Staphylococcus aureus (Staphylococcus aureus, Staphylococcus aureus aureus) ja beetahemolyyttiset streptokokit (beetahemolyyttiset streptokokit, beetahemolyyttiset streptokokit, BHS) aiheuttavat pehmytkudosinfektioita. Aikaisemmin BHS:n uskottiin olevan diffuusin, viljelemättömän selluliitin ensisijainen aiheuttaja. Koska viime aikoina on kuitenkin yleistynyt epidemia, jossa yhteisöstä peräisin oleva metisilliinille resistentti S aureus (MRSA) aiheuttaa viljeltäviä pehmytkudosinfektioita, on tällä hetkellä epäselvää, mikä on kummankaan bakteerin merkitys tapauksissa, joissa selluliitti on diffuusi ja viljeltymätön. Tämä epävarmuus on johtanut antibioottien laaja-alaiseen ja sattumanvaraiseen käyttöön tämän tyyppisissä infektioissa, mikä on lisännyt lääkkeiden haittavaikutusten riskiä, terveydenhuoltokustannuksia ja bakteerien resistenssin kehittymistä. Selvittääksemme tätä kysymystä teimme joulukuun 2004 ja kesäkuun 2007 välisenä aikana prospektiivisen tutkimuksen, johon osallistuivat kaikki aikuispotilaat, jotka otettiin Olive View-UCLA Medical Centerin, Los Angelesin piirikunnan sairaalan, sairaalahoitoon ja joilla oli diffuusi, viljelemätön selluliitti. Akuutti- ja toipilasvaiheen serologiat otettiin anti-streptolysiini-O- ja anti-DNaasi-B-vasta-aineiden osalta. Potilastiedot analysoitiin beetalaktaamiantibioottien vasteen osalta. Ensisijainen tulos oli BHS:n aiheuttamien tapausten osuus serologisten tutkimusten ja/tai veriviljelyjen perusteella, ja toissijainen tulos oli potilaiden vaste beetalaktaamiantibiooteille. Tutkimukseen osallistuneista 248 potilaasta 69 jätettiin pois analyysistä seurantakadon tai poissulkemisperusteiden vuoksi. Jäljelle jääneistä 179 potilaasta 73 prosenttia viljelemättömistä selluliittitapauksista oli BHS:n aiheuttamia. Beetalaktaamiantibioottihoidon tulosten analyysi osoitti, että BHS-diagnoosin saaneet potilaat vastasivat hoitoon 97-prosenttisesti (71/73), kun taas niiden potilaiden, joilla ei ollut BHS:ää, vaste oli 91-prosenttinen (21/23), ja kokonaisvaste oli 95,8 prosenttia (116/121). Tämän laajan, prospektiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että MRSA-epidemiasta huolimatta diffuusi, viljelemätön selluliitti on edelleen pääasiassa BHS:n aiheuttama ja että tämän infektiotyypin hoito beetalaktaamiantibiooteilla on edelleen tehokasta. Kustannustehokas, näyttöön perustuva algoritmi voi olla hyödyllinen komplisoitumattomien pehmytkudosinfektioiden empiirisessä hoidossa, joka perustuu viljelykelpoisen lähteen olemassaoloon tai puuttumiseen.