittu perusteellisesti. CBT:stä on olemassa muunnelmia kaikenlaisiin mielenterveysongelmiin, ahdistuneisuudesta masennukseen ja skitsofreniasta päihdehäiriöihin.
Tavoitteena on oppia taitoja, joita voi käyttää terapeutin vastaanoton ulkopuolella tosielämän ongelmien ratkaisemiseen, Lindgren sanoo. Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän CBT-taidoista tulee tapa.
”Jos olet joku, jolla on hyvät aikomukset, mutta tarvitset jonkun, jolle olet tilivelvollinen, varaisin ajan terapeutille”, Lindgren sanoo. ”Mutta jos tiedät olevasi henkilö, joka on hyvä itseopiskelemaan, on järkevää miettiä, että tekisit sen itse.”
Tässä ovat hänen vinkkinsä tekniikoiden harjoitteluun kotona (tai missä ikinä satutkaan olemaan).
Muuta näkökulmaasi
Kognitiiviseksi uudelleenjärjestelyksi kutsutun tekniikan käyttäminen voi auttaa sinua muokkaamaan ongelmallisia ajatuksia, mikä puolestaan voi auttaa sinua muuttamaan käyttäytymistäsi. Seuraavan kerran, kun huomaat olevasi ahdistunut tai masentunut, kysy itseltäsi: Mitä ajattelen tai millaisten tunteiden kanssa kamppailen, jotka saattavat aiheuttaa minulle tällaisen tunteen? Huomaa, aiheuttavatko tietyt ajatukset tai muistot ahdistavia fyysisiä oireita; voit jopa laatia luettelon. Näin toimimalla voit alkaa ymmärtää, miten tunteesi ja ajatuksesi liittyvät toisiinsa ja mikä sinua laukaisee.
Tasapainota ajatuksiasi
Moniin mielenterveyteen liittyviin kamppailuihin liittyy ahdistavia, mutta luonnostaan virheellisiä ajatuksia tai ennusteita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen. Jos esimerkiksi ahdistut väkijoukoissa ja siksi vältät niitä aktiivisesti, saatat sanoa itsellesi, että jos yrittäisit mennä täpötäyteen paikkaan – kuten urheilupeliin tai konserttiin – joutuisit paniikkiin, tekisit jotain nolaavaa etkä nauttisi siitä. Tämä uskomus vahvistaa sitten välttelyäsi.