Tshernobylin ydinreaktorin ohi juoksevaa jokea ruopataan sisävesiväylän luomiseksi, jolloin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista lietettä saattaa nousta uudelleen pintaan, mikä voi saastuttaa Ukrainan kahdeksan miljoonan ihmisen juomaveden.
Pripjatin ruoppaus alkoi heinäkuussa, ja se on osa kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on luoda Itämeren ja Mustanmeren yhdistävä, Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan halki kulkeva, 2 000 kilometriä (1 240 mailia) pitkä E40-vesireitti. Jokea – joka kiemurtelee 2,5 kilometrin etäisyydellä maailman pahimmasta ydinkatastrofista vastuussa olevasta reaktorista – on jo ruopattu ainakin seitsemässä eri paikassa, joista viisi on Save Polesia -koalition mukaan 10 kilometrin etäisyydellä reaktorista.
Tämä on vastoin Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) suosituksia, joiden mukaan Tshernobylin eristysvyöhyke pitäisi säilyttää koskemattomana neuvostoaikaisesta räjähdyksestä peräisin olevan pitkäaikaisen saastumisen vuoksi. Tarjouskilpailun 100 000 kuutiometrin sedimentin kaivamisesta voitti ukrainalainen ruoppausyritys Sobi, ja työt alkoivat tämän vuoden heinäkuussa, yrityksen Facebook-sivulla julkaistun viestin mukaan. Postauksen mukaan vesiväylä on tärkeä jokiliikenteen ja kaupankäynnin parantamiseksi naapurimaiden eli Valko-Venäjän kanssa.
Ukrainan hallitus tilasi ruoppaustyöt noin 12 miljoonalla Ukrainan grivnalla (320 000 puntaa). Vaikka toteutettavuustutkimuksen tilasi ministeriöistä, yrityksistä ja EU:sta koostuva konsortio, useat kansalaisjärjestöt, kuten Save Polesia, WWF ja BirdLife, ovat varoittaneet, että hallitus rikkoo lakia, koska se ei ole tehnyt ympäristövaikutusten arviointia (YVA), jota Ukrainan säädökset edellyttävät. Niiden mukaan Gdanskin merenkulkualan instituutin vuonna 2015 tekemässä E40-hanke toteutettavuustutkimuksessa ei tarkasteltu asianmukaisesti vaikutuksia, joita ruoppaustöistä aiheutuva radioaktiivinen saastuminen voisi aiheuttaa 100 kilometriä Kiovasta ylävirtaan sijaitsevalla suojavyöhykkeellä. Ukrainan infrastruktuuriministeriö, joka johtaa E40-hanketta, ei vastannut Guardianin pyyntöön kommentoida ympäristövaikutusten arviointia.
Ranskalainen kansalaisjärjestö Association pour le Contrôle de la Contrôle de la Radioactivité dans l’Ouest (Acro) varoitti Frankfurtin eläintieteellisen seuran teettämän tutkimuksen perusteella: ”E40:n rakentaminen aiheuttaa säteilyvaikutuksia rakennustyöntekijöille ja jokien varassa elävälle väestölle… IAEA suosittelee, että Kiovan altaan saastuneet sedimentit jätetään paikalleen, jotta alajuoksulla asuva väestö ei altistuisi. Tässä yhteydessä E40:n rakentaminen ei ole mahdollista.”
Johtava tutkija tohtori David Boilley, ydinfyysikko ja Acron puheenjohtaja, kertoi Guardianille: ”Se, että he haluavat rakentaa padon ja päästää veneet kulkemaan juuri Tšernobylin reaktorin pohjan ohi – minusta tämä on uskomatonta. Tämä on suojavyöhykkeen saastunein osa.”
Sobin johtaja Dmitrij Nadeev kertoi Guardianille, että yhtiö teki tilaustutkimuksia säteilystä ja otti maaperänäytteitä. ”Työntekijöidemme turvallisuus on etusijalla”, hän sanoi. ”Analyysi osoitti, että työ voidaan tehdä turvallisesti, mutta kaikille työntekijöille annettiin henkilökohtaiset suojavarusteet (PPE) ja dosimetrit. Työn aikana tutkijat ottivat päivittäin vesinäytteitä ruoppaajan alapuolelta.”
Nadeev kieltäytyi jakamasta säteilytutkimusta Guardianin kanssa tai näyttämästä todisteita siitä, että työntekijät käyttivät henkilönsuojaimia. Ukrainan infrastruktuuriministeriö ei vastannut kommenttipyyntöön.
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet väittivät pitkään, ettei pitkäaikaisen säteilyn vaikutuksia väestöön tarvinnut tutkia, ja vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin katastrofin virallinen kuolonuhrien määrä on vain 54. Joidenkin arvioiden mukaan räjähdyksen aiheuttama pitkittynyt saastuminen saattaa kuitenkin merkitä sitä, että joka viides valkovenäläinen asuu edelleen saastuneella maalla. ”Suojavyöhykkeen pitäisi olla vuosisatojen ajan suojavyöhyke – tämä tarkoittaa, että siellä ei asu ihmisiä eikä toimintaa joella”, Boilley sanoi.”
E40 ulottuu Puolan Gdańskista Etelä-Valko-Venäjän kautta Ukrainan Hersoniin. Se olisi Euroopan pisin vesiväylä, 25 kertaa Panaman kanavan pituinen. Hallituksen ministeriöt ja järjestöjen yhteenliittymä ajavat rakentamista läpi. Pienet alukset voivat jo nyt kulkea sen läpi, mutta sitä syvennetään ja levennetään, jotta jopa 80 metriä pitkät alukset voivat kulkea sen läpi.
Puolassa tehdään parhaillaan toista toteutettavuustutkimusta, jossa päätetään, mikä reitti on paras, ja tuloksia odotetaan lähikuukausina. Hallitus näyttää etenevän Siarzewon patoa koskevien suunnitelmien kanssa, joka on yksi niistä 13-15 padosta, jotka olisi rakennettava Veiksel-jokeen. E40:n rakennuskustannukset ovat todennäköisesti yli 13 miljardia euroa (11,7 miljardia puntaa), josta suurin osa käytetään Puolassa.
Suojelijat ovat myös huolissaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä. Vesiväylä kulkisi Polesia-nimisen alueen läpi, joka on kaksi kolmasosaa Ison-Britannian pinta-alasta ja jota kutsutaan usein Euroopan Amazoniksi sen uskomattoman monimuotoisen villieläimistön vuoksi, johon kuuluu 1,5 miljoonaa muuttolintua sekä biisoneita, susia, ilveksiä ja karhuja. E40-reitin rakentaminen vaikuttaisi kuusikymmentä kansainvälisesti merkittävää luontokohdetta.
Täältä löydät lisää sukupuuttoon kuolemisen aikakautta käsitteleviä uutisia, ja seuraa biodiversiteettitoimittajia Phoebe Westonia ja Patrick Greenfieldiä Twitterissä saadaksesi kaikki viimeisimmät uutiset ja jutut
{{{topVasemmalla}}
{{{bottomVasemmalla}}
{{topRight}}
{{bottomRight}}
{{/goalExceededMarkerPercentage}}
{{/ticker}}
{{heading}}
{{#paragraphs}}
{{.}}
{{{/paragraphs}}{{highlightedText}}
- Jaa Facebookissa
- Jaa Twitterissä
- Jaa sähköpostitse
- Jaa LinkedInissä
- Jaa Pinterestissä
- Jaa WhatsAppissa
- Jaa Messengerissä