Lisää suosikkeihin
Miten tehdään ero lievän, keskivaikean ja vaikean LD:n välillä? Miten voin räätälöidä interventiot/strategiat niiden oppilaiden tarpeisiin, joilla on eriasteisia oppimisvaikeuksia?
Vastaaja: Dr. Maria Kokai M.A., PhD., C.Psyc.., Chief Psychologist with the Toronto Catholic District School Board.
Tämä artikkeli on päivitetty vastaamaan oppimisvaikeuksia käsittelevän monialaisen psykologityöryhmän (Cross-Sectoral Psychology Working Group on Learning Disabilities) luomia uusia diagnoosiohjeita, jotka Ontarion psykologiyhdistys (Ontario Psychological Association) hyväksyi vuonna 2018 ja Ontarion oppimisvaikeuksia käsittelevä yhdistys (Learning Disabilities Association of Ontario) vuonna 2019.
Oppimisvaikeuksien (LD) katsotaan johtuvan geneettisistä, synnynnäisistä ja/tai hankituista neurobiologisista tekijöistä, jotka johtavat akateemisiin häiriöihin yhdistettynä vähintään keskinkertaisiin kykyihin, jotka ovat olennaisia ajattelun ja päättelyn kannalta, sekä puutoksiin yhdessä tai useammassa oppimiseen liittyvässä psykologisessa prosessissa. Vamman biologisen/neuropsykologisen luonteen vuoksi oppimisvaikeusdiagnoosin laatiminen ja ilmoittaminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää ammatillista koulutusta ja taitoja. Eri tieteenalojen (esim. psykologian, kasvatustieteen, puheterapian, toimintaterapian, lääketieteen, audiologian jne.) ammattilaisilla on merkittävä rooli riskihenkilöiden tunnistamisessa ja osallistumisessa arviointiin sekä erilaisten interventioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ontariossa diagnoosin antamista valvotaan kuitenkin säänneltyjä terveydenhuollon ammatteja koskevan lain (Regulated Health Professions Act) nojalla, ja sitä saavat tehdä vain psykologikollegion ja lääkärikollegion asianmukaisesti pätevät jäsenet.
Lukemisvaikeuksien diagnostiset kriteerit
Lukemisvaikeuksista kärsivien lasten, nuorten ja aikuisten diagnosointia ja arviointia koskevien ohjeiden (Guidelines of Diagnosis and Assessment of Children, Adolescents and Adults with Learning Disabilities, Ontarion psykologiyhdistys, 2020) mukaan oppimisvaikeusdiagnoosin tekemisen edellytyksenä on, että kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:
- ”Aikaisemmin akateeminen toimintakyky on jäänyt alle sen tason, jota tyypillisesti odotetaan saman kronologisen iän omaavilta henkilöiltä, tai on tarvittu liikaa aikaa tai tukea tyypillisen akateemisen toimintakyvyn kehittämiseksi tai ylläpitämiseksi.”
- ”Keskimääräistä heikompi akateeminen suoriutuminen (ts, vähintään yksi keskihajonta keskiarvon alapuolella) vähintään yhdessä seuraavista”: lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa.”
- ”Näyttöä siitä, että vaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa liittyvät loogisesti psykologisten prosessien vajavaisuuksiin”.”
- ”Vähintään keskimääräiset ajattelun ja päättelyn kannalta olennaiset kyvyt.”
- ”Näyttöä siitä, että vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa ei voida selittää ensisijaisesti sellaisilla tekijöillä kuin:
- Muut sairaudet tai häiriöt (esim, älyllinen kehitysvammaisuus, korjaamaton näkö- tai kuuloaisti, fyysiset tai krooniset terveysvammat, muut neurologiset kehityshäiriöt tai sisäistävät tai ulkoistavat häiriöt);
- Ympäristötekijät (esim. psykososiaaliset vastoinkäymiset, riittämätön tai epätarkoituksenmukainen opetus);
- Riittämätön motivaatio tai ponnistelu;
- Kulttuurinen tai kielellinen monimuotoisuus. ”
(otettu oppimisvaikeuksista kärsivien lasten, nuorten ja aikuisten diagnosointia ja arviointia koskevista ohjeista, Ontario Psychological Association, 2020)
Vaikka ei ole olemassa virallistettuja kriteerejä, joilla määriteltäisiin, mikä on lievä, keskivaikea tai vakava oppimisvaikeus, yleisesti ottaen oppimisvaikeuden vaikeusasteen voi määritellä seuraavasti:
- Taitojen osa-alueiden määrä, joihin LD vaikuttaa (kuten akateemisten taitojen eri osa-alueet, elämäntaidot, sosiaaliset taidot jne.); ja
- Psykologisten prosessien puutteiden vakavuus ja heikentymisen aste niillä taitoalueilla, joihin LD vaikuttaa, sekä se, missä määrin heikentyminen häiritsee henkilön jokapäiväistä toimintaa asianmukaisesta interventiosta/korjauksesta huolimatta (akateemisten taitojen, elämäntaitojen, sosiaalisten taitojen jne. eri osa-alueilla.).
Tyypillisesti, mitä useampaan taitoalueeseen häiriö vaikuttaa ja mitä korkeampi on häiriön aste, sitä vakavampi on kehitysvamma.
Esimerkiksi oppilaalla, jolla on puutteita fonologisessa prosessoinnissa, voi olla vaikeuksia oppia dekoodaamaan sanoja, mutta kun lukemisen perustaidot on hankittu, hän pystyy lukemaan. Hän tarvitsee kuitenkin edelleen pidemmän ajan kappaleiden lukemiseen ja ymmärtämiseen. Tämä vastaisi lievää lukihäiriötä.
Toisaalta, jos oppilaalla on puutteita useissa psykologisissa prosesseissa, esimerkiksi työmuistissa, prosessointinopeudessa, fonologisessa prosessoinnissa ja kielellisessä prosessoinnissa, monet näihin liittyvät akateemiset taidot voivat heikentyä merkittävästi: suullinen kommunikointi ja kuullunymmärtäminen, lukemisen dekoodaaminen sekä luetunymmärtäminen, oikeinkirjoittaminen ja kirjoittaminen, matemaattisen kielenkäytön ymmärtäminen, ohjeiden mieleenpainaminen, mentaalisten laskutoimitusten loppuunsaattaminen jne. Merkittävät häiriöt näillä osa-alueilla vaikuttavat väistämättä useimpiin muihin akateemisiin osa-alueisiin (myös matematiikkaan) sekä päivittäiseen kommunikaatioon ja sosiaaliseen toimintakykyyn, mikä tekee LD:stä vakavan.
Tarvittava ohjelmointi ja tuki on räätälöitävä LD:tä sairastavan henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan, koska LD:n vaikutukset vaihtelevat suuresti.
Edellä esitetyn esimerkin lievästä LD:stä totean, että erityisellä ja kohdennetulla lukemisen korjaamisella lukutaitoa voidaan parantaa, kun taas muut akateemiset taidot ja sosiaaliset taidot pysyvät iän mukaisina. Oppilas pystyy toimimaan luokkatasolla tietyin mukautuksin (esim. pidempi aika lukemiseen, muiden tiedonsaantitapojen käyttäminen jne.), eikä tämä vaikuta muihin akateemisiin tai muihin taitoihin.
Toisen esimerkin tapauksessa tarvitaan sekä intensiivistä korjausta/interventiota näiden taitojen parantamiseksi (lukeminen, dekoodaus, sanaston rakentaminen, sosiaalisten viestintätaitojen opetus jne.) että apuvälineteknologiaa ja asianmukaisia mukautuksia, jotta oppilas pääsee opetussuunnitelmaan kaikilla aihealueilla.
Ontario Psychological Association (2020). Guidelines for Diagnosis and Assessment of Children, Adolescents and Adults with Learning Disabilities. Konsensuslausuma ja tukevat asiakirjat. https://www.psych.on.ca/OPA/media/Members/Guidelines/OPA-Guidelines-for-Diagnosis-and-Assessment-of-Learning-Disabilities-03-2020.pdf?ext=.pdf
Aiheeseen liittyviä resursseja LD@school-sivustolla
Klikkaa tästä päästäksesi tohtori Todd Cunninghamin Ask the Experts -vastaukseen kysymykseen: ”How are LDs in mathematics typically diagnosed?”.
Click here to access the practice-informed summary, ”Universal Design for Learning (UDL)”.
Click here to access the practice-informed summary, ”Differentiated Instruction”.
Click here to access the slide presentation, ”Demystifying the Psycho-Educational Assessment Report”.
Click here to access the article and video, ”York Waterfall Chart: Understanding Learning Disabilities – How Processing Affects Learning”.
Klikkaa tästä nähdäksesi videon ”The Tiered Approach”, joka on kuvattu yhteistyössä Thunder Bay Catholic District School Boardin (TBCDSB) kanssa.
Tohtori Maria Kokai on kliinisen psykologian tohtori ja Toronton katolisen piirikoululautakunnan entinen pääpsykologi. Ennen pääpsykologin tehtäväänsä tohtori Kokai työskenteli koulupsykologina 20 vuoden ajan. Koulupsykologina ja johtavana psykologina hän osallistui säännöllisesti opettajien ammatilliseen kehittämiseen sekä erilaisten lautakunnan laajuisten näyttöön perustuvien interventio-ohjelmien valintaan, toteuttamiseen ja arviointiin koulunkäynnin keskeytymisen, joustavuuden ja mielenterveyden aloilla. Hän toimi Ontarion koululautakuntien johtavien psykologien yhdistyksen (Association of Chief Psychologists with Ontario School Boards) puheenjohtajana, ja hän on ollut Ontarion psykologiyhdistyksen (Ontario Psychological Association) sekä OPA:n psykologian jaoston (Section on Psychology in Education) ja OPA:n ja opetusministeriön (OPA-Ministry of Education Liaison Committee) jäsen. Tohtori Kokai toimii myös neuvoa-antavana jäsenenä LDAO:n LD@school-hankkeessa.