Kysymys:
Vastaus: ”Kuka oli Johannes Kastaja Raamatussa?”
Vastaus: ”Kuka oli Johannes Kastaja Raamatussa? Vaikka hänen nimensä viittaa siihen, että hän kastoi ihmisiä (mitä hän tekikin), Johanneksen elämä maan päällä oli muutakin kuin kastamista. Johanneksen aikuiselämää leimasi omistautuminen ja antautuminen Jeesukselle Kristukselle ja hänen valtakunnalleen. Johanneksen ääni oli ”yksinäinen ääni erämaassa” (Joh. 1:23), kun hän julisti Messiaan tuloa kansalle, joka tarvitsi kipeästi Vapahtajaa. Hän oli nykyajan evankelistojen edelläkävijä, sillä hän jakoi häpeilemättä ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Hän oli uskon täyttämä mies ja roolimalli meille, jotka haluamme jakaa uskomme muiden kanssa.
Lähes kaikki, niin uskovat kuin ei-uskovat, ovat kuulleet Johannes Kastajasta. Hän on yksi Raamatun merkittävimmistä ja tunnetuimmista henkilöistä. Vaikka Johannes tunnettiin nimellä ”Kastaja”, hän oli itse asiassa ensimmäinen Jumalan kutsuma profeetta sitten Malakian noin 400 vuotta aiemmin. Eräs toinen profeetta oli ennustanut Johanneksen tulon yli 700 vuotta aikaisemmin: ”Erään ääni huutaa: ’Valmistakaa erämaassa tie Herralle, tehkää erämaassa tie meidän Jumalallemme. Jokainen laakso kohoaa, jokainen vuori ja kukkula madaltuu; epätasainen maa muuttuu tasaiseksi, karut paikat tasaiseksi. Ja Herran kirkkaus ilmestyy, ja koko ihmiskunta yhdessä näkee sen. Sillä Herran suu on puhunut'” (Jes. 40:3-5). Tämä kohta havainnollistaa Jumalan pääsuunnitelmaa toiminnassa, kun Jumala valitsi Johanneksen erityiseksi lähettilääksi julistamaan omaa tuloaan.
Johanneksen syntymä oli ihmeellinen. Hän syntyi iäkkäille vanhemmille, jotka eivät olleet koskaan voineet saada lapsia (Luuk. 1:7). Enkeli Gabriel ilmoitti Sakarjalle, leeviläiselle papille, että hän saisi pojan – uutisen, jonka Sakarja otti vastaan epäuskoisena (jakeet 8-18). Gabriel sanoi Johanneksesta näin: ”Hänestä tulee suuri Herran silmissä. Hänet täytetään Pyhällä Hengellä jo ennen kuin hän syntyy. Hän tuo monet Israelin kansasta takaisin Herran, heidän Jumalansa, luo. Ja hän tulee kulkemaan Herran edessä Elian hengessä ja voimalla… valmistamaan Herran edessä olevan kansan” (jakeet 15-17). Herran sanan mukaisesti Sakarian vaimo Elisabet synnytti Johanneksen. Ympärileikkausseremoniassa Sakarja sanoi pojastaan: ”Sinua, lapseni, tullaan kutsumaan Korkeimman profeetaksi, / sillä sinä menet Herran edellä valmistamaan hänelle tietä.” (jae 76) (jae 76).
Johannes oli sukua Jeesukselle, sillä heidän äitinsä olivat sukua (Luuk. 1:36). Itse asiassa, kun enkeli Gabriel kertoi Marialle, että hän synnyttäisi Jeesuksen, hän kertoi hänelle myös Johanneksesta. Kun Maria kantoi Jeesusta kohdussaan, hän kävi Elisabetin luona, ja Johannes hyppäsi äitinsä kohdussa ilosta Marian äänen kuullessaan (Luuk. 1:39-45).
Aikuisena Johannes eli karua elämää Juudean vuoristoalueella Jerusalemin kaupungin ja Kuolleenmeren välissä. Hänellä oli kamelin karvasta tehdyt vaatteet ja nahkavyö vyötärön ympärillä, mikä oli tyypillinen profeetan vaatetus. Hänen ruokavalionsa oli yksinkertainen – heinäsirkkoja ja villimehua (Matt. 3:4). Johannes eli yksinkertaista elämää keskittyessään edessään olevaan valtakunnan työhön.
Johannes Kastajan palvelutyö kasvatti suosiotaan, kuten Matteuksen evankeliumissa 3:5-6 kerrotaan: ”Ihmiset lähtivät hänen luokseen Jerusalemista ja koko Juudeasta ja koko Jordanin alueelta. Tunnustaen syntinsä he ottivat häneltä kasteen Jordanissa.”” Johanneksen kastamana oli tunnustaa syntinsä ja tehdä parannus niistä – mikä oli tietenkin hyvä tapa valmistautua Vapahtajan tuloon. Johanneksen kasteeseen liittyvä katumus piti myös omahyväiset poissa vedestä, sillä he eivät pitäneet itseään syntisinä. Itseriittoisille Johanneksella oli ankarat sanat, hän kutsui heitä ”kyykäärmeiden laumaksi” ja varoitti heitä, etteivät he luottaisi juutalaiseen sukujuuriinsa pelastuksen saamiseksi, vaan tekisivät parannuksen ja ”kantaisivat hedelmää parannuksen mukaisesti” (Matt. 3:7-10). Tuon ajan ihmiset eivät yksinkertaisesti puhutelleet johtajia, uskonnollisia tai muita, tällä tavoin rangaistuksen pelossa. Mutta Johanneksen usko teki hänestä pelottoman vastustuksen edessä.
Yleinen mielipide Johannes Kastajasta oli, että hän oli Jumalan profeetta (Matt. 14:5), ja monet saattoivat luulla, että hän oli Messias. Tämä ei ollut hänen tarkoituksensa, sillä hänellä oli selkeä visio siitä, mihin hänet oli kutsuttu. Johanneksen evankeliumissa 3:28 Johannes sanoo: ”Te itse voitte todistaa, että minä sanoin: ’Minä en ole Kristus, vaan olen lähetetty hänen edellään’.” Johannes varoitti opetuslapsiaan siitä, että se, mitä he olivat nähneet ja kuulleet häneltä, oli vasta alkua sille ihmeelle, joka oli tulossa Jeesuksen Kristuksen muodossa. Johannes oli vain sanansaattaja, jonka Jumala oli lähettänyt julistamaan totuutta. Hänen sanomansa oli yksinkertainen ja suora: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on lähellä” (Matt. 3:2). Hän tiesi, että kun Jeesus ilmestyisi paikalle, Johanneksen työ olisi lähes päättynyt. Hän luovutti vapaaehtoisesti valokeilan Jeesukselle sanoen: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun on tultava pienemmäksi” (Joh. 3:30).
Ei ehkä ole suurempaa esimerkkiä nöyryydestä kuin se, mikä nähdään sekä Jeesuksessa että Johanneksessa Matt. 3:13-15:ssä. Jeesus tuli Galileasta tullakseen Johanneksen kastamaksi Jordanissa. Johannes tunnusti aivan oikein, että synnitön Jumalan Poika ei tarvinnut katumuskastetta ja että hän ei todellakaan ollut kelvollinen kastamaan omaa Vapahtajaansa. Mutta Jeesus vastasi Johanneksen huoleen pyytämällä kastetta ”kaiken vanhurskauden täyttämiseksi”, mikä tarkoitti sitä, että hän samaistui syntisiin, joiden puolesta hän lopulta uhraisi itsensä ja näin varmistaisi heille kaiken vanhurskauden (2. Kor. 5:21). Nöyrästi Johannes totteli ja suostui kastamaan Jeesuksen (Matt. 3:13-15). Kun Jeesus nousi vedestä, ”taivas avautui, ja hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan alas kuin kyyhkynen ja laskeutuvan hänen päälleen. Ja ääni taivaasta sanoi: ’Tämä on minun Poikani, jota minä rakastan; häneen minä olen mieltynyt'” (jakeet 16-17).” (jakeet 16-17)
Myöhemmin kuningas Herodes pani Johannes Kastajan vankilaan. Herodes oli mennyt naimisiin veljensä Filippuksen entisen vaimon kanssa. Johannes puhui rohkeasti tätä avioliittoa vastaan Herodiaan, Herodeksen uuden vaimon, vastenmielisyydeksi (Luuk. 3:19-20; Mark. 6:17-20). Kun Johannes oli vankilassa, hän kuuli kaikesta siitä, mitä Jeesus teki. Vaikuttaa siltä, että Johannes lähetti opetuslapsensa Jeesuksen luo kysymään, oliko hän todella Messias. Jeesus vastasi käskemällä miehiä kertomaan Johannekselle, mitä he näkivät ja kuulivat – profetiat olivat täyttymässä. Jeesus ei koskaan moittinut Johannesta, vaan antoi todisteita siitä, että hän oli luvattu Vapahtaja (Matt. 11:2-6; Luuk. 7:18-23). Sitten Jeesus puhui väkijoukolle Johanneksesta ja sanoi, että hän oli se ennustettu sanansaattaja, joka tulisi ennen Messiasta (Matt. 11:10; Luuk. 7:27; vrt. Mal. 3:1). Jeesus sanoi myös: ”Totisesti minä sanon teille: naisista syntyneiden joukosta ei ole noussut ketään Johannes Kastajaa suurempaa; kuitenkin se, joka taivasten valtakunnassa on pienin, on häntä suurempi” (Matt. 11:11; Luuk. 7:28).
Johannes Kastajan palvelutyö, samoin kuin hänen elämänsä, päättyi äkillisesti kuningas Herodeksen käsiin. Sanoinkuvaamattoman kostonhimoisena tekona Herodias juoni tyttärensä kanssa Johanneksen surmauttamista. Herodiaan tytär tanssi eräänä iltana Herodekselle ja tämän illallisvieraille, ja Herodes oli niin tyytyväinen, että hän sanoi tyttärelleen: ”Pyydä minulta mitä tahansa haluat, niin minä annan sen sinulle” (Mark. 6:22). Tyttö neuvotteli äitinsä kanssa ennen kuin vastasi haluavansa Johannes Kastajan pään tarjottimella (jae 25). Herodes oli pelännyt Johannesta, ”koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi” (jae 20), ja siksi hän ei halunnut tappaa profeettaa, mutta hän oli luvannut antaa tanssivalle tytölle kaiken, mitä tämä pyysi. Koska Johannes oli jo vankilassa, oli helppoa lähettää pyöveli mestauttamaan Johannes, ja juuri näin tapahtuikin (Mark. 6:27-28). Se oli surullinen ja häpeällinen loppu näin uskollisen miehen elämälle.
Johannes Kastajan elämästä voimme oppia useita asioita. Yksi opetus on, että koko sydämestä Jeesukseen Kristukseen uskominen on mahdollista. Johannes tiesi, että Messias oli tulossa. Hän uskoi siihen koko sydämestään ja vietti päivänsä ”valmistellen tietä” Herran tulemiselle (Matt. 11:10). Mutta tien valmistelu ei ollut helppoa. Hän kohtasi päivittäin epäilijöitä, jotka eivät jakaneet hänen innostustaan tulevasta Messiaasta. Fariseusten kovassa kuulustelussa Johannes jakoi uskonsa: ”Minä kastan vedellä, … mutta teidän keskuudessanne seisoo joku, jota te ette tunne”. Hän on se, joka tulee minun jälkeeni, jonka sandaalien nauhoja en ole arvollinen avaamaan” (Joh. 1:26-27). Johannes uskoi Kristukseen, ja hänen suuri uskonsa piti hänet lujasti kurssillaan siihen asti, kunnes hän saattoi sanoa nähdessään Jeesuksen lähestyvän: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Hän sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29). Uskovina meillä kaikilla voi olla tällainen luja usko.
Vaikka on vaikea tietää varmasti, mitä Johannes tunsi istuessaan vankilassa, hänellä näytti varmasti olevan epäilyksiä. Mutta Johannes lähetti Jeesukselle viestin yrittäessään löytää totuuden. Kristittyinä me kaikki saamme uskomme koetukselle, ja me joko horjumme uskossamme tai Johanneksen tavoin takerrumme Kristukseen, etsimme totuutta ja pysymme uskossamme lujana loppuun asti.
Johanneksen elämä on meille esimerkki siitä, miten vakavasti meidän on suhtauduttava kristilliseen elämään ja kutsumukseemme palvelustehtävään, mikä se sitten onkin. Johannes eli elämäänsä esitelläkseen muille Jeesuksen Kristuksen; hän keskittyi tehtävään, jonka Jumala oli antanut hänelle. Johannes tiesi myös, miten tärkeää on tehdä parannus synneistään, jotta voi elää pyhää ja vanhurskasta elämää. Ja Jumalan palvelijana hän ei myöskään pelännyt puhua totuutta, vaikka se tarkoitti Herodeksen ja fariseusten kaltaisten ihmisten tuomitsemista heidän syntisestä käytöksestään.
Johannekselle uskottiin ainutlaatuinen palvelustehtävä, mutta myös meitä kutsutaan jakamaan totuutta Jeesuksesta muiden kanssa (Matt. 28:18-20; Joh. 13:34-35; 1. Piet. 3:15; 2. Kor. 5:16-21). Voimme seurata Johanneksen esimerkkiä uskollisesta ja kuuliaisesta luottamuksesta Jumalaan, kun elämme ja julistamme hänen totuuttaan missä tahansa elämäntilanteessa, jonka Jumala on meille antanut.